Kenneth Wahlqvist on nimitetty Kreate Sverigen toimitusjohtajaksi 1.4.2025 alkaen. Hän on tehnyt yli 30 vuoden uran Skanskalla johtaen muun muassa mittavia rakennushankkeita ja infrarakentamisen liiketoimintayksikköä. Kreatella Wahlqvist keskittää energiansa Ruotsin kasvutavoitteiden varmistamiseen sekä Kreate Sverigen liiketoiminta-alueiden ja organisaatiorakenteen kehittämiseen.
Ruotsissa pitkän uran isojen rakennushankkeiden ja -liiketoimintojen johdossa tehnyt diplomi-insinööri Kenneth Wahlqvist on nimitetty Kreate Sverigen toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2025. Nykyinen toimitusjohtaja Veli Taatila jatkaa yhtiön palveluksessa ja siirtyy suunnitellusti kalliorakentamisen liiketoimintayksikköön.
– Etenemme Ruotsin kasvupolkua suunnitelmallisesti. Veli on tehnyt erinomaista työtä kasvattaen yhtiöstä entistä vahvemman toimijan paikallisesti sekä maantieteellisen tukijalan Kreate-konserniin. Kenneth tuo mukanaan vahvaa kokemusta nykyistä laajemmin infrarakentamisen eri lajeista sekä megaluokan hankkeiden ja infraliiketoiminnan johtamisesta. Meillä on erinomaiset lähtökohdat jatkaa Ruotsin liiketoiminnan kannattavaa kasvua, iloitsee Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.
– Meillä on Ruotsissa hyvä tekemisen meininki ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttamassa teknisesti vaativia hankkeita. Kennethin johdolla etenemme määrätietoisesti seuraavaan kasvuvaiheeseen ja toivotankin hänet lämpimästi tervetulleeksi yhtiöön, toivottaa Taatila.
– On innostavaa päästä johtamaan yhtiötä, jolla on kovat kasvutavoitteet ja tekemisessä keskitytään kunnianhimoisesti oikeisiin asioihin. Kreatessa minuun vetosivat erityisesti ketterät päätöksentekoprosessit sekä keskittyminen henkilöstöön ja projektien laadukkaaseen toteuttamiseen. Korkean teknisen asiantuntemuksen, henkilöstön ammattitaidon ja hyvän ilmapiirin myötä lähtökohdat kasvulle ovat hyvät, kertoo Kreate Sverigen tuleva toimitusjohtaja Wahlqvist ensitunnelmiaan yhtiöstä.
Uuden toimitusjohtajan johdolla laajennutaan maantieteellisesti ja uusiin rakentamisen lajeihin
Kreaten Ruotsin liiketoiminnalle on asetettu tavoitteeksi saavuttaa 650 miljoonan kruunun vuosiliikevaihto strategiakauden 2024–2027 loppuun mennessä. Laajentuminen maantieteellisesti ja uusiin rakentamisen lajeihin sekä kasvaminen aliurakoitsijan roolista pääurakoitsijaksi tukevat liikevaihdon kasvutavoitetta.
– Minulla on vahva kokemus maanpäällä rakennettavasta infrasta, kuten betoni-, pohja- ja maarakentamisesta sekä laaja kontaktiverkosto, mikä tukee Kreate Sverigen laajentumistavoitteita uusiin rakentamiseen lajeihin. Olemme erittäin vahva toimija kallio- ja tunnelirakentamisessa Tukholman alueella ja uusien rakentamisen lajien lisäksi aiomme vakiinnuttaa asemamme myös Ruotsin länsirannikolla Göterborgin alueella, Wahlqvist vahvistaa.
Kreate odottaa vaativan infrarakentamisen markkinan kehittyvän suotuisasti noin kaksi kertaa Suomea suuremmassa Ruotsin markkinassa myös vuonna 2025.
– Kreate-konsernin toimintatavan mukaisesti keskitymme myös Ruotsissa tarjoamaan projekteja, joissa voimme luoda suurimman arvon sekä meille että asiakkaillemme, Wahlqvist toteaa.
