Kreate toimii infrarakentamisen markkinassa Suomessa. Laajennetun infrarakentamisen markkinan koko oli noin 7 miljardia euroa ja Kreaten ydin- sekä potentiaalisen markkinan koko noin 3,8 miljardia euroa vuonna 2019.1

Laajennetun Infrarakentamisen Markkina (2019)

laajennetuninfrarakentamisnmarkkina

Infrarakentamisen markkina on kasvanut tasaisesti vuosina 2000–2019. Tulevina vuosina markkinan kysyntää ajavat erityisesti kaupungistuminen, suuri rakentamisen korjausvelka sekä julkisen puolen elvytysohjelma. Lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten sekä Suomen hallituksen 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan tukevan kasvua tulevina vuosina. Suurten infraprojektien kysynnän odotetaan myös pysyvän vakaana. Heikentyneen kunnallisen talouden ja asuntorakentamisen markkinan kehityksen odotetaan toisaalta hillitsevän kasvuvauhtia tulevina vuosina.2


Infrarakentamisen Markkina Suomessa, EUR miljardia (nykyhinnoin)3

Infrarakentamisen Markkina Suomessa EUR miljardia

Kaupungistuminen lisää infrarakentamisen tarvetta
Kaupungistumisen odotetaan jatkuvan ja Suomen viiden suurimman kaupungin väestön arvioidaan kasvavan yhteensä 14 prosenttia 2021–2040 välillä.4 Kaupungistuminen kasvattaa tarvetta parantaa kaupunkien eri alueiden välisiä yhteyksiä, kuten väyliä ja siltoja5 ja lisää näin myös infrarakentamisen tarvetta. Lisäksi kaupungistumisen myötä infrahankkeiden vaativuustaso kasvaa.

Suuri korjausvelka aiheuttaa suuria korjaustarpeita
Suomessa infrastruktuuriin liittyvän korjausvelan on arvioitu olevan noin 6 miljardia euroa.6 Suuri korjausvelka johtaa suureen tarpeeseen korjata esimerkiksi siltoja, teitä, katuja ja ratoja sekä viemäristöä. Liikenteen infrastruktuuriin liittyvän korjausvelan on arvioitu olevan noin 5 miljardia euroa ja noin kolmannes silloista ja teistä ovat korjauksen tarpeessa lähitulevaisuudessa.7

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kannustaa investointeihin
Suomen hallitus aloitti vuonna 2019 valmistelut luodakseen valtakunnallisen järjestelmän Suomen liikenneverkostolle ja palveluille, kuten teille, rautateille, vesiväylille sekä lentoliikenteelle. Valtakunnallinen 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2021–2032.8 Hallituksen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan lisäävän infrastruktuurin investointeja sekä tuovan niihin ennustettavuutta. Suunnitelmaluonnoksen mukaan valtio suuntaisi väyläverkon kehittämiseen ensimmäisellä 12-vuotisella suunnittelukaudella 2021–2032 yhteensä noin 6,1 miljardia euroa, eli keskimäärin kehittämishankkeisiin olisi käytössä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.9

MAL-sopimukset vauhdittavat kunnallishankkeita
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kuntien välisiä sopimuksia, jotka ajavat myös infrarakentamisen investointeja. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat toteuttamaan neuvottelutuloksen mukaisia hankkeita ja investoivat niihin.10

Valtio sitoutuu varaamaan kokonaisuudessaan aloitteisiin 936 miljoonaa euroa, josta noin 756 miljoonaa euroa liittyy liikenteen aloitteisiin, joiden kustannukset jakautuisivat vuosille 2020–2031. Yhdessä kuntien sitoumusten kanssa sopimuksilla käynnistetään vähintään 1,4 miljardin euron toimenpiteet liikenteeseen liittyen.11

Koronaelvytys tukee infrainvestointeja
Kuntien taloudellinen tila ja julkiset elvytystoimet vaikuttavat infrarakentamisen investointeihin. Kuntien taloudellinen tila on heikentynyt koronavirustaudin myötä, mutta toisaalta hallituksen antamien tukien odotetaan vähentävän taudin aiheuttamia negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Hallituksen budjettiesitys syyskuussa 2020 sisälsi noin 1,45 miljardin euron tukipaketin kunnille vuodelle 2021 koronavirustaudin vuoksi.12

Suurimpien kuntien ei odoteta tekevän leikkauksia investointeihin vuonna 2021. EU on antanut Suomelle 2,3 miljardin euron tukipaketin, jonka varat allokoidaan käyttöön vuosille 2021–2026. 200–400 miljoonaa euroa tukipaketista allokoidaan suoriin infrarakentamisen investointeihin kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen. 900–1 200 miljoonaa euroa allokoidaan hankkeisiin, esimerkiksi energiaan ja liikenteeseen, jotka tukevat transformaatiota kohti ilmastoneutraalisuutta. Tästä summasta osa käytetään infrarakentamiseen.13

[1]Lähde: Kolmannen osapuolen markkinatutkimus.

[2]Lähde: Kolmannen osapuolen markkinatutkimus.

[3]Lähde: Kolmannen osapuolen markkinatutkimus. CAGR = Vuotuinen kasvuprosentti.

[4]Lähde: Luvut perustuvat Suomen Tilastokeskuksen tietoihin: väestöennuste ja väestörakenne. Luvut sisältävät Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Oulun väkiluvut.

[5]Lähde: Kolmannen osapuolen markkinatutkimus.

[6]Lähde: Rakennusomaisuuden tila ROTI. 2017.

[7]Lähde: Rakennusomaisuuden tila ROTI. 2017.

[8]Lähde: Valtioneuvosto. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

[9]Lähde: Valtioneuvosto. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – Suunnitelmaluonnos 13.11.2020.

[10]Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö. Tiedote 2.6.2020.

[11]Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö. Tiedote 8.10.2020.

[12]Lähde: Valtionneuvosto. Tiedote 16.9.2020.

[13]Lähde: Valtioneuvosto. Talousarvioneuvottelut 16.9.2020.