Kreate uusii Polsun sillan Säkylässä – tilauskantaan 5,3 miljoonaa euroa

Puupaalujen päälle rakennettu Polsun silta Säkylässä on päässyt huonoon kuntoon ja osassa paaluja on todettu lahovaurioita. Siksi muun muassa raskaan kaluston liikkumista sillalla on rajoitettu. Nyt Kreate on allekirjoittanut sopimuksen uuden sillan rakentamisesta ja vanhan purkamisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Noin 5,3 miljoonan urakkahinta kirjataan Kreaten toisen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Köyliönjärven ylittävä vuonna 1965 valmistunut Polsun silta on tärkeä yhteys Kirkkosaareen, joka on myös valtakunnallisesti tärkeää kulttuurimaisemaa. Saarta on asutettu jo rautakaudella, ja siellä sijaitsee muun muassa Köyliön kirkko sekä vuodesta 1746 saman suvun viljelyksessä ollut Köyliön Vanhakartano.

Infrarakentaja Kreate toteuttaa uuden betonisillan noin 12 metriä nykyisen puukantisen sillan eteläpuolelle. Uuden sillan kokonaispituus on 152,8 metriä ja se perustetaan pisimmällään lähes 60-metrisillä teräsputkipaaluilla.

– Rakennamme uuden Polsun sillan 2,5 metriä leveämmäksi eli sillan hyötyleveys on 8,5 metriä. Siihen tulee kaksi ajokaista sekä 0,75 metriä leveät pientareet jalankulkijoille ja pyöräilijöille, kertoo hankkeen työmaapäällikkö Juha Valjakka Kreatelta.

Urakkaan kuuluu myös sillan tulopenkereiden vahvistaminen teräsbetonipaalutetulla pengerlaatalla ja kevennyspenkereellä. Lisäksi Kreate rakentaa tien 12689 kulkemaan uuden siltapaikan mukaisesti Kirkkosaaressa ja mantereella.

Rakentaminen alkaa heinäkuussa herkkä luonto huomioiden

Kreate aloittaa työt heinäkuussa viikolla 29 rakennuspaikan valmistelevilla töillä, kuten liikennejärjestelyillä ja johtosiirroilla.

– Valmistelevien töiden jälkeen aloitamme kiertotietä tukevien ponttiseinien rakentamisen ja ankkuroinnin sekä työsillan rakentamisen. Toteutamme myös täydentävät pohjatutkimukset sillan paalutusta varten, Valjakka sanoo.

Rakennus- ja purkutöistä aiheutuu suhteellisen lyhytaikaista ja tilapäistä häiriötä ja melua. Voimakkaasti melua aiheuttavat työvaiheet ajoitetaankin lintujen pesimäkauden ja muuttoaikojen ulkopuolelle.

– Huomioimme rakennustöissä myös lähellä sijaitsevan Natura-alueen ja seuraamme aktiivisesti rakentamisen vaikutuksia Köyliönjärven vedenlaatuun, Valjakka kertoo.

Kokonaisuudessaan urakka valmistuu viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta uusi silta on tarkoitus ottaa liikennekäyttöön elokuun 2026 loppuun mennessä. Tilaaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus ja urakkasumma 5,3 miljoonaa euroa kirjataan Kreaten toisen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Miltä näyttää purkutyömaa, jossa vanhaa ei heitetä hukkaan, vaan lähes kaikki purettu materiaali käytetään uudelleen – jopa tiiliä putsataan käsin ja käytetään uudelleen. Helsingissä Koskelan varikon työmaalla vanhan varikkorakennuksen purkutyöt eivät ole vain vaihe isossa hankkeessa, vaan esimerkki siitä, miten vastuullisuus ja tehokkuus voivat kulkea käsi kädessä. Tällä hankkeella tekemistä ohjaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, tarkka aikataulutus ja kekseliäs purkumateriaalin uudelleenkäyttö.

Helsingissä Koskelan varikon allianssihankkeella purkutyöt etenevät infrarakentaja Kreaten kiertotaloustiimin johdolla. Kreate vastaa hankkeella purkutöiden suunnittelun ohjauksesta, aikataulutuksesta ja toteutuksesta. Työtä ohjaa hankkeen tavoite saavuttaa korkeiden mahdollinen luokitus ekologisesti kestävästä rakentamisesta eli BREEAM Outstanding -ympäristösertifikaatti.  

Purkutyöt toteutetaan kiertotalouden periaatteita noudattaen: rakennusmateriaalit lajitellaan huolellisesti, uudelleenkäyttöä maksimoidaan ja työvaiheet dokumentoidaan tarkasti.   

