Kreate on allekirjoittanut Väyläviraston kanssa 34 miljoonan euron arvoisen sopimuksen Helsinki–Riihimäki-hankkeesta Kytömaan ja Järvenpään välille. Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosalla sijaitseva urakka on jatkoa kahdelle aikaisemmalle, joita Kreate rakentaa parhaillaan Kytömaan ja Ainolan välillä. Uuden laajemman urakan toteuttaminen alkaa samalla alueella, mutta rakentaminen siirtyy itäpuolelta länsipuolelle.
Kreaten voittama rakennusurakka Kytömaan ja Järvenpään välillä on osa mittavaa Helsinki–Riihimäki-hanketta, jossa parannetaan pääradan toimintavarmuutta, mahdollistetaan henkilöliikenteen lisääminen sekä edistetään tavaraliikenteen kilpailukykyä. Kreate rakentaa parhaillaan kahta aiemmin voittamaansa urakkaa samalla rataosalla.
– Rakennusurakka kolmosen voittaminen tuntuu mahtavalta. Kahdella aikaisemmalla hankkeella yhteistyö on tilaajan kanssa sujunut erinomaisesti. Olemme rakentaneet tehokkaasti aikataulussa ja ilman häiriöitä junaliikenteelle. Uusi urakka sijaitsee samalla alueella, joten meillä on henkilöstö, koneet ja laitteet jo valmiina. Käytännössä rakennamme radan läntisellä puolella peilikuvana sen, mitä olemme noin vuoden verran tehneet itäisellä puolella, iloitsee hankkeen työpäällikkö Veli-Matti Aaltonen Kreatelta.
Rataurakka vaatii monialaista osaamista
Suomen vilkkaimmalla rataosuudella toteutettavassa hankkeessa rakennetaan muun muassa Kytömaan ja Järvenpäälle välille uusi läntisin raide, Ainolan asema läntiselle puolelle sekä Järvenpään kaupungin alueelle muun muassa Jokamiehenraitin sillan ja Sinfonia-aukion työt. Lisäksi toteutetaan tarvittavat muutokset nykyiseen läntiseen raiteeseen.
– Rakennamme urakassa samat seisakkeet, hissitornit ja portaikot samoin kuin itäiselle puolelle olemme toteuttaneet. Uusi urakka sisältää myös sähkö- ja turvalaiteurakan sähköratasuunnitteluineen, mikä on todella hienoa. Strateginen kasvu sähkörata- ja turvalaiteliiketoimintoihin on kannattanut, sillä se on monipuolistanut ja kasvattanut tarjottavia hankkeita, Aaltonen kertoo.
Kreate pääseekin hyödyntämään urakassa monipuolisesti rata-, silta- ja väylärakentamisen sekä kiertotalouden osaamistaan. Tärkeässä roolissa on myös yhtiön puoliksi omistama yhteisyritys KFS Finland Oy, joka suorittaa hankkeella erikoispohjarakentamisen töitä, kuten paalutusta ja stabilointeja. Urakkaan kuuluu muun muassa 4 kilometriä uutta raidetta, 5 siltaa, 6 uutta vaihdetta ja 2 vanhan vaihteen purkaminen.
– Voitettu urakka on kahta aikaisempaa urakkaa mittavampi, sillä siihen kuuluu myös esikuormitustyöt ja meluseinän rakentaminen radan molemmin puolin. Raidettakin rakennamme noin 1,5 kilometriä enemmän kuin nyt käynnissä olevalla kahdella hankkeella, Aaltonen kertoo.
Rata- ja ratikkarakentamisen kasvu tähtäimessä
Keväällä julkaisemassa strategiassaan Kreate linjasi yhdeksi kasvusuunnaksi rata- ja raiderakentamisen. Nyt voitettu hanke tukeekin hienosti yhtiön tavoitetta kasvattaa rata- ja raiderakentamisen osuutta kokonaisliikevaihdostaan.
– Olemme kasvattaneet systemaattisesti henkilöstöämme ja heidän osaamistaan sekä panostaneet kalustoon. Vihreä siirtymä ja tulevat raideinvestoinnit tarjoavat vahvan markkinan rata- ja raiderakentamiselle pitkälle tulevaisuuteen. Nyt voitettu hanke on strategiamme mukainen sisältäen useita rakentamisen lajeja, summaa ratarakentamisen johtaja Timo Leppänen Kreatelta.
Tällä hetkellä rakennettaviin kahteen urakkaan kuuluvat uusi itäinen raide ja laituri otetaan käyttöön viimeistään joulukuussa 2024. Uuden urakan rakentaminen välillä Kytömaa–Järvenpää käynnistyy viimeistään tammikuussa 2025 silta- ja maanrakennustöillä. Länsipuolen raiteiden ja urakkaan liittyvien rakenteiden on määrä valmistua heinäkuuhun 2027 mennessä. Urakan arvo on yli 34 miljoonaa euroa ja tilaajana on Väylävirasto.
Lue lisää Kreaten aiemmista HERI-urakoista
Kreate voitti yli 10 miljoonan euron rataurakan mittavasta Helsinki–Riihimäki-hankkeesta
Täydellä teholla rakentuva Kruunuvuorensilta on voittanut Tekla BIM Awards Suomi 2024 -kilpailun, jossa arvioidaan laaja-alaisesti projektin tietomallintamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyvää kokonaisuutta. Alusta asti sillan suunnittelun ja toteutuksen keskiössä olleen tietomallinnuksen avulla on varmistettu hankkeen tarkkuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys kaikille osapuolille. Kruunuvuorensilta on infrarakentamisen saralla hieno esimerkki tietomallinnuksen huippuosaamisesta ja innovaatioista.
