Timo Mäkinen aloitti ratarakentamisen työnjohtajana

Rataosaajiemme joukko sai vahvistusta, kun Timo Mäkinen on aloittanut työnjohtajana.

Rautatieuransa hän aloitti yli 20 vuotta sitten ja vuosien saatossa Timo – jonka monet tuntevat paremmin nimellä Stimby – on työskennellyt radalla niin kotimaassa kuin Ruotsissa kouluttautuen töiden ohessa mm. tukemiskoneen kuljettajaksi ja turvalaiteasentajaksi.

– Ennen Kreatea työskentelin työnjohtajana Nurmijärvellä Ratatek Oy:ssä, jossa olin mukana Hyvinkää–Karjaa-rataosan sähköistyshankkeessa. Kreatella minut löytää Helsinki–Riihimäki-hankkeelta Järvenpäästä, jossa toimin työnjohtajana RU2-urakassa, Timo kertoo.

Työt ovat edenneet hyvin Kytömaan ja Järvenpään välillä, jossa rakennamme uuden läntisen raiteen, viisi siltaa ja kuusi uutta vaihdetta sekä puretaan kaksi vanhaa vaihdetta.  

– Olen viihtynyt hyvin ja meillä on Järvenpään toimistolla mutkaton ja välitön työilmapiiri. Työni on monipuolista, ja olen saanut mahdollisuuden oppia uutta ja kehittää osaamistani, mikä olikin minulle tärkeää vaihtaessani työpaikkaa.

Ratarakentamisen pitkäaikaisena osaajana Timo on seurannut Kreatea ja sen toimintaa pitkään.

– Arvostan suuresti Kreaten mainetta innovatiivisena ja vastuullisena toimijana. Olen vakuuttunut, että työskentely täällä antaa minulle mahdollisuuden hyödyntää vahvuuksiani ja oppia uutta. 

KTM Tuija Pursiainen on nimitetty Kreaten Group Financial Controlleriksi. Hän vastaa konsernimme kuukausittaisesta konsolidoinnista, huolehtii konsernin IFRS-kirjauksista, vaadittavista liitetiedoista ja laadintaperiaatteista sekä kehittää konsernilaskennan prosesseja yhdessä taloustiimin kanssa.

– Aloitin sellaiseen aikaan, että kiirettä todella piisaa, sillä toimin avainhenkilönä konsernin osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Ohjeistan ja tuen myös erillisyhtiöidemme kirjanpitoa Suomessa ja Ruotsissa konsernilaskennan näkökulmasta ja tarpeista, hän kertoo.

Tuijalla on vahva kokemus taloushallinnosta ja viimeiset seitsemän vuotta hän toimi Group Financial Controllerina terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavassa Mehiläinen-konsernissa.

– Kävi klassisesti eli kaipasin uusia haasteita. Konsernilaskennan ytimen lisäksi minulla oli halua päästä näkemään taloushallintoa laajemmin ja myös pörssimaailma kiinnosti.

– Juteltuani talousjohtaja Mikko Laineen ja Group Reporting Manager Sari Mänttärin kanssa sain hyvät fiilikset Kreaten tekemisestä, ihmisistä ja yrityskulttuurista. Ne ovat asioita, joita todella arvostan.

Jo ennen ensimmäistä työpäivää Tuijalla oli tuntumaa siltakohteisiimme Kaarinassa ja Paraisilla – ne sijaitsevat hänen synnyinmaisemissaan ja nykyisillä kesämökkiseuduilla.

–  Mukavaa on kotiutua uudelle alalle. Uskon, että pääsen hyvään tuttavuuteen paitsi Kreate-konsernin väen myös teräksen ja betonin kanssa.

Kreate on allekirjoittanut Skanskan kanssa toteutusvaiheen sopimuksen Koskelan uuden varikon rakentamisesta. Sopimuksen mukaisesti Kreate toteuttaa hankkeen rata- ja sähköratatyöt, vaihteiden ohjausjärjestelmän sekä kiertotalouden ratkaisut. Koskelan varikko on Kreaten ensimmäinen raitiotiehanke, mikä vahvistaa yhtiön tavoitetta kasvattaa raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osuutta kokonaisliikevaihdosta.

Kilpailutus- ja kehitysvaiheessa hyvin sujunut yhteistyö saa jatkoa, kun Kreate allekirjoitti Koskelan varikkohankkeen päätoteuttaja Skanskan kanssa 58 miljoonan euron arvoisen toteutusvaiheen sopimuksen. Kumppanuus rata- ja sähköratarakentamisen sekä kiertotalouden osalta jatkuu suunnitellusti.

– Rakennamme reippaat 5 300 raidemetriä ja 50 vaihdetta rakennekerroksineen paalulaatasta ylöspäin. Lisäksi hankimme varikolle tarvittavat laitteet, kuten pyöräsorvin, pyörien mittalaitteen sekä upotettavat vaununostimet raitiovaunujen huoltoa varten. Urakkaan kuuluu myös tietoliikenneverkon laitteiden hankintaa ja asentamista. Meidän osaava ja innostunut porukkamme odottaa jo sormet syyhyten rakentamisvaiheen käynnistymistä, kertoo Kreaten urakkaosuuden työpäällikkö Veli-Matti Aaltonen.

Kreaten osuus Koskelan varikkohankkeen sähköradan rakentamisesta on merkittävä. Se pitää sisällään ajolankajärjestelmän rakentamisen koko varikon alueella, tasasähkökojeiston toteuttamisen varikon ja linjan sähkönsyöttöön, ratasähkön syöttö- ja paluuvirtakaapeloinnit sekä ratajohdonohjausjärjestelmän toteuttamisen.

– Koskelan varikkohanke nousee sähköratarakentamisen ykköskohteeksemme, sillä se on ensimmäinen näin laaja ja kokonaisvaltainen sähkörataurakka Kreaten historiassa. Valintamme laajentua sähkörata- ja turvalaitepuolelle sekä vahvistaa tätä osaamista määrätietoisesti on osoittautunut oikeaksi, linjaa Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström.