Tämä ei ole mikä tahansa tarina vaan uratarina Kreaten kiertotalouden ammattilaisista Henna Ihamäestä ja Jussi Sivénistä. Henna ahkeroi parhaillaan laajassa Koskelan varikkohankkeen allianssiurakassa Helsingissä. Jussi on kaksikosta se, jonka löytää Hirvihaaran tai Marjalan kiertotalousalueilta Mäntsälästä tai Sarfvik Golfin peruskorjaushankkeelta Kirkkonummelta.
Yhteistä heillä on se, että molemmat tulivat harjoitteluun vaativan infran rakentamiseen erikoistuneelle Kreatelle ja ovat edenneet yhtiössä kiertotalouden monipuolisiin tehtäviin.
– Minulla oli pitkä kokemus maarakennusalalta, ja Kreate tarjosi mahdollisuuden yhdistää aiempi kokemus ja ympäristöalan koulutus, kertoo Jussi.
Henna oli rakennustekniikan opinnoissaan kerryttänyt kokemusta betonituotannon puolelta, kun hän harjoitteli kivipohjaisia rakennustuotteita ja -materiaaleja valmistavassa yhtiössä.
– Toimitimme betonia Kreaten työmaille ja sitä kautta yritys tuli tutuksi. Hyvät kokemukset ja kontaktit saivat hakemaan tänne työnjohtoharjoitteluun, muistelee Henna.
Työmaainsinöörin vaihtelevat päivät allianssihankkeella
Hennan työnjohtoharjoittelu Kreaten Tikkurilantien kiertotalousalueella Vantaalla alkoi keväällä 2021. Työn ohessa Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija teki opinnäytetyötään, joka käsitteli digitalisaatiota maamassojen käsittelyssä. Valmistumisen jälkeen Henna aloitti Kreatella ympäristöinsinöörinä.
Kun joulukuussa 2024 Koskelan uuden varikon rakentamisessa siirryttiin kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen, kiertotalousammattilaisemme teki siirron kiertotalousalueilta allianssihankkeelle. Koskelan varikkohankkeella Kreate toteuttaa Skanskan kumppanina kiertotalousratkaisujen lisäksi rata- ja sähköratatyöt sekä vaihteiden ohjausjärjestelmän.
– Vastaan kiertotalouden työmaainsinöörinä yhdessä tiimin kanssa vanhan varikon purusta ja maa-ainesten vastaanottopaikoista sekä kuljetusten hallinnoinnista. Työpäivät ovat vaihtelevia ja monipuolisia ja ne voivat alkaa purkutöiden valvonnalla ja päättyä maa-ainesten vastaanoton ja kuljetuskaluston yhteensovittamiseen, Henna kuvailee.
Kolme kohdetta – kolme työnkuvaa
Jussi liittyi Kreaten keltamustaan joukkueeseen muutama vuosi Hennan jälkeen. Hän opiskeli LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi, ja Marjalan kiertotalousalueelta tehty opinnäytetyö ”Asfaltin korvaaminen kierrätysmateriaaleista valmistetulla massalla” valmistui syksyllä 2024.
Parhaillaan Jussilla on kolme työmaata, joista yksi on kuvissa näkyvä Marjalan kiertotalousalue Mäntsälässä, muut kaksi ovat niin ikään Mäntsälässä sijaitseva Hirvihaaran kiertotalousalue sekä Sarfvik Golfin parantamishanke Kirkkonummella.
Jussi toteaa naurahtaen, että myös työnkuvia on kolme.
– Täällä Marjalassa vastaan päivittäisistä asioista työnjohtajana, kun vastaanotamme betonia ja asfalttia ja etenkin asfaltin vastaanotolle tuntuu olevan kovasti kysyntää. Hirvihaarassa toimin vastaavana työnjohtajana ja siellä meillä valmistuu ampumaradan suojavalli kovaa vauhtia. Sarfvikissa olen massakoordinaattorina hankkeella, jossa golfkeskuksen perusparannuksessa hyödynnetään pääkaupunkiseudulla rakentamisessa syntyviä ylijäämämaita.
Rakennushanke tai kiertotalousalue, työ on monipuolista
Työnjohtoharjoittelusta alkaneet urat ovat vieneet työkaverit uusiin suuntiin hyvin erilaisten kiertotalouden tehtävien pariin.