Tietomallinnus on ollut tärkeässä roolissa Suomen pisimmän, noin 1 200 metriä pitkän sillan rakentamisessa. Se on integroitu Kruunuvuorensillan hankkeeseen alusta alkaen. Urakoitsijat saivat mallipohjaisen aineiston tutkittavakseen jo markkinavuoropuhelu- ja tarjousvaiheessa, ja rakennussuunnitelmavaiheessa tietomallia käytettiin eri suunnittelualojen ja sillan kaupunkiympäristöön sovittamiseen.
– Kokonaisvaltainen tietomallien hyödyntäminen on virtaviivaistanut Kruunuvuorensillan rakennusprosessia. Urakoitsijan puolelta projektinhallinta- ja laatujärjestelmämme on sidottu malleihin yhdistettyyn dataan. Runsas tietomäärä toimii perustana reaaliaikaiselle tilannekuvalle, jossa yhdistyvät ortokuvat, 360-kuvat ja ajantasaiset suunnitelmat. Lopputuloksena olemme luoneet järjestelmän reaaliaikaiseen aikatauluseurantaan sekä turvallisuus- ja laatutoimenpiteiden seurantaan. Tilannekuvan täydentäminen on lisävaatimus ajantasaisille toteumamalleille, kertoo TYL Kruunusillat hankkeella suunnittelupäällikkönä ja tietomallikoordinaattorina toiminut Aki Kopra Kreatelta.
Kopran tehtävänä hankkeella on ollut pitää tietomallintamisen laatu korkeana rakentamisessa, laadunvarmistuksessa ja suunnittelunohjauksessa.
Tietomallit lisäävät läpinäkyvyyttä kautta linjan
Rakentamisen aikana tilaaja on valvonut urakan laatua ja rakenneosien valmistumista toteumamallin avulla. Jatkuvasti päivittyvä ajantasainen laatuaineisto on linkitetty rakenneosille, jolloin tietomalli toimii visuaalisena käyttöliittymänä koko sillan laatuaineistoon.
Asentamisen suunnittelu on tehty poikkeuksellisella tarkkuudella tietomallipohjaisesti. Jokainen asennusvaihe ja työnaikaiset rakenteet on mallinnettu virtuaalisesti tietomallissa niin, että se palvelee rakenteen mittaamista, laadunvalvontaa ja työvaihesuunnittelua.
– Virtaviivaisesti suunnittelusta suoraan työmaalle kulkeva asennuksen simulointi on kansainvälisesti poikkeuksellinen tapa rakentaa siltoja. Kun rakenne asennetaan virtuaalisesti oikein voimme minimoida asentamisen riskejä etukäteen merkittävästi. Jos asentaminen ei toimi virtuaalisesti, se ei toimi työmaallakaan. Törmäyspaikat on helppo havaita ja poistaa etukäteen. Toimintatapaa on esitelty kansainvälisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa asti, Kopra paljastaa.
Hankkeen geometrinen monimutkaisuus siivitti parempia ratkaisuja
Kruunuvuorensillan suunnittelukäyttöikä on 200 vuotta, mikä on asettanut erityisiä vaatimuksia rakenteiden kestävyydelle. Betonirakenteiden tuotevaatimukset on määritelty vastaamaan kohteen vaatimuksia, ja teräsrakenteiden kestävyys on varmistettu huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.
Geometrialtaan erittäin monimutkainen silta vaati parametrista mallintamista ja innovatiivisia ratkaisuja.
– Parametrisellä mallintamisella säästimme suunnitteluprosessissa merkittävästi aikaa, kun tiedonsiirto eri ohjelmistojen ja suunnittelijoiden välillä oli läpinäkyvää ja yksiselitteistä. Lisäksi rakenteiden muokkaaminen oli nopeampaa ja tarkempaa, jopa rakentamisen aikana, Kopra luettelee.
Vaativissa meriolosuhteissa rakennettu vinoköysisilta, jonka alusrakenteet ulottuvat syvälle meren pinnan alapuolelle on vaatinut kaikilta osapuolilta innovatiivista kehittämisotetta. Yksi esimerkki innovatiivisesta toteutuksesta on mittava merinosto-operaatio, jossa sillan kookkaat teräksiset päällysrakenteet nostettiin paikoilleen isolla merinosturilla.
– Jokainen merinostovaihekin oli rakennettu virtuaalisesti tietomallissa ja luodatun merenpohjan päällä. Näin varmistuttiin siitä, että merinostoalus pystyi toteuttamaan työnsä turvallisesti.
Yhteiset käytännöt ja sitoutuminen vaativan projektin keskiössä
Hankkeen osapuolet sitoutettiin mallipohjaiseen työskentelyyn tiiviillä alkuvaiheen osallistamisella ja yhteisten käytäntöjen luomisella.
– Olemme pitäneet kaiken mallipohjaisen toiminnan TYL Kruunusiltojen ylläpitämässä Trimble Connect -projektissa, johon linkittyi tieto muista järjestelmistä. Tällä varmistimme eri osapuolten pääsyn ajantasaiseen suunnittelu- ja laadunvarmistusaineistoon jatkuvasti, Kopra kertoo.
Palkinto tuntuu koko tiimistä erityisen hienolta, sillä Kruunuvuorensilta edustaa tietomallinnuksen huippuosaamista ja innovaatioita rakentamisessa.