Rakentaminen käynnistyy purkutöillä – materiaalit hyötykäyttöön

Hankkeelle on asetettu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, joiden saavuttamista myös Kreate omalta osaltaan edesauttaa. Allianssiurakassa on asetettu ympäristötavoitteet Kreaten urakkaan kuuluvan kiertotalouden lisäksi hiilipäästöille, energiaratkaisuille ja ympäristösertifioinnille. Yksi kestävää kehitystä edistävä osa-alue on kierrätysmateriaalien ja purkujätteen hyötykäyttö. Kreaten kiertotalouskokonaisuus sisältää myös vanhan Koskelan varikon purkutyöt, joten vaikutusmahdollisuudet ovat korkealla.

– Aloitamme purkutyöt heti tammikuussa, ja tavoitteenamme on hyödyntää purkumateriaalit mahdollisimman laajasti hankkeella. Murskaamme esimerkiksi betonin paikan päällä ja käytämme sen rakennekerroksissa sekä toimitamme teräkset uusiokäyttöön, Aaltonen luettelee.

Purku- ja rakennustyöt alkavat tehokkaasti ja töitä tehdään kokonaisaikataulun mukaisesti lohkoittain.

– Meillä on paljon tekemistä, mutta meillä on omat selkeät raot, joissa teemme työt, ja ne etenevät lohkoittain rungon rakentamisen kanssa. Ei aikaakaan, kun pääsemme täyttö- ja putkitustöihin sekä rakentamaan rataa päälle, Aaltonen tuumaa.

Koskelan uuden varikon suunniteltu käyttöönotto on vuonna 2029.

Raideosaaminen avaa ovia muulle liiketoiminnalle

Kreate linjasi keväällä uudessa strategiassaan yhdeksi kasvusuunnakseen raideympäristössä tehtävät työt, jotka sisältävät ratarakentamisen lisäksi muun muassa pohjarakentamista, siltoja, väyliä sekä asemainfraa.

– Rata- ja raideliiketoimintamme strateginen kasvattaminen ja henkilöstömme kehittäminen ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Vahva osaaminen mahdollistaa myös laajemman raideympäristöliiketoiminnan kasvattamisen. Vihreän siirtymän myötä rata- ja raiderakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta. Olemme ehdottomasti oikealla raiteella, kuvailee ratarakentamisen johtaja Timo Leppänen Kreatelta.

Koskelan varikon allianssiurakka kehitysvaiheineen on Kreatelle merkittävä kokonaisuus, joka kasvattaa yhtiön kilpailukykyä myös tulevaisuuden rata- ja raitiotiehankkeissa. Kulman takana odottaa myös toinen merkittävä raitiotiehanke, Vantaan ratikka, jonka itäosan toteuttajaksi valittiin Kreaten ja GRK Suomen ryhmittymä. Vantaan ratikan itäosan hankkeessa on parhaillaan käynnissä kehitysvaihe, ja toteutusvaiheen arvioidaan alkavan keväällä 2025.

Kreate kirjaa Koskelan varikkohankkeen urakan vuoden 2024 viimeisen neljänneksen tilauskantaansa.

Koskelan varikko pähkinänkuoressa:

• Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy solmi elokuussa 2023 sopimuksen Koskelan varikkohankkeen kehitysvaiheesta Akseli-ryhmittymän kanssa. Toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin maanantaina 2.12.2024.
• Akseli-allianssiryhmittymään kuuluvat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolet Sweco, Sipti Infra, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT.
• Kreate jatkaa kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen ratarakentamisen ja kiertotalouden osalta päätoteuttaja Skanskan yhteistyökumppanina.

• Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -sertifiointia, mikä tukee hankkeen kestävän kehityksen tavoitteita.

• Allianssisopimuksen mukainen tavoitekustannus on 282,4 miljoonaa euroa. Kreaten sopimuksen arvo on 58 miljoonaa euroa.
• Koskelan varikon rakentaminen alkaa tammikuussa 2025 vanhan varikkorakennuksen purkamisella. Uuden varikon suunniteltu käyttöönotto on vuonna 2029.

Taloustiimimme uusin vahvistus on Kate Lindsten, joka on aloittanut taloushallinnon asiantuntijana. Kate vastaa tehtävässään myynti- ja ostoreskontran hoitamisesta.

– Asiakaspalvelutehtävistä olen aikoinaan nuorena aloittanut ja sitähän tämäkin työ osaltaan on, asiakaspalvelua. Ostoreskontra myös antaa todella hyvän kuvan yrityksestä ja siitä, mitä siellä tapahtuu, hän kuvailee.

– Olen alanvaihtaja, sillä vaihdoin laboratorioanalyytikon työt taloushallinnon hommiin ja hyvin olen viihtynyt. Vuosien varrella kokemusta on kertynyt pienestä perheyrityksestä aina isompiin toimijoihin kuten Fazeriin, Kate jatkaa.

Ensimmäiset viikot Tuusulan toimistolla ovat sujuneet mukavasti ja nopeasti. Kate kertoo olevansa innoissaan päästessään kunnolla tekemisen makuun.

– Taloustiimistä ja koko yhtiöstä löytyy paljon oman alansa eksperttejä. Uskon, että myös minä voin oppia vielä paljon ja ammentaa muilta omaan työhöni.

– Olen työskennellyt paljon erilaisten ihmisten kanssa ja tuon omaa iloista persoonaani myös tänne. Minusta on ollut ihanaa, kun täällä istutaan yhdessä kahville. Siinä näkee muita samalla, saa jutella ja nauraa yhdessä. Olen tehnyt töitä myös yksin, niin tätä osaa arvostaa.

Infrarakentamisen insinööriksi opiskeleva Eero Nuutinen vietti kesän työnjohtoharjoittelussa Kreaten laajassa väylärakentamisen urakassa. Lähdetään Eeron juttusille Hankasalontielle Vihtiin ja kysytään häneltä kymmenen kysymystä työnjohtoharjoittelusta Kreatella.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Eero Nuutinen ja opiskelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Helsingissä infra-alan rakennusinsinööriksi. Kolme vuotta on opintoja takana, joten tämä on kolmas työnjohtoharjoitteluni ja suoritan sitä Kreaten väyläyksikössä.