– Koskelassa työmaa antaa selvät raamit toteuttaa omaa työtä ja toimintatavat tulevat suoraan päätoteuttajalta. Työ vaatii yhteensovittamista eri toimijoiden välillä, jotta saamme työmaan etenemään suunnitellun aikataulun mukaisesti, Henna kertoo.
– Yhteisten palavereiden avulla varmistetaan, että jokainen allianssin isolla työmaalla on ajan tasalla ja tietää, mitä tulee tehdä. Palaverit ovat myös hyvä tilaisuus jakaa tietoa ja kokemuksia sekä keskustella mahdollisista haasteista ja ratkaisuista, jatkaa Henna.
Kreatella on useita kiertotalousalueita eri puolella pääkaupunkiseudun kehyskuntia, joten Jussilla kertyy ajokilometrejä. Varsinaista työtään hän kuvailee monipuoliseksi ja tehtävät ovat vastanneet hyvin ympäristöteknologian opintoja. Hän kertoo, että kiertotalousalueilla tavaran vastaanottomäärät riippuvat hyvin paljon markkinatilanteesta.
– Välillä betonia ja asfalttia saattaa olla suuriakin määriä tarjolla, ja toisinaan voi olla hiljaisempia aikoja. Hirvihaarassa tämä näkyy vallin rakentamisessa. Kun tavaraa, kuten purkubetonia, jätteenpolton kuonaa ja rakentamisen ylijäämämaita, tulee, saadaan hyvin edistettyä ampumaradan vallin rakentamista. Silloin kun isoja purkukohteita ei ole käynnissä, etenkin betonia tulee vähemmän sisään ja silloin luonnollisesti vallin rakentaminenkin hidastuu huomattavasti.
– Ja sitten kun on hiljaisempaa, on enemmän aikaa kehittää kiertotalouden toimintojamme ja prosessejamme, Jussi lisää.
Koulutuksella arvokkaita taitoja ja tietoja työelämään
Mikä on omassa työssä mielenkiintoisinta? Molemmat tarttuvat samaan aiheeseen, infrarakentamisen ympäristöasioihin.
Jussi kertoo hakeutuneensa opiskelemaan ympäristöalaa siksi, että rakennusalalla on kehitettävää monissa ympäristöasioissa.
– Nyt olen pääsyt näkemään, ettei hidas kehitys ole aina pelkästään rakennusalan yrityksistä itsestään kiinni, toteaa hän.
– Erityisen mielenkiintoista on ollut myös päästä näkemään ja hyödyntämään opittuja asioita käytännössä esimerkiksi olemalla mukana ympäristölupahakemusprosesseissa. Niissä näkee konkreettisesti sen, miten asiat todellisuudessa etenevät.
Henna ottaa esille yllättävän moninaiset ja vaihtelevat työtehtävät, joita infrarakentamisessa hyödynnettävien materiaalien kierrätys, uusiokäyttö ja jalostaminen sekä osallistuminen kiertotalousmateriaalien kehityshankkeisiin tuovat tullessaan.
– Kiertotalousalueilla yleisen päivittäisen työnjohdon lisäksi tehdään vastaanotettavien maa-aineisten laadunvalvontaa sekä suunnitellaan lähiviikkojen ajoja ja työvaiheita. Ja käytiinhän me Jussin kanssa näytteenoton sertifiointikursseilla ja myös se oli hyödyllistä ja kiinnostavaa, lisää Henna.
Jussilla on tähtäimessä Circular Economy -maisteriohjelma LUT-yliopistossa.
– Olen miettinyt, että maisteritason opinnot syventäisivät osaamistani ympäristöalalla ja voisin hyödyntää tietoja ja taitoja urallani ja työssäni Kreatella.
Henna ja Jussi työskentelevät kiertotalouden tehtävissä tahoillaan, mutta vielä löytyy yksi yhdistävä tekijä: molemmat ovat juuri aloittaneet työnantajan tarjoaman lähiesihenkilökoulutuksen.
– Uskon, että me molemmat saamme sieltä arvokkaita taitoja ja tietoa johtamisesta ja se auttaa kehittämään esihenkilöosaamistamme ja valmistautumaan tuleviin haasteisiin työelämässä, summaa Henna.