– Urakan vastuullisena tietomallikoordinaattorina oli erittäin antoisaa ohjata tätä työtä. Suunnittelijoiden ja työyhteenliittymäkumppanin kanssa on ollut helppo toimia, kun kaikki ovat olleet ennakkoluulottomia ja innovatiivisia. Hyvä yhteishenki on mahdollistanut uuden kokeilemisen ja uusien käytäntöjen muodostamisen, Kopra iloitsee.
Olemme olleet rakentamassa myös kunniamaininnan ja yleisöäänestyksen voittanut Katajanokan laituria, jossa vastuullamme oli kohteen pohjarakentaminen.
Nyt palkitun Kruunuvuorensillan projektiosapuolten roolit:
Tilaaja: Helsingin kaupunki/kaupunkiympäristön toimiala (KYMP)
Pääsuunnittelija, yleis- ja rakennussuunnittelu 2012–2020 (mm. silta-, liikenne- ja katusuunnittelu, valaistus- ja sähkösuunnittelu, tuuli- ja geotekniikka, vesihuolto- ja teknisten verkostojen suunnittelu, katuympäristösuunnittelu, liittyvien alueiden taitorakennesuunnittelu) ja tilaajan asiantuntija: WSP Finland Oy
Pääurakoitsija: Kreate Oy:n ja YIT Infra Oy:n muodostama työyhteenliittymä Kruunusillat
Urakoitsijan suunnittelija (sillan kantavan teräsrakenteen konepaja- ja toteutussuunnittelu): Ramboll Finland Oy
Kansainvälisen siltakilpailun voittajaehdotus 2013 Gemma Regalis: Knight Architects & WSP Finland Oy
Päällysrakenteen ja pylonin geometrianhallinta: SOFiN Consulting
Teräsrakenteen toimittaja, sisältäen konepajatyön ja asentamisen sekä asennusrakenteiden suunnittelun: Nordec
Tilaajan edustaja koskien työmaavalvontaa: HTJ
Urakan vastuullinen tietomallikoordinaattori: TYL Kruunusillat
Lue lisää
- Tekla BIM Awards Suomi 2024 -kilpailun voittajaksi valittiin Kruunuvuorensilta
- Kruunuvuorensillan esittely Tekla BIM Awards Suomi -kilpailussa
- Tekla BIM Awards Suomi -kilpailu
- Vaativat merinostot Suomen pisimmän sillan työmaalla
- Ylen artikkeli kasuunien ja sillan rakentamisen etenemisestä vuonna 2022
Suomen suurimpiin rakennushankkeisiin kuuluvalla Keskon logistiikkakeskuksen työmaalla myös putkityöt ovat omaa luokkaansa niin laajuudeltaan kuin kestoltaan. Kreate urakoi 1,5 vuoden aikana lähes 70 kilometriä kaapelinsuoja-, vesi- ja viemäriputkia. Lisäksi asennettiin yli 20 pumppaamoa ja yli 800 kaivoa, joilla varmistetaan Onnelaksi nimetyn Hyvinkään logistiikkakeskuksen hule- ja jätevesien kokonaisvaltainen hallinta.
Kreate vastaa Keskon kaikkien aikojen laajimman rakennushankkeen maa- ja pohjarakentamisesta sekä betonitöistä paalulaattaan asti. Urakkaan kuuluvat ennätyksellisen suuret putkityöt ovat loppusuoralla 42 hehtaarin tontilla Hyvinkäällä.
Onnisen ja K-Auton käyttöön tulevan logistiikkakeskuksen hule- ja jätevesien hallinta toteutetaan siten, että sade- ja sulamisvedet johdetaan pihamaalta ja katoilta putkia pitkin tontin laidalla kulkevaan, urakan alussa rakennettuun hulevesiojaan. Rakennusten jätevedet kulkevat puolestaan 10 pumppaamon voimin paineviemärilinjoja pitkin Hyvinkään kaupungin pumppaamoon.
– Kohteessa, johon asfaltoitua pihamaata tulee 24 hehtaaria ja kattoalueita 9 hehtaaria, putkityötkin ovat poikkeuksellisen mittavat. Asensimme piha-alueelle putkia yli 21 kilometriä, kaapelinsuojaputkia 43 kilometriä ja salaojaputkia 3,3 kilometriä. Tämän lisäksi päärakennuksen ja piharakennuksen pohjaviemäreitä on lähes 1,5 kilometriä. Kaikkiaan hule- ja jätevesiä varten putkia on lähes 25 kilometrin verran ja kaapelinsuojaputket mukaan laskettuna Onnelan maaperässä on lähes 70 kilometriä putkia, kertoo putkitöiden vastaava työnjohtaja Esko Varpula Kreatelta.
Putkitöiden suunnittelu ja toteutus etenivät yhteistyössä materiaalit toimittaneen Onnisen kanssa.
– Onnela on Onniselle ja sen Infra-yksikölle erityisen tärkeä kohde laajuuteensa vuoksi ja koska se tulee omaan käyttöön. Kyseessä on merkittävä investointi, jonka toteutukseen Onninen on panostanut runsaasti resursseja ja osaavaa työvoimaa, toteaa Onnisen Infran johtaja Timo Nikulainen.