2. Millainen on kesätyömaasi Kreatella?

Työmaani on täällä Vihdissä, kun rakennamme Turun moottoritien pohjoispuolelle tulevan Hankasalontien sekä siihen liittyvät poikkikadut. Tänne muodostuu laaja yritysalue ja noin 1,5 kilometriä pitkä Hankasalontie tulee olemaan alueen pääkatu. Meillä on Kreatelta huippu tyypit työmaalla. Olen tehnyt tiivisti töitä etenkin Tomi Savolaisen kanssa, joka toimii työmaalla työnjohtajana. Tomilta on ollut helppoa kysyä apua ongelmatilanteissa, kun hänelle väylärakentamisesta paljon kokemusta.

3. Entä millainen on kesätyösi?

Teen kentällä työnjohtoa ja se on paljon rytmittämistä eli varmistan muun muassa sen, että koneet, niiden kuljettajat ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua, niihin valmistautumista sekä toteuttamista. Projekti-insinöörinkin hommia olen päässyt täällä tekemään, kuten osallistumaan laskutukseen ja laaduntarkkailuun. Olen tykännyt kovasti työn monipuolisuudesta.

4. Mitä työnjohtoharjoittelija käytännössä tekee?

Täällä Kreaten työmaalla on haastavat pohjaolosuhteet ja kadut tulevat osin korkeille penkoille ja syviin kallioleikkauksiin.

Kentällä ollessani seuraan työn etenemistä ja dokumentoin kuvien avulla tehtyä työtä ja laatua. Toimistolla teen materiaalitilauksia sekä laskutusseurantaa, jotta tarvittavat materiaalit tulevat työvaiheiden mukaan oikeaan aikaan.

Paljon on myös palavereita Kreaten sisäisesti ja aliurakoitsijoiden kanssa, jotka liittyvät mm. aikatauluihin, työmaan yhteensovittamiseen, työmaakokouksiin ja tuleviin työvaiheisiin. Oma rooli pääasiassa on tuoda kentältä näkemystä työvaiheiden kulkuun, aikatauluun sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön.

5. Miten kolmannen vuoden työnjohtoharjoittelu eroaa aiemmasta harjoittelustasi?

Hankasalontie on projektina aivan erilainen kuin edellisen kesän harjoittelupaikkani. Silloin keskityin enemmän vesihuollon saneeraukseen valmiiksi rakennetussa ympäristössä, kun taas täällä tehdään penkereitä, louhintaa ja kevennyksiä neitseellisessä maastossa metsän keskellä. Tämä on enemmän koko väylärakentamisen eri työvaiheiden haltuunottoa, kun rakennamme aivan uutta. Jo putkikoot ovat täällä niin paljon isompia, täällä menee runkolinjoina kaksi 630-millistä paineviemäriä sekä yksi 315mm vesijohto- ja paineviemäri samassa kanaalissa niin se jo kertoo, että tämä on iso hanke myös kunnallisteknisesti.

Työtehtävissä olen saanut enemmän vastuuta ja myös ottanut sitä. Tein aiempaa enemmän töitä myös tietokoneella taulukoiden ja muiden paperitöiden parissa. Voisi sanoa, että puolet olen ollut maastossa ja puolet työmaatoimistolla koneella. Aikaisemmissa harjoitteluissani olen ollut huomattavasti enemmän suorittavissa töissä.

Tällä työmaalla on suuria kunnallisteknisiä töitä. Tuntui mukavalta, että siinä pääsin hyödyntämään aiempaa kokemusta ja osaamista vesihuoltotekniikasta. Koulusta mukaan työmaalle on saanut rakennekerroksiin ja kantavuuksiin liittyviä oppeja, joita pääsin täällä käyttämään ihan käytännössä.

6. Pääsikö mikään yllättämään kesän aikana?

Kesä meni oikein hyvin ja tykkäsin kovasti. Eniten yllätti koneohjausmallien tärkeys, kun tehdään neitseelliseen maastoon, koska niistä minulla ei ole vielä aikaisemmin ollut paljoa kokemusta. Onnistuminen vaatii jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä tilaajan sekä aliurakoitsijoiden kanssa.

7. Mikä oli työnjohtoharjoittelijan kesässä parasta?

Se on se, kun työt saa etenemään. Ja jos ei itse heti osaa ratkaista asioita yksin, yhdessä löydetään työmaan sisällä sen hetken paras ratkaisu. Kyllä mun odotukset täällä täyttyivät, paljon on tullut uutta, ja jo oppimaa olen päässyt hyödyntämään. Työskentelystä mukavaa on tehnyt hyvä porukka. Kreatelta täällä työmaalla on Pipsa Risku, Tomi Savolainen ja Samuel Laitinen, joiden remmiin olen päässyt mukaan.

8. Miksi juuri infrarakentaminen ja siellä väylärakentaminen?

Toisen opintovuoden alussa oli valinta, suuntautuuko infralle, projektijohtoon vai suunnitteluun. Niistä luontevimmalta tuntui infra ja se on osoittanut oikein hyväksi. Ja väylä tuli luontevasti eteen. Muutama tuttu on Kreatella, jotka suosittelivat väylää ja Kreatea. Kun pääsin Kreatelle haastatteluun, sitä kautta tulin Sampalle ja siten tänne Hankasalontien väyläurakkaan.

9. Miltä näyttää tulevaisuus?

Harjoittelun jälkeen olen palannut takaisin opiskelemaan ja käynnistyi kolmas vuosi. Opinnäytetyön aihetta olisi mietittävä ja haluaisin, että se liittyisi jotenkin projektinhallintaan ja miten sitä, laskutusta ja laatua voisi hankkeella parantaa, se olisi siinä se juttu.