Aikataulutus ja maaperän hallinta tukevat sujuvaa etenemistä  

Jotta maanrakennustyöt pääsevät alkamaan ilman viivästyksiä, on purkutöiden aikatauluttaminen ollut hankkeella avainasemassa. Maaperää tutkitaan ennakkoon haitta-aineiden varalta, jotta mahdollisten pilaantuneiden maiden havaitseminen ja poisvienti sujuu tehokkaasti ja oikein.   

– Tähän mennessä on tutkittu noin 30 prosenttia alueen maamassoista ja näytteenotto jatkuu edelleen vaiheittain ennen kutakin alkavaa kaivuutyötä, kertoo Kreatelta maa-ainesten laadunhallinnasta vastaava Henna Ihamäki ja täsmentää, että ilman maa-ainesnäytteen analysointia ja analyysituloksia, ei kaivuutöitä ole lupaa hankkeella aloittaa.  

Uusiokäyttö työmaalla – betoni, tiilet ja nupukivet hyötykäyttöön  

Purkutöistä syntyvä betoni murskataan tontilla 0–45 mm raekokoon, jotta se voidaan hyödyntää rakennekerroksissa. Myös teräkset kerätään ja toimitetaan uusiokäyttöön.   

– Tällainen työmaalla tehtävä materiaalin käsittely vähentää merkittävästi kuljetuksia ja niiden hiilijalanjälkeä. Samalla kun säästetään rahaa pienennetään myös ympäristökuormaa, kertoo työmaalla aluevastaavana toimiva Sami Häkkinen.  

Myös hyväkuntoiset tiilet ja tontilta löytyneet nupukivet pääsevät uusiokäyttöön. Tiilet kuljetettiin Kreaten Tikkurilantien kiertotalousalueelle, jossa ne tarkastettiin ja putsattiin käsin. Ne aiotaan käyttää uuden varikon visuaalisena elementtinä muistuttamassa alueen historiasta. Nupukivet taas hyödynnetään joko Koskelan varikkohankkeella tai muulla Kaupunkiliikenteen hankkeella.  

Jalanjälkeä pienentäen kohti seuraavaa vaihetta  

Purkutöiden on määrä valmistua juhannukseen mennessä. Sen jälkeen painopiste siirtyy maamassojen koordinointiin: ylijäävälle maa-ainekselle etsitään asianmukainen jatkokäyttökohde tai vastaanottopaikka. Samalla kerätään tarkka tieto talteen otetuista materiaaleista ja lasketaan hankkeella hyödynnetyn maa-aineksen määrä.  

Koskelan varikon hanke on esimerkki siitä, kuinka purkutyöt voidaan toteuttaa resurssitehokkaasti ja jalanjälkeä pienentäen. Kiertotalous ei ole vain tavoite – se on periaate, joka näkyy jokaisessa hankkeen vaiheessa ja tekee Kreatesta tärkeän infrakumppanin.  

Koskelan varikko pähkinänkuoressa:  

• Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy solmi elokuussa 2023 sopimuksen Koskelan varikkohankkeen kehitysvaiheesta Akseli-ryhmittymän kanssa. Toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 2.12.2024.  

• Akseli-allianssiryhmittymään kuuluvat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolet Sweco, Sipti Infra, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT.  

• Kreate jatkoi kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen ratarakentamisen ja kiertotalouden osalta päätoteuttaja Skanskan yhteistyökumppanina.  

• Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -sertifiointia, mikä tukee hankkeen kestävän kehityksen tavoitteita.  

• Allianssisopimuksen mukainen tavoitekustannus on 282,4 miljoonaa euroa. Kreaten sopimuksen arvo on 58 miljoonaa euroa.  

• Koskelan varikon rakentaminen alkoi tammikuussa 2025 vanhan varikkorakennuksen purkutöillä. Uuden varikon suunniteltu käyttöönotto on vuonna 2029.  

Paraisilla sijaitsevan Kirjalansalmen uuden vinoköysisillan rakentamisessa on saavutettu merkittävä virstanpylväs: sillan näyttävät ja rakenteellisesti keskeiset vinoköydet on saatu asennettua onnistuneesti paikoilleen. Sillan 76 vinoköyden asennus kesti kaikkineen 10 viikkoa. Osana haastavaa asennusta sillan liikkeitä mitattiin herkeämättä. Vastaavia vinoköysisiltoja ei ole Suomessa rakennettu lähes 30 vuoteen. 

Kreaten sillanrakentajilla on ollut historiallinen kevät, kun he ovat päässeet tekemään vinoköysiasennuksia peräti kahdessa vaativassa kohteessa. Maaliskuun lopussa käynnistyneeseen Kirjalansalmen sillan köysiasennuksiin saatiin ammattilaisvahvistusta Suomen pisimmän sillan työmaalta, Kruunuvuorensillalta Helsingistä, kun siellä saatiin helmikuussa käynnistyneet köysiasennukset maaliin huhtikuussa.

