Vaativan infran rakentaja Kreate on jo vuosia ollut aktiivinen kiertotalouden edistäjä. Viimeisin virstanpylväs saavutettiin tammikuussa 2025, kun yhtiö sai omalla kiertotalousalueellaan seulotulle hiekoitushiekalle Ei enää jätettä -statuksen tiettävästi ensimmäisenä rakennusalan toimijana Suomessa. Kierrätetyn hiekoitushiekan uudelleenkäyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja jätteen määrää sekä tuo tuntuvaa säästöä hiekoittamisesta aiheutuviin kuluihin.
Kreaten kiertotalousalueella Tikkurilantiellä Vantaalla seulotaan tulevana kesänä käytettyä hiekoitushiekkaa, jolle on myönnetty EEJ- eli Ei enää jätettä -status. Tammikuussa saadun ympäristöluvan ansiosta Kreate on tiettävästi ensimmäinen rakennusalan toimija, joka vastaanottaa, käsittelee ja myy kierrätettyä hiekoitushiekkaa.
Käytetty hiekoitushiekka luokitellaan lainsäädännön mukaan jätteeksi, joten keväisin kerätyn hiekoitusmateriaalin myyminen ja uudelleenkäyttö on käytännössä mahdotonta ilman ympäristölupaa.
– Otamme vastaan hiekoitushiekkaa, joka analysoidaan, seulotaan ja analysoidaan toistamiseen valvotussa prosessissa. Kunnat ja kaupungit sekä muut ammattimaiset toimijat, kuten kiinteistöhuoltoyhtiöt, voivat käyttää kierrätettyä hiekoitushiekkaa uuden tavoin väylien, piha- ja pysäköintialueiden sekä muiden alueiden hiekoittamiseen, kertoo kiertotalouden tuotantopäällikkö Topias Lahti Kreatelta.
Kierrättämällä hiekkaa säästetään luonnonvaroja ja kukkaroa
Tekemämme tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään vuosittain talvikauden liukkaudentorjuntaan jopa 1,3 miljoonaa tonnia hiekoitushiekkaa ja -sepeliä. Esimerkiksi pelkästään pääkaupunkiseudun kunnalliset toimijat käyttävät sitä yli 150 000 tonnia vuodessa.
– Liukkaudentorjunnassa kivimateriaalin määrä on suuri, joten uudelleenkäytölle on selkeä tarve. Lisäksi EEJ-statuksen saaminen edistää hiekoitushiekan lainmukaista hyödyntämistä, mikä toivottavasti myös vähentää jätteeksi luokitellun hiekan käyttöä ilman ympäristölupaa.
EEJ-statuksen mukaista kierrätettyä hiekoitushiekkaa syntyy Kreaten Vantaan-kiertotalousalueella arviolta noin puolet kaikesta siellä vastaanotetusta hiekoitushiekasta.
– Tuottamalla ja tarjoamalla käytettyä hiekoitusmateriaalia säästämme luonnonvaroja ja vähennämme kokonaispäästöjä, jotka liittyvät hiekoitushiekan valmistamiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja käyttöön. Samalla autamme osaltamme hiekoitushiekan käyttäjiä täyttämään heidän kestävyystavoitteitaan. Lisäksi uusiohiekka on jopa puolet uutta hiekkaa edullisempaa, joten tämä tuo myös huomattavasti säästöä hiekoittamisen kustannuksiin, Lahti toteaa.
Seulomalla hiekoitushiekasta poistuvat roskat ja saadaan haluttu raekoko
Uusi, käyttämätön hiekoitushiekka valmistetaan tavallisesti neitseellisestä luonnonhiekasta tai -sorasta seulomalla ja hiekoitussepeli kalliosta louhimalla ja murskaamalla. Hiekka on rakenteeltaan sepeliä pyöreäreunaisempaa ja sitä käytetään erityisesti kevyen liikenteen väylillä.
– Vastaanotettu hiekoitushiekka tarkastetaan, käsitellään epäpuhtauksien poistamiseksi ja välivarastoidaan ennen jatkokäyttöä. Kun hiekoitusmateriaali ajetaan seulan läpi, siitä poistuu haluttua 3–8 millimetrin raekokoa pienempi ja suurempi kiviaines. Seulomalla saadaan poistettua tehokkaasti myös roskat, Vantaan kiertotalousalueen työnjohtaja Henri Pulkkinen selittää.
– Kiertotalousammattilaisemme varmistavat, että kierrätetty hiekoitushiekka vastaa kaikilta osiltaan liukkaudentorjuntaan käytettävää hiekoitusmateriaalia parantaen jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muun liikenteen turvallista liikkumista Suomen talvisissa olosuhteissa, hän lisää.
Uusiohiekoitushiekan seulonnasta syntyvä halutun raekoon ylittävä materiaali eli ylite on mahdollista hyödyntää esimerkiksi maarakennuksessa ja maantäytöissä.
– Mikäli ympäristöluvan mukaiset ympäristötekniset vaatimukset eivät täyty ja hiekka ei saa EEJ-statusta, toimitamme sen ympäristöluvalliselle maankaatopaikalle. Kreatella tällainen hiekka voidaan myös hyödyntää maavallin rakentamisessa omalla Hirvihaaran kiertotalousalueellamme Mäntsälässä. Käyttökelvottoman ja pilaantuneen hiekan toimitamme ympäristöluvalliseen laitokseen, kertoo Topias Lahti.