10. Mikä on neuvosi rakennusalan opiskelijalle, kun hän lähtee harjoitteluun?

Tule semmoisella ajatuksella, että haluat oppia. Reippautta ja omatoimisuutta mukaan myös ja ole ajoissa joka paikassa ja hoida sovitut asiat. Näillä pääsee jo tosi pitkälle.

Työnjohdossa tarvitaan oma-aloitteisuutta ja päättäväsyyttäkin, koska mielipiteitä voi olla monia. Myös rohkeutta tämä vaatii, että uskaltaa tehdä päätöksiä. On löydettävä paras tapa toimia, jolla mennään ja siten saadaan työt tehtyä.

Kaksi Kreaten väylärakentamisen kohdetta valmistui merkittävästi etuajassa. Oulussa Poikkimaantien urakkaosat luovutetaan tilaajalle vajaan vuoden etuajassa ja Helsingissä Nihdin esirakentaminen luovutettiin seitsemän kuukautta etuajassa. Molemmissa hankkeissa urakoitsijan onnistunut työsuunnittelu ja uudet ratkaisuehdotukset siivittivät onnistuneeseen lopputulokseen.

Liikennehaitta poistuu vuoden etuajassa Oulun sataman pääväylältä Poikkimaantieltä, jota pitkin ajelee jopa 16 000 autoa vuorokaudessa. Valtatiet 4 ja 22 satamaan ja terminaalialueeseen yhdistävän Poikkimaantien palvelutasoa ja turvallisuutta parannettiin rakentamalla se osittain nelikaistaiseksi. Kreaten hankkeeseen kuului 4,5 kilometrin tieosuuden rakentamisen lisäksi 10 uuden sillan rakentaminen ja kuuden sillan korjaaminen. Vaativin oli Äimäraution ylikulkusilta, jonka alla kulki 12 sähköistettyä raidetta.

– Ratapihan alueen ylittävän ja paikoilleen tunkatun Äimäraution ylikulkusillan rakentaminen sujui kaikin puolin mallikelpoisesti teknisestä haastavuudestaan ja sijainnistaan huolimatta, kertoo väylärakentamisen johtaja Juha Schönberg Kreatelta.

Kreate innovoi Poikkimaantien hankkeeseen liikennejärjestelyt, jotka sujuvoittivat merkittävästi alueella liikkumista.

– Hankkeen onnistuminen lähtee hyvästä ennakkosuunnittelusta. Ehdotimme tilaajille uusia liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistivat työvaiheiden yhdistämisen ja liikenteelle aiheutuvien haittojen vähentämisen. Lisäksi alun perin viisi siltaa oli suunniteltu rakennettavan kahdessa vaiheessa, mutta ideamme ansiosta vain kaksi silta rakennettiin kaksivaiheisena, Schönberg sanoo.

Hankkeen aikaisten liikennejärjestelyiden aiheuttamat haitat pystyttiin minimoimaan, kun eri vaihtoehdot kartoitettiin ennakkoluulottomasti ja etsittiin ratkaisuja jo tarjousvaiheessa.

Nihdissä rakennettiin lomittain ja käsiteltiin valtavat massat paikan päällä

Helsingin Sompasaaren kärkeen sijoittuvassa Nihdin urakassa Kreate toteutti entisen satamalaitoksen alueen esirakentamisen uudeksi Nihdin asuinalueeksi. Kohde luovutettiin tilaajalle, Helsingin kaupungille, seitsemän kuukautta etuajassa.

– Avainasemassa oli töiden huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen tehokkaasti lomittain. Vanhojen laiturirakenteiden purkutyöt, alueen syvätiivistykset ja maamassojen käsittely suunniteltiin toteutettavaksi samanaikaisesti, ja siinä myös onnistuttiin, kohteessa työmaapäällikkönä toiminut Jari Viitala Kreatelta kertoo.

Lisäksi Kreate yhteistyökumppaneineen toteutti vähähiilibetonista valmistettujen jopa 140 tonnia painavien laiturielementtien valamisen talven aikana hankealueelle.

– Päätimme hyödyntää urakka-alueella olevan tilan, kun sitä kerrankin oli tiiviissä kaupunkiympäristössä saatavilla. Laiturielementtien paikallavalu oli yksi merkittävimmistä onnistumisista. Käsittelimme myös suurimman osan maamassoista urakka-alueella, mikä vähensi ratkaisevasti kuorma-autoliikennettä ja lisäsi hankkeen päästösäästöä, Viitala toteaa.

Nihdin urakassa oli yli 40 000 kuutioita maanleikkausta, joista lähes 75 prosenttia hyödynnettiin suoraan työmaalla ja muissa kohteissa. Moottorikäyttöisellä välppäseulalla jalostettiin massoja ja seulottiin eri kivilaatuja paikan päällä. Jalostetut massat hyödynnettiin meritäyttöihin, laiturielementtien pohjatäyttöihin ja muihin rakenteisiin. Lisäksi hankkeella purkutöistä syntynyt betoni käsiteltiin murskeeksi ja hyödynnettiin laiturielementtien taustatäytöissä.

Toimiva yhteistyö eri osapuolten kanssa siivittää valmistumista

Molemmissa Kreaten nyt etuajassa valmistuneissa hankkeissa korostuu erinomaisesti sujunut yhteistyö sekä tilaajan että yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Toimintatapaamme kuuluu fiksummin rakentaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen. Kummankin kohteen tilaajien myötämielinen suhtautuminen sujuvampiin rakentamisen ratkaisuihin on osaltaan edistänyt projektien nopeaa valmistumista. Tärkeänä osana on myös pitkäaikaiset ja luotettavat kumppanuudet eri toimijoiden kanssa, Schönberg vakuuttaa.

Kreatella on hyviä kokemuksia useista hankkeista, joissa ratkaisuista on pystytty sopimaan hyvässä hengessä tilaajien kanssa, parhaimmassa tapauksessa on yhdessä etsitty tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä tai taloudellisempia ratkaisuja toteuttamiseen.