– Meillä on ollut hyvä porukka ja selvä työnjako. Edistimme asennusta köysipari kerrallaan siten, että kun nostimme ja jännitimme edellistä punosta, valmistelimme jo seuraavaa, kertoo Kirjalansalmen sillan rakentamista johtava lohkopäällikkö Juha Valjakka Kreatelta.

Samanaikaisesti siltakannella oli tekemässä työtä kaksi asennusryhmää, joissa jokaisella oli oma tehtävä.

– Osa asennusryhmästä oli kannella, osa kannen alapuolella sekä osa ylhäällä pylonissa sen sisällä ja ulkopuolella. Suunnittelija seurasi sillan liikkeitä asennusten aikana ja kommunikoimme ryhmien kesken radiopuhelimilla. Lisäksi meillä oli kaksikko, joka paistoi köysiputkia valmiiksi sillan kannelle, Valjakka jatkaa.

Köysiputket koottiin paistopisteessä ja nostettiin nosturilla pyloniin

Sillan kannella nökötti kontti, jonka läpi kulki köysiasennusten aikana noin kuusi kilometriä HDPE-muovista valmistettua köysiputkea. Kontissa työskenteli kaksikko, joka kokosi noin 11 metrin mittaisista osista parhaimmillaan 147-metrisiä yhtenäisiä suojaputkia.

– Putkien paistaminen yhtenäiseksi oli millintarkkaa hommaa, sillä sisälämpötilan piti olla kontissa kohdillaan ja muoviputken sulattamista ja yhdistämistä mitattiin sekunnin tarkkuudella.

Putken pätkät tulivat toisesta kontin reiästä sisään ja käsittelyn jälkeen toisesta ulos suoraan sillan kannella sijaitseville rullakoille, joiden avulla putki saatiin pidettyä naarmuuntumattomana. Kannella putkiin asennettiin vielä keskittämisrengas, ensimmäinen punos sekä alaosaan metallinen vandalismisuoja.

Kannella kokoonpantu vinoköysiputki nostettiin toisesta päästä nosturilla pylonin yläpäähän siellä odottavalle työryhmälle.

–  Pylonin työryhmä otti köyden kiinni ja kiinnitti sen köysikotelon ulkopintaan. Köysiputkeen valmiiksi asennettu ensimmäinen punos vedettiin pylonin sisällä kiilalevyssä olevan reiän läpi ja lukittiin ankkuriin. Sen jälkeen punoksen alapää tuotiin kansitason kiilalevyn läpi, jännitettiin tunkilla ja kiilattiin paikalleen, Valjakka selventää köysiputken asennusta.

Jännittäminen oli tarkkaa hommaa

Köysiputkien sisään syötettiin kuumasinkittyjä rasvapunoksia, jotka muodostuivat muoviin koteloidusta sydänlangasta ja sitä kiertävistä kuudesta teräslangasta. Isoista keloista köysiputken sisään rullattiin näitä rasvapunoksia paksuuden mukaan 20–58.

– Kun saimme asennettua punoksen ylä- ja alapäästä kiinni, jännitimme jokaisen rasvapunoksen yksitellen. Ensimmäisellä kierroksella jännitimme punokset 70–80 prosenttiin ja myöhemmin loppuun.

Jännittämisvaiheessa seurattiin sillan muodonmuutoksia, kuten voimaa, venymää ja päällysrakennetta koko ajan sekä otettiin huomioon asennuslämpötilan aiheuttamat mahdolliset muutokset sekä myöhemmässä vaiheessa lisättävät sillan pintarakenteet.

– Sillan päällystäminen lisää sen kokonaiskuormitusta ja siltakansi laskee sen painosta, joten paljon on huomioitu jo etukäteen suunnittelussa ja laskelmissa. Yksittäisillä vinoköysillä on mahdollista vielä säätää tarvittaessa kannen muotoa, Valjakka sanoo.

Ulkomailta vahvistusta suomalaiseen siltaosaamiseen

Helsinkiin vuonna 2011 valmistunut Crusellinsilta on viimeisin Suomessa rakennettu vinoköysisilta. Yhtä mittavia vesistön ylittävä vinoköysisiltoja kuin Kirjalansalmen silta ja Kruunuvuorensilta ei ole rakennettu vuoden 1997 jälkeen, jolloin valmistui sekä Kärkisten silta Jyväskylään että Raippaluodon silta Mustasaareen Vaasan lähelle.

– Lähes kolmenkymmenen vuoden aikana vastaava osaaminen on ehtinyt hiipua Suomessa. Siksi mekin kävimme ulkomailla asti tutustumassa vinoköysien asennukseen. Työvaihe konkretisoitui ihan eri tavoin paikan päällä kuin videolta katsottuna, Valjakka muistelee.