– Yhteistyö Onnelan työmaan ja Onnelan suunnittelun kanssa on ollut erittäin tiivistä ja toimivaa. Tämä on ollut tärkeää logistiikkakeskuksen toimivuuden, tuotteiden saatavuuden ja parhaiden mahdollisten toimitusaikojen varmistamiseksi. Onnelan suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota logistiikkakeskuksen energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen, mikä vähentää kustannuksia ja päästöjä kiinteistön pitkän elinkaaren aikana, kuvailee Onnisen Infran asiakasvastuupäällikkö Tero Partanen.
Putkitöiden työnsuunnittelu ja toteutus etenivät yleisaikataulun ja tahtituotannon tahdissa
Putkityöt käynnistyivät Hyvinkäällä marraskuussa 2022 piha-alueen vesi- ja viemärilinjoilla. Pohjaviemäreiden työnsuunnittelu ja toteutus etenivät logistiikkakeskuksen päärakennuksen tahtituotannon mukaista aikataulua noudattaen.
Piha-alueen vesi- ja viemärilinjat valmistuivat maaliskuussa 2023, jolloin työmaalle saatiin juokseva vesi ja viemäröinti. Tämän jälkeen aloitettiin piha-alueen sadevesilinjojen työt, jotka valmistuvat toukokuussa 2024. Päärakennuksen ulkopuoliset kattovesilinjat valmistuivat syksyllä 2023, jolloin käynnistyivät automaattivaraston kattotyöt. Menneen talven muutamat kovat pakkaspäivätkään eivät hidastaneet pohjarakentajien laajaa urakkaa.
– Parhaimmillaan asensimme putkia 40 henkilön ja 17 koneyksikön voimin. Puolentoista vuoden suururakka vaati vankkaa ammattitaitoa niin työnjohdolta, mittaamisesta vastaavilta henkilöiltä kuin putkien asentajilta ja koneiden kuljettajilta. Osaaminen yhdistyi tältä työmaalta löytyvään erittäin hyvään tekemisen ja yhteistyön meininkiin, Varpula iloitsee.
Erotinjärjestelmien asentaminen haastoi ammattilaiset
Kymmenien kilometrien putkiverkoston lisäksi Kreate vastasi pitkien putkilinjojen päihin tulleiden erotinjärjestelmien asentamisesta. Yhdestätoista massiivisesta erotinpaketista löytyvät virtauksensäätökaivot, hiekanerottimet, öljynerottimet sekä mahdollisia sulku- ja huoltotoimia varten näytteenottokaivot.
– Urakan vaativimpia työvaiheita oli isojen erottimien asentaminen tiukassa aikataulussa tuettuihin kaivantoihin keskellä kylmintä ja lumisinta talvea. Vahvuutenamme oli motivoituneen henkilöstön lisäksi oma pontituskalusto, jolla pystyimme tehostamaan asentamista viiden metrin syvyisissä kaivannoissa, kuvailee Varpula.
Erotinjärjestelmien kautta logistiikkakeskuksen pihamaalle satanut vesi erotellaan puhtaaksi ja johdetaan hulevesien viivytysaltaaseen. Sieltä se pääsee virtaamaan edelleen Hyvinkään kaupungin rakentamaan hulevesiyhteyteen Vantaanjokeen.
Maarakennus- ja perustusurakassa ovat jäljellä viimeiset betonityöt, lämmitys- ja jäähdytysputkien asennukset sekä kantavan kerroksen levittäminen logistiikkakeskuksen piha-alueille. Viime vuonna Onnelassa valettiin poikkeuksellisessa 10 kuukautta kestäneessä valu-urakassa lähes 50 000 kuutiota betonia, josta lähes puolet oli vähähiilistä betonia.
Kokonaisuudessaan Kreaten urakka on valmis syyskuussa 2024.
Keskon logistiikkakeskuksen putkityöt lukuina:
- Piha-alueiden putkia 21 200 m, kaapelinsuojaputkia 43 000 m, salaojaputkia 3 300 m, rakennusten pohjaviemäreitä lähes 1 500 m
- Putkikoot 50–800 mm
- Sadevesi-, jätevesi-, ja salaojakaivoja 838 kpl, betonisia kaapelikaivoja 55 kpl
- Pumppaamoita 23 kpl
- Tontilla 11 kpl kahden erottimen erotinjärjestelmiä, joissa virtauksensäätökaivot, hiekanerottimet, öljynerottimet ja näytteenottokaivot
- Putkiurakan kaiken taloteknisen materiaalin toimittaja Onninen
- Kreaten putkienasentamisessa parhaimmillaan 17 koneyksikköä ja 44 työntekijää
- Kreate toimii logistiikkakeskuksen maarakennus- ja perustusurakoitsijana, Kesko toteuttaa logistiikkakeskuksen rakennushankkeen projektinjohtopalveluna yhdessä Haahtelan kanssa
Kreate Sverige AB on allekirjoittanut neljä sopimusta Bohusbanan tunnelien lisäkorjauksista Trafikverketin kanssa. Sopimusten yhteenlaskettu arvo on noin 58 miljoonaa Ruotsin kruunua eli yli 5 miljoonaa euroa. Kreaten liiketoiminta Ruotsissa etenee strategian mukaisesti kohti asetettuja tavoitteita.
Kreate Sverige AB ja Ruotsin liikennevirasto Trafikverket ovat sopineet Bohusbanan tunnelien remontissa paljastuneiden lisäkorjausten tekemisestä. Neljän sopimuksen yhteenlaskettu arvo on noin 58 miljoonaa Ruotsin kruunua.