– Nihdin esirakentaminen oli vähäpäästöinen työmaa. Helsingin kaupunki hankkeen tilaajana suhtautui myötämielisesti esimerkiksi ehdotukseen toteuttaa laiturielementit entistä vähäpäästöisemmästä betonista, kertoo Viitala.

Rakentamishankkeiden tehostamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kun aikaisempi valmistuminen vähentää ruuhkista ja kiertoteistä aiheutuvia ongelmia sekä ympäristövaikutuksia.

– Uudet tai korjatut tie- ja raideliikenneyhteydet lyhentävät matka-aikoja, parantavat yritysten logistisia toimintoja ja parhaillaan jopa houkuttelevat rakentamisen myötä alueelle lisää investointeja, Schönberg sanoo.

Vahva väylärakentajiemme joukko kasvoi lokakuun alussa, kun rakennustekniikan diplomi-insinööri Maija Kruus aloitti meillä projekti-insinöörinä.

Maijalla on monipuolinen kokemus erityisesti suurten hankkeiden parissa, mikä tekee hänestä erinomaisen vahvistuksen vaativan infran rakentajiemme joukkoon.

Viimeisimpänä Maija työskenteli Laakson yhteissairaala-allianssin alaurakka-allianssissa ensin kehitysvaiheessa ja sitten tuotantovaiheessa vastaamassa maanpäällisen infran suunnittelunohjauksesta ja aikataulutuksesta. Sitä ennen Maija oli mukana Blominmäen jätevedenpuhdistamon projektinjohtourakassa, jossa päätehtäviin kuuluivat hankinnat ja kustannusten hallinta sekä raportointi.

– Kreatelle vaihtaneet tutut ovat antaneet kovasti kehuja, ja täällä tuntuu olevan hyvä tekemisen meininki ja pääpaino tärkeimmässä eli työmaissa ja itse tekemisessä, Maija kuvailee.

Merkittävässä suurhankkeessa Maija pääsee työskentelemään jatkossakin: hän on mukana Vantaan ratikan allianssihankkeessa, jossa Kreate suunnittelee GRK:n kanssa ratikan itäosan rakentamista Mellunmäestä Tikkurilaan.

– Nyt kun sopimus on allekirjoitettu, kehitysvaihe lähtee täysillä käyntiin. Mutta jo ennen sitä on ollut ilo päästä tutustumaan teknisesti haastavaan hankkeeseen ja tietenkin uusiin kollegoihin.

Tämähän on kuin lottovoitto, kuvailee Pauliina Virtanen harjoitteluaan Kreaten Santalahden työmaalla Tampereella. Työt sairaanhoitajana olivat vaihtuneet vuotta aiemmin rakentamisen opintoihin, ja ensikosketus työmaa-arkeen herätti kiinnostuksen vaativan infran rakentamiseen – ja toi mukanaan myös pohdintoja ja monia yllätyksiä.

– Siinä oli siltaa, mutta toisaalta se oli myös rataa ja hieman väylärakentamistakin. Se oli merkittävä työmaa, mutta kuitenkin sopivan pieni ja rauhallinen, joten toisin kuin luulin, pääsin todella moneen mukaan. Olihan se mulle kyllä ihan lottovoitto, kuvailee Pauliina.

Ensimmäisen vuoden rakennusalan insinööriopiskelijan kehut menevät Pispalan ja Santalahden kaupunginosat yhdistävälle ylikäytäväsillalle, jonka rakentamisurakassa hän suoritti kesällä 2024 ensimmäisen harjoittelunsa.

– Yllätyin myös siitä, miten hyvin minut otettiin harjoittelijana vastaan. Kaikki halusivat jakaa oppiaan, eikä kertaakaan tullut semmoinen olo, että mun kanssa ei haluttaisi hoitaa asioita siksi, että olen harjoittelija.

Ennakointi auttaa työmaan muuttuvissa tekijöissä

Neljän kuukauden harjoittelun aikana Pauliina pääsi perinteisen haalariharjoittelun lisäksi tekemään työnjohdon tehtäviä. Laatudokumentoinnin, kustannusseurannan ja pienen lisätyön laskennan kautta hän sai tuntumaa myös työmaainsinöörin arkeen.

– Yksi oivallukseni kesältä on kaiken tekemisen hyvä ennakointi. Työmaalla mennään koko ajan eteenpäin ja oli miten hieno suunnitelma tahansa, jatkuvasti tulee muuttuvia tekijöitä, jotka on osattava ottaa huomioon, pohtii Pauliina.

– Tämä on todella ongelmanratkaisukeskeistä työtä. Kokonaisuudet ovat isoja ja ammattilaisilla on aina melkoinen palapeli hallittavanaan.

Santalahden ylikäytäväsillan rakennusurakka sisältää useita infrarakentamisen lajeja, joten myös työmaan henkilöstöllä on laaja-alainen kokemus.

 – Työpäällikkö Juuso Siuko ja työmaapäällikkö Mika Haimila tiimeineen ottivat kerta kaikkiaan asiakseen, että pääsen oppimaan todella kokonaisvaltaisesti kaikkea. Voisi sanoa, että oli korvaamattomat neljä kuukautta.

Työmaalta lisää itsevarmuutta ja rohkeutta

Kesän jälkeen opinnot jatkuivat ammattikorkeakoulun sijaan Tampereen yliopistossa rakennustekniikan parissa. Suunnitelmana on työskennellä opiskelujen ohessa, tehdä opinnäytetyö ja valmistua rakennustekniikan kandidaatiksi parin vuoden sisällä. Maisterivaiheen Pauliina aikoo suorittaa sen jälkeen työn ohessa.

– Mä oon 35-vuotias eli sen ikäinen, että en kerkeä enää haahuilemaan ihan hirveästi. Tässä täytyy painaa vaan menemään, nauraa kolmen pienen lapsen äiti ja kiittää lähiomaisia saamastaan tuesta ja kannustuksesta.