Kreaten henkilöstö johti ja suoritti asennustyötä, minkä lisäksi kokeneelta köysivalmistajalta VSL:ltä tuli vinoköysien asennukseen erikoistuneita ammattilaisia työnjohdon tueksi.

 – Kaikki meni suunnitellusti maaliin ja loppua kohden työtahti kiihtyi. Nyt kun olemme saaneet vinoköysiasennukset maaliin, rakennamme pylonit valmiiksi. Kokoamme niiden yläosan betonielementeistä, jotka odottelevat täällä työmaalla jo asennusta, Valjakka kertoo.

Jäljellä on myös melu- ja siltakaiteiden sekä väliaikaisen sääsuojan asentaminen. Sääsuojan uumenissa Kreate toteuttaa sillan erityksen ja suojabetonoinnin, minkä jälkeen silta voidaan päällystää ja tehdä loput viimeistelytyöt. Kirjalansalmen silta on tarkoitus avata liikenteelle joulukuussa 2025.

Köysiasennuksen vaiheet pähkinänkuoressa:

1. Suojaputkirakenteiden valmistelu: Köyden asentaminen aloitettiin suojaputkirakenteiden valmistelulla paistopisteellä. Suojaputket, joiden pituus vaihtelee 50 metristä 150 metriin, asennettiin valmiiksi kannelle.
2. Master Strand -asennus: Suojaputken sisään asennettiin ensimmäinen punos eli Master Strand, jolla köysiputki vedettiin pyloniin ylös. Alapää tuotiin kaivinkoneavustuksella liittopalkkiin.
3. Punosten asennus: Master Strand kiristettiin, minkä jälkeen köysiputken sisään asennettiin punokset. Punosten määrä vaihtelee 20 ja 58 välillä, ja jokainen jännitettiin vuorotellen suojaputken sisään.
4. Jälkikiristys ja lift off: Kaikkien tarvittavien punosten asennuksen jälkeen suoritettiin jälkikiristys ja lift off, jolla varmennettiin ja tarkistettiin kaikkien voimat ja venymät.

Kirjalansalmen silta on osa mittavaa Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hanketta, johon on sisältynyt jo valmiiksi saatu Hessundinsalmen silta. Hanke on yksi Suomen teknisesti vaativimmista siltaprojekteista ja se toteutetaan allianssimallilla Väyläviraston ja Kreaten yhteistyönä. Uudet sillat parantavat liikenneturvallisuutta ja mahdollistavat nykyistä suurempien erikoiskuljetusten pääsyn saaristoon.

Maanmittaustekniikan insinööri Jani Hietanen täydentää infra-ammattilaistemme joukkoa, sillä hän on aloittanut mittauspäällikkönä Kreaten ratarakentamisen yksikössä.

Radalla Jani on viettänyt lähes koko työuransa. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli mittaustöissä mittausinsinöörinä ja mittaustyönjohtajana Etelä-Suomessa radan kunnossapitoalueilla ja rakentamishankkeissa, kuten Kehäradan PRU1/PRU2-urakoissa. 

Viime vuosina erityisesti allianssimalliset raitiotiehankkeet ovat tulleet Janille tutuiksi, kuten Tampereen raitiotieallianssi, Raide-Jokeri ja Kruunusillat-allianssi.

– Vahvuuksinani voisin pitää käytännön läheistä suhtautumista tekemiseen työmaan jokaisessa vaiheessa, aikatauluissa pysymistä projektien läpiviennissä sekä tehtäväkohtaisten ja hankekohtaisten rajapintojen ylittämisessä aina kun se kaikkia osapuolia hyödyttää, Jani kuvailee.

Meillä Jani tulee työskentelemään näin alkuun mittauspäällikkönä Koskelan ja Vantaan raitiotieallianssien suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. 

– Kreatesta olen kuullut pelkkää hyvää vanhojen työkavereiden kautta, ja mahdollisuuksia on vaikka minkälaisten mielenkiintoisten projektien kautta kehittää itseään ja toivon mukaan olla kehittämässä Kreaten toimintaa helpottamaan projektien läpiviemistä tavoitteisiinsa. Innollani odotan pääseväni tutustumaan uusiin työkavereihin ja tuleviin haasteisiin, mitä on odottamassa!

Kreaten, GRK:n ja suunnittelijaosapuolten ryhmittymä on solminut Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen kanssa sopimuksen Vantaan ratikkaan kuuluvan Vaaralan varikon ratainfran suunnittelusta ja toteuttamisesta. Allianssimallinen sopimus jakautuu toukokuussa 2025 alkavaan kehitysvaiheeseen sekä tilaajan erillispäätöksellä käynnistettävään toteutusvaiheeseen. Hankkeen alustava tavoitekustannus on noin 18 miljoonaa euroa, joka jakautuu osapuolten kesken.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne tilaa Vantaan ratikan itäallianssin palveluntuottajilta Vantaan ratikka -hankkeeseen liittyvän Vaaralan varikon ratapihan ja ratainfran suunnittelun ja rakentamisen sekä ratatekniikka, -sähkö ja -järjestelmätyöt. Allianssi on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen, Kreaten, GRK Suomen, AFRY Finlandin, Sweco Finlandin ja WSP Finlandin muodostama.