Työnjohtoharjoittelijaksi Kreaten kiertotaloustiimiin?
Kreate on kiertotalouden edelläkävijä, joka ottaa vastaan ja jalostaa rakentamisesta syntyviä ja infrarakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja omilla kiertotalousalueillaan. Sen lisäksi hyödynnämme työmaillamme kierrätys- ja uusiomateriaaleja.
Kesäharjoittelussa on hyvä kasvaa konkareidemme opastuksella ammattilaiseksi. Lue lisää ja jätä hakemus 28.3.2025 mennessä > Haemme kesätyöntekijöitä työnjohtotehtäviin.
Rata-ammattilaisten joukkomme on entistä vahvempi, kun sähkövoimatekniikan insinööri Janne Oksala aloitti työpäällikkönä sähkörata- ja turvalaitepuolella.
– Olen siitä onnekkaassa asemassa, että kaikkien näiden vuosien aikana olen saanut kattavan kokonaisnäkemyksen rautateistä, mutta nyt on ollut mukava palata takaisin niin sanotusti omalle tontille sähköradan rakentamisen maailmaan, hän kertoo.
Laajojen sähkö- ja ratahankkeiden monipuolinen osaaja on kulkenut teollisuuden sähköurakoiden kautta merkittäviin rataprojekteihin. Työhistoriasta löytyy niin teräs- ja paperitehtaita Suomessa ja Pohjoismaissa kuin myös työskentelyä kultakaivoksella sekä mittavilla ratahankkeilla Suomessa ja ulkomailla.
– Kun GRK:lla oli ensimmäinen rataurakka Virossa, työskentelin siellä työmaapäällikkönä projektin vastuuhenkilönä. Se oli mielenkiintoinen projekti, Janne muistelee.
Kotimaahan palattuaan hän vastasi radan kunnossapidosta alueella 6 Itä-Suomessa, sekä ratapihaliikenteen ohjauksista.
Janne omaa kilpaurheilutaustan ja hän toteaakin, että haastavuus ja eteenpäin pyrkiminen ovat intresseissä myös työelämässä.
– Kreate on sopivalla tavalla selektiivinen projektien suhteen ja vahvasti eteenpäin pyrkivä. Täällä ollaan mukana isoissa ja haastavissa projekteissa, kuten Helsinki-Riihimäki-hankkeella, Tampereen henkilöratapiha -hankkeella ja viimeisimpänä Koskelan varikkohankkeella.
Työpäällikön tavoitteena on kehittää Kreaten sähkörataosaamista yrityksen ajatuksen mukaisesti hallitusti haluttuun suuntaan.
– On tärkeää, että isojen hankkeiden ohella kykenemme palvelemaan pienemmissä kokonaisuuksissa myös muita yksiköitä. Meillä on täällä töissä todella ammattitaitoista porukkaa ja olen käynyt erittäin hyviä keskusteluita ja tutustunut projekteihin. Nyt kääritään hihat ja tehdään asioita oikein, niin siitähän se lähtee.
Vaativan infran rakentaja Kreate on jo vuosia ollut aktiivinen kiertotalouden edistäjä. Viimeisin virstanpylväs saavutettiin tammikuussa 2025, kun yhtiö sai omalla kiertotalousalueellaan seulotulle hiekoitushiekalle Ei enää jätettä -statuksen tiettävästi ensimmäisenä rakennusalan toimijana Suomessa. Kierrätetyn hiekoitushiekan uudelleenkäyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja jätteen määrää sekä tuo tuntuvaa säästöä hiekoittamisesta aiheutuviin kuluihin.
Kreaten kiertotalousalueella Tikkurilantiellä Vantaalla seulotaan tulevana kesänä käytettyä hiekoitushiekkaa, jolle on myönnetty EEJ- eli Ei enää jätettä -status. Tammikuussa saadun ympäristöluvan ansiosta Kreate on tiettävästi ensimmäinen rakennusalan toimija, joka vastaanottaa, käsittelee ja myy kierrätettyä hiekoitushiekkaa.