Lisätöissä korvataan 120 vuotta vanhoja paikallavalettuja suuaukko- ja tukirakenteita uusilla rakenteilla. Urakkaan sisältyy esilujitusta kalliopulteilla, tukirakenteiden purkua, ruiskubetonointia ja kalliopultitusta, salaojamattoja, injektointeja ja uusia paikallavalettuja rakenteita. Suurin kohde on Lahagenin tunnelin sortumasuojausrakenteen pilarien uusiminen: 10 paikallavalettua pilaria tuetaan väliaikaisesti, puretaan ja korvataan uusilla, suuremmilla pilareilla.
– Trafikverket kilpailutti havaitut uudet remonttitarpeet vuosisopimuksessa, mikä mahdollistaa nopean aloituksen ja saumattoman yhteistyön. Tämä antaa meille taas kerran mahdollisuuden näyttää, että toteutamme vaativat kokonaisuudet aikataulussa, korkealla laadulla ja turvallisesti, toteaa Kreate Sverige AB:n toimitusjohtaja Veli Taatila.
Työt alkavat kesäkuussa Bohusbanan urakan valmistuttua ja jatkuvat marraskuun 2024 loppuun.
Tavoitteet etenevät Ruotsissa suunnitellusti
Kreaten Ruotsin toimintojen liikevaihto kaksinkertaistui vuonna 2023 verrattuna syyskuuhun 2022, jolloin Kreate laajentui yrityskaupalla Ruotsiin. Vuodelle 2024 Kreate hakee Ruotsissa 24 prosentin kasvua tavoitteenaan 320 miljoonan kruunun eli reilun 28 miljoonan euron liikevaihto.
– Ruotsin-liiketoimintamme on kehittynyt kuluvana vuonna suunnitellusti ja olemme voittaneet useita tärkeitä urakoita. Kallio- ja betonirakentamisen segmentissä on riittänyt hyvin tarjottavaa, ja nyt solmittu sopimus on hyvä osoitus organisaatiomme vahvistumisesta Ruotsissa. Odotamme vaativan infrarakentamisen markkinan kehittyvän suotuisasti Ruotsissa myös loppuvuonna, sanoo Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.
Kreaten tavoitteena on kasvattaa Ruotsin liiketoiminnasta toinen maantieteellinen tukijalka konsernille. Strategiakaudella 2024–2027 tavoitteena on saavuttaa 650 miljoonan kruunun liikevaihto kasvamalla aliurakoitsijasta pääurakoitsijan rooliin sekä laajentumalla niin maantieteellisesti kuin uusiin rakentamisen lajeihin.
Kolme viikkoa kestäneet mittavat nostotytöt Helsingin Sompasaaressa on saatu päätökseen. Suurimmillaan yli 140 tonnia painaneet laiturielementit asennettiin mereen Nihdinlaiturin ja Satamamestarinlaiturin edustalle keskimäärin kolmen kappaleen päivävauhtia. Talven aikana vähähiilibetonista paikalla valettujen elementtien nostamiseen tarvittiin jättinosturi, jonka nostokyky oli yli 162 tonnia ja nostosäde yli 23 metriä. Kreaten urakoima Nihdin esirakentaminen -hanke etenee aikataulua nopeammin muun muassa onnistuneen työsuunnittelun ja paikan päällä käsiteltyjen maamassojen ansioista.
Helsingin Sompasaaren alueella ja Korkeasaaressa kävijät ovat saaneet ihastella entisen Nihdin satamalaitureiden alueella viimeiset kolme viikkoa jättinosturia, joka on väsymättä nostellut laiturielementtejä saaren kummallakin reunalla. Talven aikana urakka-alueelle valmiiksi rakennetut 6 metriä korkeat 44 laiturielementtiä nostettiin yksi kerrallaan mereen noin 4,2 metrin syvyyteen.
– Laiturielementtien paino vaihteli 40 tonnista yli 140 tonniin ja saimme ne mereen keskimäärin kolmen kappaleen päivävauhtia. Elementtien nosto oli itsessään nopea työvaihe. Enemmän aikaa kului nostojen valmisteluun sekä asennuksen viimeistelyyn, kertoo hankkeen työmaapäällikkö Jari Viitala Kreatelta.
Jokaisen laiturielementin asennus viimeisteltiin ja tarkastettiin sukellustyönä, minkä jälkeen elementit vielä kiinnitettiin toisiinsa hitsaamalla ne yläosasta kiinni.
Hyvä työsuunnittelu siivittää hanketta valmistumaan etuajassa
Laiturielementtien asennuksen jälkeen alkaa työmaalla elementtien ja Sompasaaren välisen vesialueen taustatäyttö, joka kestää noin puolitoista kuukautta. Kun täyttötyö on saatu valmiiksi, Kreate palaa uudelleen laiturielementtien kimppuun.
– Taustatäytön jälkeen teemme laiturielementteihin saumavalun, jolla estetään elementtien sivuttainen liikkuminen sekä meriveden ja hienoaineksen sekoittuminen. Valua kutsutaan myös sukkavaluksi, sillä se on 4 metriä korkea ja 10 senttimetriä leveä valu, Viitala selventää.
Kreaten urakan jälkeen laiturielementtejä jatketaan paikallavaluna ja lopputuloksena alueelle saadaan kauniit graniittikivellä verhoillut laiturit. Kreaten toteuttaman urakan myötä vanha satamalaitoksen alue on valmisteltu asuinaluerakentamiselle. Tällä hetkellä Kreaten työt etenevät niin hyvällä vauhdilla, että hankkeen arvioidaan valmistuvan noin puoli vuotta etuajassa.