– Yhteistyö itäosan allianssissa on lähtenyt hyvin käyntiin ja tulee tiivistymään entisestään nyt käynnistyvän vaunuvarikon kehitysvaiheen myötä. Voitettu urakka on osoitus paitsi hyvästä yhdessä tekemisen meiningistä myös siitä, että pitkäaikainen panostuksemme ratarakentamisen erikoisosaamiseen kantaa hedelmää, iloitsee Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.

Kehitysvaihe käynnistyy heti toukokuussa

Kehä III:n ja Länsimäentien liittymän eteläpuolelle rakennettavaan Vaaralan varikkorakennukseen keskitetään Vantaan raitiovaunujen säilytys- ja huoltotoiminta. Nyt solmittu sopimus ei sisällä itse raitiovaunuvarikkorakennuksen rakentamista.

Varikkoon liittyvän suunnittelun ja toteutuksen sisältävän ratainfrahankkeen tavoitekustannus on noin 18 miljoonaa euroa, josta kehityshankkeen osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. Kehityshankkeen osuus jakautuu kaikkien allianssiosapuolten kesken, ja Kreate kirjaa osuutensa kehitysvaiheesta toisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Toteutusvaiheessa rakentaminen jakautuisi Kreaten ja GRK:n kesken tasaosuuksin. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne tekee erillisen päätöksen toteutusvaiheeseen siirtymisestä.

–  Kehitysvaiheen tavoitteena on muun muassa löytää parhaat ratkaisut ratainfran toteuttamiseen, varmistaa tarvittavat luvat sekä tehdä rakentamista valmistelevia tehtäviä. Urakka sopii hyvin jatkoksi itäosan allianssin hyvin edenneeseen kehitysvaiheeseen, kertoo operatiivinen johtaja Sami Laakso Kreatelta.

Lokakuussa 2024 Kreaten ja GRK:n muodostama ryhmittymä valittiin rakentamaan Vantaan ratikan itäosa välillä Tikkurila–Länsimäki. Allianssiin kuuluvat myös eri kilpailutuksella valitut suunnittelijaosapuolet AFRY Finland, Sweco Finland ja WSP Finland. Vantaan ratikan itäosassa on vielä kehitysvaihe käynnissä.

Rakennusinsinööri Erik Blomqvist on uusin vahvistuksemme rataosaajiemme joukkoon.

Useat mielenkiintoiset kohteet ovat vahvistaneet Erikin paloa infrarakentamiseen niin väylä- ja katurakentamisen kuin ratapuolella. Haalariharjoittelijasta kasvoi työnjohtaja ja työmaapäällikkö.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Erik on työskennellyt muun muassa Triplan kaivannossa, Raide-Jokerilla, Helsinki–Riihimäki-ratahankkeella sähköperustusten ja stabiloinnin parissa, Espoon kaupunkiradan rakentamisessa kuin myös Vuosaaren tunnelissa ja Hämeentien uudistuksessa.

– Monipuolinen kokemus aikaisemmista hankkeista on selkeä vahvuus ja pidän jokaista päivää mahdollisuutena oppia myös jotain uutta. Omiin vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa yhteisen tavoitteen eteen. Pidän tiukoissakin paikoissa pään kylmänä, omalla rauhallisuudella ja huumorilla pyrin aina pitämään yllä hyvää yhteishenkeä työyhteisössä, Erik kuvailee.

Useat työkaverit ovat siirtyneet Kreaten keltamustaan joukkueeseen ja myönteisten kommenttien perusteella Erikin päätös omasta siirtymisestä oli helppo.

–  Kreatessa kiinnostaa hyvähenkisen ja ammattitaitoisen työyhteisön lisäksi myös selkeä ja matala organisaatiorakenne, yhtiön monipuolinen infraosaaminen sekä mielenkiintoiset hankkeet. 

Uusi työmaapäällikkömme tulee toimimaan radan- ja kadunrakentamisen hankkeilla. Lähitulevaisuuden tähtäimessä on Vantaan ratikan toteutusvaihe.

– Alkutaival Kreatella on tuntunut todella hyvältä ja on ollut hieno huomata, miten avoin työyhteisö täällä on. Uskon, että Kreatella on loistavat mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti monipuolisten hankkeiden ansiosta. Odotan innolla, että päästään toteuttamaan hienoja projekteja loistoporukalla.