Käytetty hiekoitushiekka luokitellaan lainsäädännön mukaan jätteeksi, joten keväisin kerätyn hiekoitusmateriaalin myyminen ja uudelleenkäyttö on käytännössä mahdotonta ilman ympäristölupaa.
– Otamme vastaan hiekoitushiekkaa, joka analysoidaan, seulotaan ja analysoidaan toistamiseen valvotussa prosessissa. Kunnat ja kaupungit sekä muut ammattimaiset toimijat, kuten kiinteistöhuoltoyhtiöt, voivat käyttää kierrätettyä hiekoitushiekkaa uuden tavoin väylien, piha- ja pysäköintialueiden sekä muiden alueiden hiekoittamiseen, kertoo kiertotalouden tuotantopäällikkö Topias Lahti Kreatelta.
Kierrättämällä hiekkaa säästetään luonnonvaroja ja kukkaroa
Tekemämme tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään vuosittain talvikauden liukkaudentorjuntaan jopa 1,3 miljoonaa tonnia hiekoitushiekkaa ja -sepeliä. Esimerkiksi pelkästään pääkaupunkiseudun kunnalliset toimijat käyttävät sitä yli 150 000 tonnia vuodessa.
– Liukkaudentorjunnassa kivimateriaalin määrä on suuri, joten uudelleenkäytölle on selkeä tarve. Lisäksi EEJ-statuksen saaminen edistää hiekoitushiekan lainmukaista hyödyntämistä, mikä toivottavasti myös vähentää jätteeksi luokitellun hiekan käyttöä ilman ympäristölupaa.
EEJ-statuksen mukaista kierrätettyä hiekoitushiekkaa syntyy Kreaten Vantaan-kiertotalousalueella arviolta noin puolet kaikesta siellä vastaanotetusta hiekoitushiekasta.
– Tuottamalla ja tarjoamalla käytettyä hiekoitusmateriaalia säästämme luonnonvaroja ja vähennämme kokonaispäästöjä, jotka liittyvät hiekoitushiekan valmistamiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja käyttöön. Samalla autamme osaltamme hiekoitushiekan käyttäjiä täyttämään heidän kestävyystavoitteitaan. Lisäksi uusiohiekka on jopa puolet uutta hiekkaa edullisempaa, joten tämä tuo myös huomattavasti säästöä hiekoittamisen kustannuksiin, Lahti toteaa.
Seulomalla hiekoitushiekasta poistuvat roskat ja saadaan haluttu raekoko
Uusi, käyttämätön hiekoitushiekka valmistetaan tavallisesti neitseellisestä luonnonhiekasta tai -sorasta seulomalla ja hiekoitussepeli kalliosta louhimalla ja murskaamalla. Hiekka on rakenteeltaan sepeliä pyöreäreunaisempaa ja sitä käytetään erityisesti kevyen liikenteen väylillä.
– Vastaanotettu hiekoitushiekka tarkastetaan, käsitellään epäpuhtauksien poistamiseksi ja välivarastoidaan ennen jatkokäyttöä. Kun hiekoitusmateriaali ajetaan seulan läpi, siitä poistuu haluttua 3–8 millimetrin raekokoa pienempi ja suurempi kiviaines. Seulomalla saadaan poistettua tehokkaasti myös roskat, Vantaan kiertotalousalueen työnjohtaja Henri Pulkkinen selittää.
– Kiertotalousammattilaisemme varmistavat, että kierrätetty hiekoitushiekka vastaa kaikilta osiltaan liukkaudentorjuntaan käytettävää hiekoitusmateriaalia parantaen jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muun liikenteen turvallista liikkumista Suomen talvisissa olosuhteissa, hän lisää.
Uusiohiekoitushiekan seulonnasta syntyvä halutun raekoon ylittävä materiaali eli ylite on mahdollista hyödyntää esimerkiksi maarakennuksessa ja maantäytöissä.
– Mikäli ympäristöluvan mukaiset ympäristötekniset vaatimukset eivät täyty ja hiekka ei saa EEJ-statusta, toimitamme sen ympäristöluvalliselle maankaatopaikalle. Kreatella tällainen hiekka voidaan myös hyödyntää maavallin rakentamisessa omalla Hirvihaaran kiertotalousalueellamme Mäntsälässä. Käyttökelvottoman ja pilaantuneen hiekan toimitamme ympäristöluvalliseen laitokseen, kertoo Topias Lahti.