– Olemme onnistuneet suunnittelemaan ja toteuttamaan työt tehokkaasti lomittain, mikä on edesauttanut hankkeen etenemistä. Teimme vanhojen laiturirakenteiden purkutöitä, alueen syvätiivistystä ja maamassojen käsittelyä samanaikaisesti. Lisäksi laiturielementtien valaminen talven aikana paikan päällä oli yksi merkittävistä onnistumisista, Viitala luettelee.
Nihdin esirakentaminen -urakan työmaapäällikkö Jari Viitala vakuuttaa, että Kreate saa hankkeen vähintään puoli vuotta etuajassa luovutettua tilaajana toimivalle Helsingin kaupungille.
Maamassoista 75 prosenttia hyödynnetty hankkeella
Nihdin urakassa on ollut yli 40 000 kuutioita maanleikkausta, joista huikeat 75 prosenttia on hyödynnetty suoraan työmaalla.
– Päätimme hyödyntää urakka-alueella olevan tilan, kun sitä poikkeuksellisesti oli tarjolla. Laiturielementtien paikallavalun lisäksi olemme käsitelleet merkittävän osan maamassoista urakka-alueella ja vain saviset tai kynnysarvon ylittäneet maat on kuljetettu pois. Paikan päällä käsittely on minimoinut kuorma-autoliikenteen määrän alueella, ja samalla lisännyt hankkeen päästösäästöä entisestään, Viitala kertoo.
Urakan alussa työmaalle hankittiin moottorikäyttöinen välppäseula, jonka avulla on jalostettu massoja ja seulottu eri kivilaatuja. Näitä jalostettuja massoja on käytetty muun muassa meritäyttöihin, laiturielementtien pohjatäyttöihin ja muihin rakenteisiin. Nyt alkavissa laiturielementtien taustatäytöissä hyödynnetään myös kaikki hankkeella purkutöistä tullut betonijäte, joka on käsitelty betonimurskeeksi.
Tällä hetkellä hankkeen maanleikkauksista on jo tehty noin 90 prosenttia.
Yleiskuvassa näkyy laiturielementtien nostojen lisäksi käynnissä olevat putkityöt sekä alueella kierrätettyjä ja käsiteltyjä maa-aineksia.
Merenalaisten rakenteiden purku haastoi
Vaikka äkkiseltään voisi kuvitella nostotöiden olleen urakan hankalin osuus, Viitalan mukaan jopa viiden metrin syvyydessä olleiden vanhojen laitureiden purkutyöt haastoivat rakentajia kuitenkin eniten.
– Satamamestarinlaiturin vanhojen 1960-luvulla rakennettujen meren alapuolisten rakenteiden purkutytöt olivat haastavimmat. Laiturissa oli betonilla ja kivillä täytettyjä isoja hirsiarkkurakenteita. Siellä oli myös osittain jännitettyjä pilareita, joita ei ollut suunnitelmista etukäteen nähtävissä. Isot ankkurikohdat kestivät hyvin vetoa ja olivat tiivistä tavaraa, mutta räjäyttämällä nekin saatiin pois.
– Vielä nostojen alkaessa löysimme Satamamestarinlaiturin rannasta noin 4,5 metrin syvyydestä yhden hirsiarkun, jonka jouduimme räjäyttämään sukellustyönä pois. Hirsiarkku on hirrestä tehty muotti, joka on täytetty betonilla ja kivillä ja sen tehtävänä on tukea laituria, Viitala jatkaa.
Nihdin esirakentaminen -hanke toteutetaan vähäpäästöisenä työmaana osana Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaa. Hankkeen urakka-aika on toukokuulle 2025, mutta Kreatelta vakuutetaan hankkeen olevan maalissa jo tämän vuoden puolella.
Kreate alkaa suunnitella Tampereen henkilöratapiha -hankkeen rakentamista yhdessä Väyläviraston, Tampereen kaupungin, VR-Yhtymä Oyj:n sekä Fintraffic Raide Oy:n kanssa. Allianssiosapuolten torstaina 6.6.2024 allekirjoittama sopimus käynnistää Suomen vilkkaimpiin kuuluvan asemanseudun kehitysvaiheen. Tavoitteena on parantaa Tampereen keskustassa sijaitsevan henkilöratapihan toimivuutta sekä matkustajille että junaliikenteelle. Merkittävän hankkeen kokonaiskustannusarvio on 202 miljoonaa euroa.
Tampereen henkilöratapihan kautta kulkee vuosittain yli 6,3 miljoonaa kaukojunamatkustajaa, mikä tekee siitä Suomen keskeisimmän junanvaihtopaikan. Tampereen henkilöratapiha -hankkeen myötä parannetaan muun muassa jatkuvia kapasiteettihaasteita ja luodaan vetovoimainen, esteetön asemanseutu. Kesäkuussa käynnistyvässä kehitysvaiheessa suunnitellaan rakennustyöt ja työmaanaikaiset liikennejärjestelyt turvallisiksi sekä minimoidaan häiriöt matkustajille, junaliikenteelle ja kaupungissa liikkuville.
Monipuolisesti eri rakentamisen lajeja sisältävän Tampereen henkilöratapiha -hankkeen kehitysvaiheeseen osallistuu Kreatelta silta-, rata- ja pohjarakentajia sekä suunnittelunohjauksen ja virtuaalisen rakentamisen asiantuntijoita.