Kreate on allekirjoittanut Väyläviraston kanssa noin 5,5 miljoonan euron sopimuksen Inkoo–Karjaa stabiliteetin parantaminen -rataurakasta. Projekti on toinen toteutukseen edennyt urakka hallitusohjelmaan rantaradan parantamiseksi kohdennetusta 80 miljoonasta eurosta. Urakan erikoisuutena on se, että mittavin osa siitä rakennetaan viiden viikon rataliikennekatkon aikana kesällä 2025.

Kreate on voittanut Inkoon kunnan alueella sijaitsevan Inkoo–Karjaa stabiliteetin parantaminen rakennusurakan, jossa rakennetaan rantaradan stabiliteetin parantamistoimenpiteet uusine kuivatusjärjestelyineen.

– Toteutamme radan alle kilometrin verran paalulaattaa, uusimme rakennekerrokset sekä rakennamme kuivatusrakenteen ja uuden radan paikoilleen. Kuivatusrakenteen tehtävänä on johtaa vesi pois niin radan rakennekerroksista kuin pinnaltakin. Se parantaa uuden ratarakenteen kantavuutta ja vähentää routimista, kertoo työmaapäällikkö Kalle Tevaniemi Kreatelta.

Lisäksi Kreate rakentaa urakassa noin puolikilometriä huoltotietä ja parantelee muita reittejä. Kohteessa on myös tavoitteena kierrättää mahdollisimman paljon vanhoja maamassoja uudelleen.

Viiden viikon aikana rakennetaan suurin osa urakasta

Inkoo–Karjaa-urakan vaativuutta nostaa se, että rakentamistöissä hyödynnetään Espoon kaupunkiradan rakentamisesta aiheutuvia katkoja. Kreatelle se tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa ratatöistä käynnistyy juhannuksen jälkeen, ja heinäkuun loppuun mennessä merkittävä osuus urakasta on jo valmista.

– Erikoisuutena on myös väistöraiteen rakentaminen, kun katkon ensimmäisenä työvaiheena puramme nykyisen radan ja kokoamme sen uudelleen siihen viereen. Tällä varmistamme sen, että tukemiskoneet ja muut tarvittavat ratakoneet pääsevät Espoon kaupunkiradalle katkon aikana ja me pystymme rakentamaan uuden raiteen tehokkaammin valmiiksi, Tevaniemi valottaa.

Katkon aikana Kreate muun muassa valaa paalulaattoihin 2 200 kuutiota betonia ja lyö yhteensä noin 15 kilometriä paalua, mikä tekee pehmeästä maasta kantavamman. Ennen katkoa Kreate tekee valmistelevia töitä ja rakentaa huoltotien työmaakäyttöön, jotta esimerkiksi paalutuskoneet saadaan tehokkaasti paikan päälle.

– Onhan tämä mielenkiintoinen ja haastava homma, kun tavanomaista tiukemman aikaikkunan sisällä pitää saada todella paljon tehtyä. Varmistamme tehokkaan läpimenon huolellisella resurssoinnilla ja työnsuunnittelulla. Meillä on osaava porukka ja erityiskaluston saatavuus on varmistettu, joten luottavaisin mielin lähdemme toteuttamaan kaikki tarvittavat työt katkon aikana, Tevaniemi summaa.

Strategiassaan Kreaten on nostanut yhdeksi kasvusuunnaksi rata- ja raiderakentamisen. Nyt voitettu hanke tukee yhtiön tavoitetta kasvattaa rata- ja raiderakentamisen osuutta kokonaisliikevaihdosta. Kreate kirjaa 5,5 miljoonan euron sopimuksen toisen vuosineljänneksen tilauskantaansa. Urakka valmistuu kokonaisuudessaan lokakuun 2025 loppuun mennessä.

Pohja- ja insinöörirakentajiemme uusin vahvistus on rakennusmestari Jussi Timonen, joka on aloittanut työpäällikkönä. Hän keskittyy Kreatella erityisesti Pirkanmaan vaativiin pohjarakentamisen kohteisiin.

Jussin työhistoriasta löytyy monipuolisesti rakentamisen projekteja ensin muutaman vuoden ajalta uudisrakentamisen puolelta, ja sen jälkeen vuodet ovat vierineet erinäisissä pohja-, insinööri- ja väylähankkeissa.   

– Kentältä kuulemani viestit Kreatesta ovat olleet pelkkää priimaa, joten uskon viihtyväni täällä. Joukkueen hyvä henki ja rentous, mutta samalla rautainen ammattitaito ja tosissaan tekeminen sekä pyrkimys kehittyä ovat juuri niitä asioita, mitä työltä olen hakenut, Jussi sanoo.

– Vahvuuteni urheilun saralla on joukkuepeli ja uskonkin sen olevan myös vahvuuteni tulevissa työhaasteissa.