Rataosaajien joukkomme vahvistui edelleen, kun rakennusinsinööri (AMK) Antti Karjalainen aloitti Kreatella.
Antti työskentelee mittavalla Tampereen henkilöratapiha -hankkeella vastaten työmaapäällikkönä ratarakentamisen tehtävistä. Hänellä on monipuolinen tausta erilaisten hankkeiden parista niin radalla, raitioteillä kuin väylilläkin. Kokemusta on karttunut sekä rakennuttajan että urakoitsijan puolelta.
– Edelliset isommat projektit olivat Raide-Jokeri ja Kuopion ratapiha -hanke, joissa molemmissa toimin työmaapäällikkönä.
– Olen viihtynyt Kreatella hyvin. Tampereen henkilöratapiha -hankkeella on hyvä porukka ja haastavassa hankkeessa riittää mielenkiintoisia tehtäviä.
Ratarakentajamme ovat saaneet uuden kollegan, kun Jyrki Pakarinen on aloittanut työmaapäällikkönä sähköratapuolella.
Jyrki on erittäin monipuolinen sähköalan ammattilainen, jolla on vahva kokemus infran lisäksi myös kiinteistöjen sähköprojekteista sekä ajoneuvo- ja laivasähköistyksestä yli 15 vuoden ajalta.
Ennen Kreatea hän on toiminut muun muassa sähköasema- ja muuntamoprojekteilla työmaapäällikkönä sekä projektipäällikkönä.
– Suurimpia infrahankkeita ovat olleet Lohja–Muurla-moottoritie, jossa olin asentajana tunneleiden sähköistyksessä. Raide-Jokeri-hankkeessa työskentelin työmaapäällikkönä sähkönsyöttöasemilla ja Kruunusillat-allianssilla työmaapäällikkönä sähkönsyöttöasemilla.
Jyrki kuvailee siirtymistä Kreatelle luontevaksi, sillä aiemmilta hankkeilta on tullut paljon tuttuja keltamustasta joukkueestamme.
– Ensimmäinen hankkeeni täällä on Koskelan varikko ja siellä vastuullani on sähkönsyöttöasema. Odotukset ovat korkealla ja fiilikset ensimmäisistä viikoista hyvät. Kreate tuntuu heti alkuun yritykseltä, jossa tulen viihtymään.
Sulkavuoren keskuspuhdistamon työmaan tunneleissa on havaittu home-esiintymiä. Tutkimuksessa homeita löydettiin kaikista ilmanäytteistä. Työmaan ohjeistusta suojavarusteiden käytöstä tunnelitiloissa on tarkennettu Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaiseksi ja tunnelitilojen ilmanvaihtoa on tehostettu. Asian selvitystyö on kesken ja tutkimusta tehdään yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Aluehallintoviraston kanssa.
Tunnelityömailla ilmanvaihdon toimivuus, kosteus, polttomoottorilla käyvien työkoneiden käyttö sekä orgaanisten rakennusmateriaalien, kuten pahvin ja puun käsittely vaikuttaa merkittävästi tunneleiden ilmanlaatuun. Kreaten ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama TYL Sulkavuori onkin seurannut säännöllisesti polttomoottorilla käyvien työkoneiden vaikutusta sisäilman laatuun sekä tehnyt radon- ja PAH-yhdisteiden mittauksia tunneleissa.
– Olemme toteuttaneet työmaalla myös eri työvaiheiden turvallisuutta lisäävänä toimenpiteenä muun muassa ilmanvaihdon tehostustoimia, kertoo hankkeen työmaapäällikkö Karo-Pekka Lehmusto.
Ensimmäiset toimenpiteet hometutkimuksen tulosten pohjalta tehty
Ensimmäinen hometutkimus suoritettiin tunneleissa joulukuussa 2024. Ilmanäytteistä löytyi homeita, minkä jälkeen TYL Sulkavuori ryhtyi toimenpiteisiin. Ensimmäisenä konsultoitiin Työterveyslaitosta, joka ohjeisti työntekijöitä käyttämään hengityssuojaimia työskennellessään tunnelitiloissa. Ohjeistus ja käytäntö ovat samat kuin vastaavissa aiemmin Suomessa toteutetuissa kohteissa, ja ne koskevat työyhteenliittymän työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden lisäksi myös sivu-urakoitsijoita.