– Teknisesti monitahoinen ja vaativa Tampereen henkilöratapiha -hanke soveltuu Kreaten osaamiseen kuin nenä päähän, etenkin kun tavoitteenamme on hakea tällä strategiakaudella kasvua rata- ja raitiotieliiketoiminnasta. Olen ylpeä henkilöstömme vahvasta osaamisesta ja iloinen siitä, että huolellinen panostuksemme tarjousvaiheessa siivitti meidät voittoon niin laadullisesti kuin taloudellisesti. Yhdessä sopimuskumppaneidemme kanssa lyömme viisaat kypärämme yhteen löytääksemme parhaat ratkaisut Suomen vilkkaimpiin kuuluvan asemanseudun kehittämiseksi, iloitsee Kreate-konsernin toimitusjohtaja Timo Vikström.
Mittavan hankkeen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan alkuvuodesta 2025
Tampereen itä- ja länsipuolen yhdistävä rautatieaseman alue on kaupungin ytimessä ja hankkeeseen kuuluvia kohteita sijaitsee pääradan varrella eri kohdissa keskustaa. Juna-aseman laitureiden, raiteistojen ja katosten lisäksi hankkeeseen kuuluu Erkkilän ylikulkusillan sekä Viinikanojan ja Tampereen valtatien alikulkusiltojen uusiminen sekä Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja Asematunnelin yhtenäistäminen matkaterminaaliksi. Kesäkuussa käynnistyvässä kehitysvaiheessa määritetään tarkempi aikataulu hankkeen rakentamiselle sekä tavoitekustannus.
– Kehitysvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, missä aikataulussa ja miten eri kohteet rakennamme. Kaikkiaan rakentaminen tulee kestämään 4–6 vuotta, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Mikko A. Heiskanen.
Väylävirasto tekee myöhemmin erillisen päätöksen hankkeen toteutusvaiheeseen siirtymisestä. Rakentamisen arvioidaan käynnistyvän keväällä 2025.
Tampereella on tekemisen meininkiä
Kreate ammattilaisineen on tuttu näky Tampereella, missä rohkeat päätökset ja panostukset kaupungin kehittämiseksi heijastuvat poikkeuksellisen myönteisenä ilmapiirinä myös rakentamista kohtaan.
– Kilpailutuksen voiton myötä palaamme Kreatelle ennestään tuttuun ympäristöön. Tampereen Kannen, vanhan Tavara-aseman siirtoprojektin ja muiden alueen hankkeiden toteuttajana tunnemme erityistä innostusta Tampereen henkilöratapihan kehittämistä kohtaan. Teemme parhaamme, jotta Tampereelle saadaan arvoisensa vetovoimainen asemanseutu, jonka rakentamista on myös mielenkiintoista seurata, vakuuttaa projektipäällikkö Ilkka Kaarakainen Kreatelta.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 202 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 163 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyvät kaikkien tilaajien yhteiset osuudet, joita toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin, VR-Yhtymä Oyj:n ja Fintraffic Raide Oy:n kanssa.
Kuvassa vasemmalta Kreate Oy:n Antti Kakko ja Jaakko Kivi sekä Magnus Nygård ja Mikko A. Heiskanen Väylävirastosta Tampereen henkilöratapiha -hankkeen allianssiurakan kehitysvaiheen sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Tampereen Raatihuoneella. Kuva Väylävirasto
Kenttäkadun päiväkodissa Hyvinkäällä ihmeteltiin viime syksynä, mitä kummaa naapurissa tapahtuu. Ensin Kreate pystytti työmaa-aidat päiväkodin ja Pihkalan pesäpallostadionin väliin ja sitten tulivat kaivinkoneet.
Päiväkodin pihamaalta seurattiin tarkasti Pihkalan pesäpallostadionin katsomon kattamista sekä maarakennus- ja perustustöitä. Varsinkin isot työkoneet, betoniautot ja massiivisten katosrakenteiden nostaminen herättivät kiinnostusta. Aina kun tuli mahdollisuus, osa lapsista riensi katsomaan työmaa-aidan taakse – ja sen huomasi myös Kreaten työmaapäällikkö Aki Putto.
– Kysyin päiväkodin johtajalta, haluaisivatko he tulla käymään työmaallamme. Hyvät naapurussuhteet koko rakentamisen ajan ovat meille tärkeä asia, Aki kertoo.
– Itse näin päiväkoti-ikäisen vanhempana olen huomannut, että normaalista poikkeava ohjelma on lasten mieleen ja siitä lähdin miettimään sopivaa, täällä toteutettavaa tekemistä vierailuille. Samalla halusin esitellä mukavalla otteella myös itse rakentamista ja totta kai koneita, hän jatkaa.
Tuumasta toimeen! Ja niinpä marraskuussa 2023 päiväkodin lapset tekivät ensimmäiset stadionluokan vierailut Kreaten työmaalle.
Valmiilla pesäpallostadionilla pultteja, palloja ja piknik-eväitä
Hyvinkään kaupungin tilaama urakka valmistui suunnitelmien mukaisesti ennen tämän vuoden pesiskauden aloitusta. Toukokuun lopussa oli aika kutsua tutut naapurit uudestaan kylään.
– Halusimme tarjota kiitokseksi mahdollisuuden mukaviin vierailuihin ensin rakentamisen aikana ja nyt kun kaikki on valmista, koska jouduimme urakan aikana käyttämään naapureidemme parkkipaikkaa muun muassa suurten teräspalkkien varastoimiseen, työmaapäällikkö toteaa.