Kreate toimi pääurakoitsijana energiayhtiö Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitoksen maanalaisen laitoshallin pohja- ja betonitöiden urakassa Helsingissä. Hyvin sujunut yhteistyö sai jatkoa ja Kreate nousi 40 metriä ylöspäin toteuttamaan myös jätevesipumppaamon maanpäällisen rakennuksen perustustyöt ja rakentamisen. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa helsinkiläisille puhdistetun jäteveden hukkaenergiasta hiilineutraalia kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.

Hankkeen käynnistyessä joulukuussa 2023 odotti Kreaten vaativaan pohjarakentamiseen erikoistuneita ammattilaisia Helsingin Eiranrannassa kallioon louhittu luolatila.   

– Valoimme vankat betoniperustat noin 40 metriä maanpinnan alapuolelle sijoittuvan suurtehoisen tuotantolaitoksen kymmenille laitteille, kuten massiivisille teollisuuskokoluokan lämpöpumpuille, kuvailee pohja- ja insinöörirakentamisen työpäällikkö Tatu Tarkiainen Kreatelta.   

Mittavien laiteperustus- ja lattiavalujen lisäksi Kreate toteutti samaan aikaan useita pienempiä valuja, ruiskubetonointeja, täyttötöitä sekä hallin pohjaviemäreiden asentamisia ja salaojituksia.   
  
Urakan haastekerrointa lisäsi hallitilasta maanpinnalle ulottuva pystykuilu, jonka lujituspultitus ja kallionlujitustyöt sekä sitä edeltävät kuilun laajennuslouhinnat sisältyivät urakkaan.  

– Kuilu on noin 50 metriä syvä, joten työn ammattitaitoisen ja turvallisen toteutuksen lisäksi sen suunnitteluun oli kiinnitettävä erityistä huomiota, ja näissä kaikissa onnistuimme loistavasti, Tarkiainen jatkaa.   

Hyvällä yhteistyöllä aikataulussa eteenpäin   

Samaan aikaan kun Kreaten urakka eteni luolastossa, yhtiö voitti lisätöiden kilpailutuksia, kuten seinien valuharkkomuuraukset sekä betoniset väliholvit muuntamo-, valvomo- ja sähkötiloihin.   

 – Yhteistyö Kreaten kanssa on ollut todella hyvää ja joustavaa. Olemme onnistuneet pitämään aikataulut kunnossa ja työn meininki on ollut työmaalla tosi hyvää. Koko ajan olemme menneet eteenpäin, iloitsee Helen Oy:n vanhempi projektipäällikkö Mikko Kaartinen, joka vastaa tuotanto- ja investointiyksikössä hukkalämpöprojekteista.

Syyskuussa 2024 Kreaten työmaapäällikkö Otto Miettinen tiimeineen siirtyi 40 metristä syvyydestä maan pinnalle, missä tehtävänä on muun muassa jätevesipumppaamon maanpäällisen rakennuksen perustukset.   
  
– Parhaillaan viimeistelemme betonielementtien asennustöitä sekä valmistaudumme muuraus- ja vesikattotöihin. Urakkaan kuuluu myös rakennuksen sisällä sijaitsevan 10 metrin syvyisen jätevesialtaan seinien valut, ja ensi kesänä on vuorossa vielä ikkunaseinän asentaminen tilaajan haalaustöiden jälkeen, Miettinen luettelee.   
  
– Molemmissa urakoissa korostuu erikoisosaamisemme: toimimme tehokkaasti ja sovitamme sujuvasti yhteen useita samaan aikaan tehtäviä vaiheittaisia maarakennus-, betoni- ja perustustöitä samoissa välillä hyvin ahtaissakin tiloissa toimivien urakoitsijoiden kanssa, summaa Miettinen.  

Kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppuvuonna 2025 

Eiranrannan lämpöpumppuvoimalan rakentaminen osoittaa, että hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää entistä tehokkaammin.   

– Täällä tullaan tuottamaan kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä puhdistetusta ja jo kertaalleen hyödynnetystä jätevedestä, joka kiertää noin 5-asteisena eli poikkeuksellisen matalalämpöisenä. Eiranrannan kolmella isolla lämpöpumpulla ja sähkökattilalla pystymme tuottamaan jopa yli 120 megawattia kaukolämpöä, joka vastaa Hämeenlinnan kokoisen kaupungin vuosittaista energiantarvetta, Kaartinen kertoo.

Hiilineutraalia kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos on tärkeä osa Helenin strategista tavoitetta pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiasta kohti hiilineutraalisuutta. Samalla onnistuneet pohjarakentamisen projektit ovat osoitus Kreaten vahvasta osaamisesta teollisuuden vaativissa hankkeissa.   

Työt Eiranrannan työmaalla jatkuvat Kreaten osalta ensi kesään. Voimalaitoksen koekäyttö maan alla alkaa niin ikään kesällä ja loppuvuonna 2025 laitos tulee olemaan täydessä toiminnassa.  
  