– Ennen harjoittelua olin rakennustekniikkaa opiskeleva sairaanhoitaja, joka ei ole koskaan ollut rakennustyömaalla. Tämän kesän aikana olen saanut niin paljon lisää itsevarmuutta ja rohkeutta, kun ihmiset työmaalla ovat luottaneet minuun. Oikeastaan koko identiteettini on nyt muuttunut.

Infrarakentaminen on todellisuudessa kiinnostavaa

Jos jotain voisi tehdä toisin, olisi se Pauliinan mukaan heti harjoittelun alussa enemmän rohkeutta tutustua koko projektiin.  

– Ensi kesänä aion käyttää aikaa siihen, että tutustun ja hahmotan laajemmin kokonaiskuvaa, enkä sukella liikaa meneillään olevaan työvaiheeseen. Tutustun kokonaisuuteen ja esitän rohkeasti siihen liittyviä kysymyksiä.

Kesä Kreaten vaativan infrarakentamisen työmaalla herätti kesäharjoittelijassa myös pohdintaa alaa kohtaan. Hän on pahoillaan siitä, että infrarakentaminen ei näy opiskelijoille niin kiinnostavana kuin se todellisuudessa on.

–  Oman näkemykseni mukaan infrapuolta ei ole saatu markkinoitua oikein. Mielestäni infra-alan yritysten tulisi näkyvämmin jalkautua korkeakouluille ja kertoa isoista tai muutenkin kiinnostavista projekteista. Kun tajusin talopuolen uudisrakentamisen olevan toistuvaa elementtipalapeliä, ymmärsin, että infralla projektit voivat olla monimutkaisempia ja hyvällä tavalla haastavampia. Esimerkiksi maaperä ja sen käyttäytyminen rakennusalustana on kiinnostavaa.

Santalahden työmaa tamperelaisille aika iso juttu

Pauliinan puheessa vilisee tuon tuosta kehuja myös Kreaten omille rakennustyöntekijöille. Esimerkkinä hän ottaa tutustumisen projektin työvaiheisiin ja sitä kautta tehtävän työvaihesuunnittelun.

– Kesällä ei tullut kertaakaan tilannetta, että en olisi tiennyt, keneltä kysyä. Tiedän, että mulla on luotettavat tyypit ympärillä, jotka jaksavat kertoa ja ihmetellä mun kanssa. Se on mahtavaa!

Oman erityisen lisänsä kesään toi Santalahden ylikäytäväsillan massiivisten teräslohkojen nostaminen. Työvaihe toteutettiin kolmena yönä työmaan läpi kulkevan Tampere–Seinäjoki-radan liikennekatkojen aikana. Pauliina kertoi vaativista nostoista lisää Ylen haastattelussa.

–  Onhan tämä työmaa ollut Tampereella aika iso juttu ja melkein kaikki tietävät, mistä puhutaan. Olen ylpeä siitä, että pääsin olemaan siinä mukana, hän iloitsee.

Santalahden työmaapäällikön toinen samanaikainen työmaa, Tohlopin meluseinän rakennusurakka, löytyy kaupungin toiselta laidalta. Siellä harjoitteluaan suorittanut Emma Pakkanen työskenteli hetken aikaa Santalahdessa, ja työmaapäällikön ja Emman kautta myös Pauliina sai kuulla toisen työmaan kuulumisia.

–  Emmasta tuli kesän aikana mulle tärkeä henkilö. Niin hauskaa, että harjoittelussa sain täältä siis myös uuden hyvän ystävän.

Lue lisää mielenkiintoisesta Santalahden ylikäytäväsillan rakentamisesta

Santalahden ylikäytäväsillan rakentaminen on Kreatest Hits -projekti. Se on Kreaten oma merkki siitä, että projektissa on yhdistynyt innovatiivisuus ja rohkeus tehdä jotain merkittävää ja viedä infra-alaa eteenpäin. Se on projekti, josta sytyimme ja olemme erityisen ylpeitä.

Tutustu sillan rakentamiseen videon, kuvien ja tekstien välityksellä: Näin rakennettiin näyttävä ylikäytäväsilta ikonisen Pispalan Haulitornin viereen – Santalahden silta yhdistää kaksi kaupunginosaa.

Uusi Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella tarjoaa kauan kaivatun yhteyden Santalahden asuinkorttelin ja Pispalan valtatien välille. Kreate rakensi 70 metriä pitkän teräsrakenteisen sillan Tampere–Seinäjoki-radan yli suoraan asuinkorttelin hissi- ja porrastorniin. Mittavien teräsrakenteiden nostot tavanomaista ahtaamassa ja jyrkemmässä maastossa onnistuivat suunnitellusti.

Santalahden ylikäytäväsilta rakennettiin Suomen korkeimmalle soraharjulle Tampereen Pispalaan, missä maastonmuodot vaihtelevat ja korkeuserot ovat suuria. Sillan alkupäästä Pispalan valtatieltä Santalahden aukiolle on noin 30 metriä pudotusta. Lisäksi välissä kulkee kaksi sähköistettyä raidetta, radan huoltotie, Ratakatu ja kevyen liikenteen väylä Uranraitti. Ylikäytäväsillan rakentamisessa huomioitiin myös varaus kahdelle lisäraiteelle.

Näistä lähtökohdista Kreate alkoi rakentaa huhtikuussa 2024 ylikäytäväsiltaa, joka laskee Pispalan valtatieltä 70 metrin matkalla kolmisen metriä kerrostalokorttelin yhteyteen rakennettuun hissitorniin.

– Ylikäytävä on aikaisempaan kiertoreittiin verrattuna esteetön ja sen kautta on mahdollista taluttaa vaikkapa polkupyörä tai potkulauta. Sillan hierretty betonipinta ja siihen asennetut lämmityskaapelit takaavat myös sen, että siltakansi ei tule liukkaaksi, kertoo kohteen työmaapäällikkö Mika Haimila Kreatelta.

Sillan porrastornin puoleinen pääty on kiinni porrastornissa pellityksen ja kynnyslevyn avulla, eikä silta näin ollen tukeudu torniin.