– Hengityssuojainten käytön lisäksi olemme tehostaneet tunnelitilojen tuuletusta työskentelyaikoina. Laadimme myös parhaillaan ohjeistusta, jonka mukaan kaikkien tunnelissa työskentelevien urakoitsijoiden on kuljetettava kaikki ylimääräinen orgaaninen materiaali pois tunnelitiloista välittömästi. Esimerkiksi puut, pahvit ja puupohjaiset levyt ovat helposti homehtuvia rakennusmateriaaleja, jotka aiheuttavat homekasvustoa tunnelitiloissa. Selvitämme myös tilaajan kanssa lopullisen ilmanvaihdon käyttöönoton mahdollisuutta etuajassa, Lehmusto luettelee toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.
Ihmiset altistuvat joka päivä erilaisille homeille, joita löytyy kaikkialta elinympäristöstämme niin ulkoa luonnosta kuin sisätiloista. Työmaalla on tärkeää turvata se, että kukaan ei sairastu tai saa oireita.
– Minun tietooni ei ole tullut tapauksia, joissa sisäilmaongelmat olisivat aiheuttaneet oireilua tai sairauspoissaoloja työntekijöille. Työyhteenliittymällä on tällä hetkellä 25 työntekijää, jotka rakentavat sekä tunneleissa että muissa työvaiheissa maan päällä, Lehmusto kertoo.
TYL Sulkavuori jatkaa yhteistyötä Työterveyslaitoksen ja Aluehallintoviraston kanssa. Tämänhetkisen tiedon mukaan työntekijöille annettujen tarkennettujen ohjeiden noudattaminen mahdollistaa työn tekemisen turvallisesti työmaan tunnelitiloissa.
– Olemme myös ohjeistaneet raportoimaan meille sekä kääntymään työterveyshuollon piiriin, mikäli hengityssuojainten käytöstä huolimatta tunnelissa työskentely aiheuttaa oireita, Lehmusto toteaa.
Valtatiellä 11 Porin ja Ulvilan alueella sijaitsevalla Koiviston ja Pikkuhaaran siltojen uusimishankkeella sattui vakava onnettomuus lauantaina 11.1.2025. Pääurakoitsijana toimivan Kreaten alihankkijan työntekijä oli rakentamassa Koiviston sillan työmaalla työsiltaa, kun hän oli tuntemattomasta syystä pudonnut virtaavaan veteen. Välittömästi paikalle hälytetyn pelastuslaitoksen mittavasta etsintäoperaatiosta huolimatta työntekijää ei löydetty lauantai-iltana. Poliisi on jatkanut pelastuslaitoksen avustuksella etsintätöitä toistaiseksi tuloksetta.
– Työmaata on kohdannut surullinen tragedia, joka koskettaa paitsi projektia myös koko työyhteisöämme. Vaikka veden varaan joutunutta henkilöä ei ole vielä löydetty, välitän syvimmät osanottomme tapahtuneesta työntekijän lähiomaisille, ystäville, tuttaville sekä työkavereille, sanoo Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.
Ensisijaisena tehtävänä Kreate on huolehtinut kriisiavusta hankkeella työskenteleville ja koko henkilöstölleen. Tapahtunut on shokki koko työyhteisölle, sillä yhtiön tapaturmataajuus on alan alhaisimpia eikä Kreate Oy:n olemassaolon aikana ole tapahtunut yhtäkään kuolemaan johtanutta tapaturmaa.
– On sitten kyse omasta henkilöstöstämme tai yhteistyökumppaneistamme, meidän tehtävänämme on varmistaa, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Turvallisuus on jokaisen vastuulla, eikä yhdelläkään työmaalla saa antaa piiruakaan periksi työn tekemisestä turvallisesti,Vikström toteaa.
