Vuonna 1982 valmistunut silta on rakennettu maapenkereelle ja Skräbbölen ja Gunnarsnäsin välillä maantie 12029 kulkee Lillholmenin saaren kautta Kirkkoselän poikki. Maapenkereen maatuki on paalutettu ja sillan läpän toinen pää on ponttonin päällä.
Lillholmenin vanhan sillan ali on kulkenut kesäaikaan vilkkaasti liikennöity veneväylä, jonka pohjoispäässä sijaitsevan läpän alituskorkeus on ollut vain 1,7 metriä. Sillan valmistuttua poistuu vesiliikenteen estevaikutus kokonaan alle kuusi metriä korkeilta aluksilta. Läpän avaamistarpeen vähentymisen myötä myös liikenne sillalla sujuvoituu. Lisäksi sillan hyötyleveys kasvaa yhdeksään metriin, mikä puolestaan lisää sillalla liikkujien turvallisuutta.
– Vanhassa sillassa on ollut viime vuosina paljon käyttöongelmia, joten meille on tärkeää, että läppäsilta saadaan toimintavarmaksi. Uudistuksen myötä poistuu läpän itsepalvelukäyttö ja sillan käyttö tulee turvallisemmaksi. Avaus suoritetaan jatkossa kamerayhteyksien avulla hallitusti valvomosta, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen siltainsinööri Ari Salo.
Uusi näyttävä silta on suunniteltu paitsi käytännölliseksi myös kauniisti maisemaan istuvaksi ja sen kokonaispituus on 254 metriä.
Monipuolisia työvaiheita ja vaativia rakenteita
Kreaten rakentama silta korvaa nykyisen teräsbetonisen ponttonin ja sen pohjoispäässä olevan itsepalveluläpän. Nykyinen penkere puretaan koko uuden sillan pituudelta ja veden virtausolosuhteita parannetaan Kreaten rakentamalla virtausaukolla.
– Pääsemme hyödyntämään osaamistamme monipuolisesti. Silta muodostuu kolmesta erillisestä siltarakenteesta, joista 25 metrin jänteessä oleva keskimmäinen silta on avattava ja sen molemmin puolin rakennamme 4-jänteiset kiinteät siltaosuudet. Veneilyaukon leveys on 10 metriä, kertoo työpäällikkö Timo Hirvasmaa Kreatesta.
Kiinteät siltaosuudet ovat jännitettyjä betonisia jatkuvia palkkisiltoja, ja sillan keskellä oleva silta on vastapainottamaton hydraulitoiminen läppäsilta.
Sillan kaikki tuet perustetaan porapaalujen varaan ja lisäksi osa välituista ankkuroidaan paalun läpi peruskallioon asti. Porapaalutuksen ja ankkuroinnin osalta Kreate tekee yhteistyötä vaativaa erikoispohjarakentamista tarjoavan KFS Finlandin kanssa.
Harvoin rakennettava läppäsilta lisää mielenkiintoa
Avattavia läppäsiltoja tulee Suomessa harvakseltaan rakennettavaksi, joten läppäosuuden ja sen hydrauliikan ja sähköautomaation rakentaminen sekä huolellinen testaaminen on yksi mielenkiintoisimmista työvaiheista.
– Asennamme läpän teräksisen päällysrakenteen valmiiksi koottuna joko nostamalla tai tunkkaamalla. Mahdollinen tunkkaus tapahtuisi Kreaten omalla kalustolla, jota olemme käyttäneet paljon ratasiltojen rakentamisessa, valottaa kohteen työmaapäällikkö Tero Haaramäki Kreatesta.
Harvinaisempi hanke innostaa myös tekijäporukkaa.
– On hienoa päästä toteuttamaan ensimmäistä läpällistä siltaani yhdessä taitavien siltakonkariemme kanssa. Heiltä löytyy vankkaa osaamista niin siltojen siirrosta kuin tällaisten läpällisten vesistösiltojen rakentamisesta, Haaramäki sanoo.
Vanhat materiaalit uusiokäyttöön
Toimintamallinsa mukaisesti Kreate aikoo parantaa urakan materiaalinhallintaa hyödyntämällä purkutyössä syntyviä materiaalivirtoja rakentamisessa.
– Kiertotaloushengessä pyrimme hyötykäyttämään kaiken purettavan materiaalin. Vanhaa ponttonisiltaa käytämme rakennustöissä ja nykyisen tiepenkan käyttökelpoiset materiaalit hyödynnämme uuden sillan massanvaihdoissa ja tienpenkereissä, kertoo Haaramäki.
Kreaten allekirjoittaman urakkasopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa ja tilaajana on Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kreate Oy
Kirsi-Marjut Dickman
Viestintäpäällikkö