– Viimeisen siltalohkorakenteen ja hissikuilun väliin jäin 80 millimetrin rako. Se oli tarkka asennettava, mutta rakenne mahdollistaa sillan pituussuuntaisen elämisen lämpötilavaihtelujen mukaan, Haimila kertoo.

Vahvat perustukset haastavaan maastoon

Teräsrakenteista siltaa varten rakennettiin tukiseinää sekä kolme välitukea, joista reunimmaiset tuet paalutettiin ja keskimmäinen välituki rakennettiin maanvaraisesti. Jyrkän luiskan yläpäässä sijaitseva ensimmäinen tuki Pispalan valtatien puolella paalutettiin, koska se on sillan kiintopiste. Kolmas tuki puolestaan sijaitsi luonnonkivimuurin yläpuolella, joten paalutuksella varmistettiin se, että perustus ei rasita kivimuuria. Paaluina kohteessa käytettiin läpi-injektoitavia Titan-porapaaluja.

– Sementti ikään kuin huuhdellaan paalun läpi, jolloin se muodostaa maan ja paalun väliin sementtivaipan. Se jakaa paalulle tulevaa kuormaa maaperään. Kolmostuen kohdalla paaluttaminen oli vielä astetta huolellisempaa, sillä luonnonkivimuurin vahvistukseen oli käytetty maanauloja, jotka piti ottaa huomioon paalutuksessa, kertoo Haimila.

Kakkos- ja kolmosvälituet rakennettiin yhteen ristikoituina teräsrakenteisina pilareina, jotka sulautuvat ylikäytäväsillan kanssa kauniisti vieressä seisovaan ikoniseen Pispalan haulitorniin. Kakkostuen korkeus on lähes 10 metriä ja kolmostuen korkeus lähes 12 metriä.

– Kun lasketaan mukaan siltaputken korkeus profiilipeltikattoineen, on sillan korkeus kolmostuen kohdalla maasta katsottuna 16 metriä, Haimila laskee.

Yölliset nostot saatiin maaliin hyvissä ajoin ennen ratakatkon päättymistä

Ylikulkukäytävän teräksisten välitukien asentamisen jälkeen nostettiin massiiviset siltalohkot paikoilleen kolmessa erässä, joista kaksi oli kahden lyhyen rataliikennekatkon aikana elokuussa 2024.

– Alkuperäinen suunnitelma oli koota kaksi isointa siltalohkoa paikan päällä, mutta onneksi saimme ne kokonaisina paloina työmaalle. Eihän siinä ahtaalla tontilla olisi enää ihmisiä mahtunut sekaan, Haimila muistelee.

Kahden yön aikana nostettiin kaksi teräsristikkorakennetta ja yksi välituki paikoilleen. Siltalohkot nostettiin paikoilleen valmiiksi varusteltuina.

– Nostovaiheessa lohkoissa oli jo paikoillaan ikkunat, kattopellit, liittolaattojen pellit sekä vesikourut. Jälkikäteen asensimme ainoastaan nostolohkojen liittymäkohdissa olevat rakenteet sisäkautta sekä nostoapuvälineiden kiinnityskohdat, Haimila kertaa.

Kun nostot oli tehty, jatkuivat työt siltakäytävän lattiarakenteen raudoituksella, betonoinnilla ja viimeistelytöillä. Projektissa syntyneet maa- ja kivimassat hyödynnettiin paikan päällä työmaalla.

– Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja ympäristöltään vaativa projekti. Pääsimme suunnittelemaan nostoja toden teolla, jotta kaikki saatiin sujumaan ahtaassa ympäristössä ja tiukassa aikataulussa, Haimila toteaa.

Santalahden ylikäytäväsillan rakentaminen on Kreatest Hits -projekti. Se on oma merkkimme siitä, että projektissa on yhdistynyt innovatiivisuus ja rohkeus tehdä jotain merkittävää ja viedä infra-alaa eteenpäin. Se on projekti, josta sytyimme ja olemme erityisen ylpeitä.

Kreate vastasi Keskon kaikkien aikojen suurimman ja kuutioissa mitattuna Suomen suurimman meneillään olevan rakennushankkeen pohjarakentamisesta ja betonitöistä paalulaattaan asti.

Lokakuussa 2022 käynnistynyt maarakennus- ja perustusurakka hakee vertaistaan Kreaten ja koko Suomen mittakaavassa. Ennätyksellinen urakka luovutettiin lokakuun lopussa 2024 päätoteuttajana toimivalle Haahtelalle.

Onnelaksi nimetty logistiikkakeskus tulee olemaan pinta-alaltaan noin 85 000 neliökilometriä. Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva logistiikkakeskus on kohonnut vaiheittain pehmeän maan tontille Hyvinkäällä, joten päärakennus-automaatiovarasto, Onninen Express -myymälä, tekninen varasto ja muut rakennukset vaativat tukevat pohjarakenteet.

– Tällä työmaalla kaikki tekemisemme nousi poikkeukselliseen suuruusluokkaan. Lähes puolen miljoonan kuution massojen, 150 kilometrin teräsbetonipaalutusten ja kymmenien tuhansien kuutioiden valaminen betonirakenteisiin sekä kymmenien kilometrien putkien asentamisen työnsuunnittelu ja aikataulutus olivat erittäin tärkeässä roolissa läpi koko urakan ajan, kertoo työmaapäällikkö Pasi Kinnunen Kreatelta.  

10 kuukauden valu-urakassa suurin paalulaatta 50 tunnin kertavaluna

Kreaten valu-urakan laajuudesta logistiikkakeskuksen tontilla kertoo sen kesto ja betonin määrä. Peräti 10 kuukauden ja 50 000 kuution valu-urakka käynnistyi tammikuussa 2023 teknisen rakennuksen anturoiden valamisella. 

– Vilkkaimpaan valuaikaan viikoittainen valumäärä oli keskimäärin 1 640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä puolen vuoden ajan, laskee Kinnunen.