Kreate tekee tapahtuneesta oman tutkintansa sekä auttaa viranomaisia onnettomuuden tutkinnassa ja selvittämisessä. Yhtiö varmistaa myös omat prosessinsa ja toimintatapansa, jotta vastaavia onnettomuuksia ei enää tapahdu.
– Tulemme käymään läpi kaikki työturvallisuuteen liittyvät sisäiset prosessimme ja ohjeemme sekä suoritamme ylimääräiset turvallisuustarkastukset kaikissa vesistösiltakohteissamme. Toivomme myös toipumis- ja työrauhaa työmaalle, Vikström toivoo.
Tiedote on julkaistu 13.1.2025 klo 9.
Rataosaajiemme joukko sai vahvistusta, kun Timo Mäkinen on aloittanut työnjohtajana.
Rautatieuransa hän aloitti yli 20 vuotta sitten ja vuosien saatossa Timo – jonka monet tuntevat paremmin nimellä Stimby – on työskennellyt radalla niin kotimaassa kuin Ruotsissa kouluttautuen töiden ohessa mm. tukemiskoneen kuljettajaksi ja turvalaiteasentajaksi.
– Ennen Kreatea työskentelin työnjohtajana Nurmijärvellä Ratatek Oy:ssä, jossa olin mukana Hyvinkää–Karjaa-rataosan sähköistyshankkeessa. Kreatella minut löytää Helsinki–Riihimäki-hankkeelta Järvenpäästä, jossa toimin työnjohtajana RU2-urakassa, Timo kertoo.
Työt ovat edenneet hyvin Kytömaan ja Järvenpään välillä, jossa rakennamme uuden läntisen raiteen, viisi siltaa ja kuusi uutta vaihdetta sekä puretaan kaksi vanhaa vaihdetta.
– Olen viihtynyt hyvin ja meillä on Järvenpään toimistolla mutkaton ja välitön työilmapiiri. Työni on monipuolista, ja olen saanut mahdollisuuden oppia uutta ja kehittää osaamistani, mikä olikin minulle tärkeää vaihtaessani työpaikkaa.
Ratarakentamisen pitkäaikaisena osaajana Timo on seurannut Kreatea ja sen toimintaa pitkään.
– Arvostan suuresti Kreaten mainetta innovatiivisena ja vastuullisena toimijana. Olen vakuuttunut, että työskentely täällä antaa minulle mahdollisuuden hyödyntää vahvuuksiani ja oppia uutta.
KTM Tuija Pursiainen on nimitetty Kreaten Group Financial Controlleriksi. Hän vastaa konsernimme kuukausittaisesta konsolidoinnista, huolehtii konsernin IFRS-kirjauksista, vaadittavista liitetiedoista ja laadintaperiaatteista sekä kehittää konsernilaskennan prosesseja yhdessä taloustiimin kanssa.
– Aloitin sellaiseen aikaan, että kiirettä todella piisaa, sillä toimin avainhenkilönä konsernin osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Ohjeistan ja tuen myös erillisyhtiöidemme kirjanpitoa Suomessa ja Ruotsissa konsernilaskennan näkökulmasta ja tarpeista, hän kertoo.
Tuijalla on vahva kokemus taloushallinnosta ja viimeiset seitsemän vuotta hän toimi Group Financial Controllerina terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavassa Mehiläinen-konsernissa.
– Kävi klassisesti eli kaipasin uusia haasteita. Konsernilaskennan ytimen lisäksi minulla oli halua päästä näkemään taloushallintoa laajemmin ja myös pörssimaailma kiinnosti.
– Juteltuani talousjohtaja Mikko Laineen ja Group Reporting Manager Sari Mänttärin kanssa sain hyvät fiilikset Kreaten tekemisestä, ihmisistä ja yrityskulttuurista. Ne ovat asioita, joita todella arvostan.
Jo ennen ensimmäistä työpäivää Tuijalla oli tuntumaa siltakohteisiimme Kaarinassa ja Paraisilla – ne sijaitsevat hänen synnyinmaisemissaan ja nykyisillä kesämökkiseuduilla.
– Mukavaa on kotiutua uudelle alalle. Uskon, että pääsen hyvään tuttavuuteen paitsi Kreate-konsernin väen myös teräksen ja betonin kanssa.