Lähdetään seuraavaksi Pikkutassut-ryhmän kanssa kierrokselle:
Ennakkoon sovitut vierailut työmaillemme ovat aina mieleenpainuvia hetkiä niin vierailijoille kuin työmaan henkilöstölle. Lue lisää Kenttäkadun päiväkodin lasten ensimmäisistä käynneistä tälle työmaalle marraskuussa 2023: Päiväkodin lapset tekivät stadionluokan vierailuja Kreaten työmaalle Hyvinkäällä.
Yksi ainutlaatuisimmista visiiteistä toteutui, kun Lillholmenin alkuperäisen läppäsillan rakentamisessa mukana olleet konkarit tutustuivat uuden läppäsillan työmaahan. Lue koko juttu täältä: Suomen vilkkaimman läppäsillan työmaa houkutteli konkarit muistelemaan Paraisille.
Taitava sillanrakentajiemme joukko vahvistui, kun rakennusinsinööri (AMK) Mauri Tommiska aloitti meillä työmaapäällikkönä.
Hän on työskennellyt kymmenen vuoden ajan työmaapäällikkönä siltojen, betonirakenteiden ja muden taitorakenteiden parissa. Viimeisimmät suuremmat projektit olivat mm. Lahden eteläinen kehätie ja Hämeenkyrönväylä.
– Kreaten hyvä maine siltojen ja muiden haastavien projektien osalta veti puoleensa ja oikein hyvin olen viihtynyt. Talossa vaikuttaa olevan hyvä yhteishenki rautaisten ammattilaisten kesken ja myös HR toimii hienosti, Mauri kuvailee.
– On hienoa päästä Kreaten tiimiin ja odotan mielenkiinnolla tulevia projekteja.
Väylärakentajamme ovat saaneet työkaverikseen erittäin vahvan osaajan, kun rakennusinsinööri (AMK) Maria Hannula aloitti meillä projekti-insinöörinä.
Marialla on useiden vuosien kokemus eri rooleista isoissa rakennushankkeissa niin rakennuttajan kuin konsultin ominaisuudessa. Viimeisimpänä valmistui allianssimallilla toteutettu Raide-Jokeri-pikaraitiolinja, jossa hän toimi hankkeen laajuuden vastuuhenkilönä ja kokonaistalouden vastuuhenkilön varahenkilönä.
– Kreatella työskentelee monia tuttuja aiemmilta yhteisiltä työmailta ja he ovat kertoneet viihtyvänsä todella hyvin. Kreate houkutteli myös siksi, että täällä on monia muita alan toimijoita matalampi organisaatio. Koen, että täällä tulee hyvin kuulluksi.
Maria kuvailee itseään erittäin sosiaaliseksi ja positiiviseksi persoonaksi, joka tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
– Olen hyvä ymmärtämään isoja kokonaisuuksia ja sinnikkyyttäkin löytyy. Kun jotain on lähdettävä selvittämään, marssin tilanteeseen ja kysyn asioita, tarvittaessa myös niitä vaikeampia. Sen lisäksi, että olen talousasioissa hyvä, väittäisin, että kirjoitustaito on minulla keskivertoinsinööriä parempi, hän nauraa.
Marian työhuone sijaitsee Tuusulan toimistolla ja toinen työpiste löytyy Vantaan ratikan tarjouskilpailussa mukana olevan GREAT-ryhmittymän big roomista.
– Olen päässyt aloittamaan tosi hyvällä fiiliksellä ja myös big roomissa on todella hyvä tiimihenki. Helppo on ollut tulla uutena mukaan GREAT:n muodostavien Kreaten ja GRK:n porukkaan ja siitä olen todella iloinen.
Osaava vaativien hankkeiden joukkueemme on saanut uuden projektipäällikön, kun infrarakentamisen insinööri (AMK) Jussi Silvo aloitti Kreatella.
Rakennuttamisen ja valvonnan sekä projektinhallinnan konsultointitehtävistä, kuten mm. Kruunusillat-hankkeen yleissuunnitelmavaiheesta, työt ovat tuoneet hänet yhä merkittävämpien projektien pariin.
– Allianssina toteutetussa Raide-Jokerissa työskentelin vastaavana ja lohkopäällikkönä noin 60 miljoonan euron lohkolla. Viimeksi toimin työpäällikkönä monialaisissa kaupunkihankkeissa, jotka olivat arvoltaan 2 miljoonasta 20 miljoonaan, Jussi kertoo.
Työlajeista vahvimmat löytyvät Jussin mukaan vesihuoltotöiden puolelta sekä paalutuksesta, stabiloinnista ja tuentatöistä. Hän on ollut myös työmaapäällikkönä ruoppausprojekteilla kotimaassa ja lahden takana Ruotsissa. Louhintaakin hän kertoo ymmärtävänsä niin maan päällä kuin tunnelissa.
– Toimintaympäristönä tiivis kaupunkirakenne on minulle kaikkein tutuin.
Miksi Kreatelle? Tuohon kysymykseen Jussi vastaa, että häntä houkuttivat täällä ihmiset ja suoraviivainen tapa toimia.
– Uskon Kreaten menestykseen suurissa hankkeissa. Olen kilpailuhenkinen ja sytyn etenkin isojen hankkeiden kilpailuasetelmasta.
– Henkilönä olen vahvasti projektinhallinta- ja johtamisorientoitunut. Toimintaani voisi kuvailla avoimeksi, suoraviivaiseksi ja tuloskeskeiseksi ja samalla osaan kuunnella ihmisiä ja luotan heihin. Odotan, että pääsen tekemään Kreatella töitä omilla vahvuuksillani ja oppimaan ihmisiltä ympärilläni.