Merkittävä välietappi saavutettiin toukokuun 2023 alussa. Silloin valettiin kertavaluna hankkeen 85 paalulaatasta ensimmäinen ja suurin.

– Valoimme automaattivaraston 4 400 m²:n paalulaattaa yhtäjaksoisesti 50 tunnin ajan. Betonia valettiin 3 650 kuutiota eli yli kuution verran joka minuutti. Paalulaatan valaminen kertaurakkana tässä mittakaavassa oli ainutlaatuinen ja harvinainen jo pelkästään massan määrässä mitattuna.

Onnelan logistiikkakeskushankkeessa erityistä on luontoarvojen kompensoiminen aina suunnittelusta lähtien. Betonin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pienennettiin käyttämällä vihreää vähähiilistä betonia.

– Miltei puolet käyttämästämme betonista on vähähiilistä betonia. Käyttämällä lähes 24 tuhatta kuutiota vähähiilistä betonia onnistuimme vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli 2,5 miljoonalla kilolla verrattuna normaaliin betoniin. Tämä vastaa päästöjä, jotka syntyisivät ajamalla Suomessa vuonna 2021 ensirekisteröidyllä autolla 31 miljoonaa kilometriä.

Haastavat erotinjärjestelmät osana 70 kilometrin putkistoa

Tulevassa logistiikkakeskuksessa on asfaltoitua pihamaata 23,5 hehtaaria ja kattoalueita 9 hehtaaria, joten myös hule- ja jätevesiin liittyvät putkityöt ovat omaa luokkaansa niin laajuudeltaan kuin kestoltaan.

Kreaten putkitöiden vastaava työnjohtaja Esko Varpula kertoo, että asensimme 1,5 vuoden aikana piha-alueelle putkia yli 21 kilometriä, kaapelinsuojaputkia 43 kilometriä ja salaojaputkia 3,3 kilometriä.

– Tämän lisäksi päärakennuksen ja piharakennuksen pohjaviemäreitä on lähes 1,5 kilometriä. Kaikkiaan hule- ja jätevesiä varten putkia on lähes 25 kilometrin verran ja kaapelinsuojaputket mukaan laskettuna Onnelan maaperässä on lähes 70 kilometriä putkia.

Mittavaan putkiverkostoon kuului myös pitkien putkilinjojen päihin asennettavat erotinjärjestelmät. Massiivisia erotinpaketteja tontilla on yksitoista ja ne sisältävät virtauksensäätökaivot, hiekanerottimet, öljynerottimet sekä mahdollisia sulku- ja huoltotoimia varten näytteenottokaivot. 

– Urakan vaativimpia työvaiheita oli isojen erottimien asentaminen tiukassa aikataulussa tuettuihin kaivantoihin keskellä kylmintä ja lumisinta talvea. Onneksi meillä oli oma pontituskalusto, jolla pystyimme tehostamaan asentamista viiden metrin syvyisissä kaivannoissa, iloitsee Varpula. 

Huolellinen suunnittelu ja tehokas toteutus kuin myös yhteishenki ja osaaminen omaa luokkaansa

Paalulaattavalujen ja putkitöiden jälkeen työt jatkuivat tämän vuoden kevään ja kesän aikana viimeisillä betonitöillä ja kantavan kerroksen levittämisellä logistiikkakeskuksen piha-alueille.

Kesän 2024 aikana kreatelaiset ahkeroivat myös maalämpökaivantoja, joita niitäkin kertyi lähes 2,5 kilometrin verran. Loppukesän aikana asensimme 150 lataus/lämmitystolpan jalustaa sekä kaivoimme ja täytimme niihin liittyvät kaapeloinnit.

– Kaikessa tekemisessä huolellinen suunnittelu ja tehokas toteutus etenivät logistiikkakeskuksen päärakennuksen tahtituotannon mukaista aikataulua noudattaen ja tässä kohtaa voin sanoa, että kirjaimellisestikin rakentavassa yhteistyössä Haahtelan kanssa, Pasi Kinnunen kuvailee.  

Työmaapäällikkö lisää vielä, että työmaalla korostui myös jokaisen siellä työskennelleen ammattitaito.

– Olen todella ylpeä meidän porukastamme timpurista ja kaivinkoneenkuljettajasta työnjohtoon, koska meillä osaaminen ja yhteishenki oli sekin tähän urakkaan sopivasti aivan omaa luokkaansa. Näin ison kokoluokan työmaalla yllätyksiä ja haasteita aina tulee vastaan, mutta ne käännettiin hienosti oppimisenpaikoiksi ja onnistumisiksi.  

Kreaten maarakennus- ja perustustyöt lukuina Onnelassa:

• Tässä vaiheessa rakennetun tontin koko 34,5 ha
• Logistiikkakeskuksen pinta-ala noin 85 000 m² eli noin 12 jalkapallokenttää
• Kreaten urakka-aika 10/2022–10/2024
• Kaivuutöitä 313 000 m³
• Täyttötöitä lähes 500 000 m³
• Teräsbetonipaaluja 150 km, Kreaten puoliksi omistaman KFS Finland Oy:n erikoispohjarakentajat löivät paaluja 12 000 kpl
• Paikan päällä valetut betonirakenteet 50 000 m³, josta merkittävä osa vihreää vähähiilistä betonia
• Valuaika 10 kk
• 432 erillistä betonivalua
• Paalulaattoja 85 kpl, yhteensä 73 500 m², paalulaattoihin betonia 35 000 m³ ja terästä 4,4 miljoonaa kg, paalulaattojen paksuus 400–900 mm
• Suurin paalulaatta automaattivaraston paalulaatta 4 400 m² valettiin 50 tunnin yhtäjaksoisessa valussa
• Työmaan vahvuus parhaimmillaan 145 työntekijää
• Sähkö- ja hulevesiputkia lähes 70 km, yli 20 pumppaamoa ja yli 800 kaivoa
• Maalämpökaivantoa lähes 2,5 km, jonka lisäksi asennettiin noin 150 lataus- ja lämmitystolppaa