– Meillä on täällä todella hyvät yhteistyökumppanit, jotka ovat edesauttaneet tiukassa aikataulussa pysymistä. Ei sellaista projektia olekaan, jossa ei tulisi vastaan haasteita ja muutoksia, mutta niistä on päästy aina yli ja yhteensovittamisella olemme päässeet hienosti eteenpäin, kiittelee Kaartinen.   

Eiranrannan lämpöpumppulaitoshallin rakentaminen on Kreatest Hits -projekti. Se on oma merkkimme siitä, että projektissa on yhdistynyt innovatiivisuus ja rohkeus tehdä jotain merkittävää ja viedä infra-alaa eteenpäin. Se on projekti, josta sytyimme ja olemme erityisen ylpeitä.

Kreate Oy on allekirjoittanut 5,4 miljoonan euron sopimuksen Lieksan kaupungin kanssa Lieksanjoen ylittävän sillan uusimisesta. Uuden Mähkönsillan rakentamisen lisäksi Kreate purkaa nykyisen sillan sekä saneeraa katurakenteet ja hulevesiviemäröinnin. Arkkitehdin osallistuminen sillan suunnitteluun takaa sen, että marraskuussa 2026 liikenteelle avataan näyttävä silta.

Vaativiin infrakohteisiin erikoistunut Kreate toimii pääurakoitsijana urakassa, joka sisältää nykyisen Kaarisiltana tunnetun sillan purkamisen, työsillan rakentamisen ja purkamisen sekä uuden Mähkönsillan rakentamisen Lieksan keskustassa. Kolmesta tarjouksen jättäneestä toimijasta Kreate täytti tilaajana toimivan Lieksan kaupungin korkeat vaatimukset kokonaisurakan toteuttamisesta.

– Vuonna 1930 käyttöön otettu kaarisilta on ollut huonon kuntonsa takia käyttökiellossa ajoneuvoliikenteeltä jo yli 10 vuoden ajan ja ollut ainoastaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä.  Aloitamme työt viikolla 18 työsillan rakentamisella. Kun uusi silta vuoden 2026 lopussa valmistuu, palautuu kaivattu liikenneyhteys Lieksanjoen yli, summaa rakennuspäällikkö Ari Välimaa Kreatelta.

Lieksanjoen nykyisin ylittävä silta on teräsbetoninen kaarisilta, joka puretaan syyskuun loppuun 2025 mennessä. Uusi Mähkönsilta on jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka pituus on 114 metriä. Hyötyleveys on 11,3 metriä, josta kevyen liikenteen osuus on 3,5 metriä, joten uusi silta on lähes 6,5 metriä edeltäjäänsä leveämpi. Sillan suunnittelussa on käytetty arkkitehtiä, mikä takaa tyylikkään kokonaisuuden verrattuna perusväylän kohteisiin.

– Siltaan tulee puulla verhoillut teräskaiteet sekä näyttävä kauko-ohjattava ledivalaistus, mutta sitä ennen betonoimme uuden sillan tuet ensi talvena ja kannen kesällä 2026, Välimaa kertoo.

Liikenne ohjataan rakennustöiden ajaksi kiertotielle kantatien 73 kautta.

Vedenkorkeuden vaihtelut ja virtaamaolosuhteet lisäävät haastavuutta

Kaksiaukkoinen vanha silta on perustettu puupaalujen varaan, kun taas uudessa sillassa aukkoja on kolme ja paalutuksessa käytetään teräspaaluja. Lieksanjoen vedenkorkeuden vaihtelut ja virtaamaolosuhteet lisäävät rakentamisen vaativuutta.

– Paalutamme uuden sillan maatuet penkereeltä ja välituet työsillalta. Koska anturat tulevat olemaan veden alla, työskentelemme myös vedenalaisissa kasuuneissa. Tulva-aikana joessa voi virrata jopa seitsemänkertainen määrä vettä, ja myös normaaliolosuhteissa rannan olosuhteet voivat poiketa merkittävästikin rakentamisen aikana. Kiinnitämmekin kohteen suunnitteluun ja töiden turvalliseen etenemiseen erityistä huomiota, Välimaa sanoo.

Varsinaisten siltatöiden lisäksi Kreate toteuttaa Lieksan keskustassa sijaitsevalla urakka-alueella katurakenteiden ja hulevesiverkoston saneerauksen noin 350 metrin matkalla sekä asfaltointi-, valaistus- ja vihertyöt.

Urakan tilaajana on Lieksan kaupunki ja sen arvo on noin 5,4 miljoonaa euroa, joka kirjataan Kreaten toisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Uusi Mähkönsilta otetaan käyttöön viimeistään marraskuun 2026 lopussa ja kokonaisuudessaan urakka valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kuva: Lieksan kaupunki / Sini Hollström