Hankkeen tavoitteena on tehdä aivan Sipoonkorven kansallispuistoon kuuluvan Flatbergetin luonnonsuojelualueen vieressä sijaitsevasta alueesta siisti ja turvallinen kaikille luonnossa liikkujille.
Asianmukaisella sulkemisella minimoidaan ympäristöhaitat
Suomessa on useita käytöstä poistettuja kaatopaikkoja, joita ei ole suljettu asianmukaisesti. Alueita maisemoitiin aikoinaan peittämällä ne kevyesti uudella maa-aineksella sillä oletuksella, että jätteet pysyvät maan alla.
– Ellei kaatopaikkaa ole suljettu asianmukaisesti, nousevat jätteet maasta esiin pintakerroksen kuluessa ennemmin tai myöhemmin. Suljetut kaatopaikat ovat metsittyneet ja saattaneet muodostua suosituiksi ulkoilureiteiksi ajan saatossa. Luonnossa liikkuessa sieltä täältä pilkistävät jätteet ovat kaikkea muuta kuin mieltäylentäviä, toteaa kiertotaloutta Kreatessa luotsaava Tuomo Joutsenoja.
Jätteiden nousemisen lisäksi asianmukaisella sulkemisella estetään kaatopaikkakaasujen nouseminen ilmaan ja kaatopaikkavesien kulkeutuminen ympäristöön sekä saastuttavat vaikutukset pohjavesialueilla.
– Uudelleen tehtävien kunnostusten tavoitteena on minimoida kaatopaikkojen aiheuttamat ympäristöhaitat ja tehdä alueet turvallisiksi ja siisteiksi, Joutsenoja tiivistää.
Avokallioiden välissä olevalle suoalueelle perustettu Sotungin kaatopaikka on yksi tällaisista kohteista. Kaatopaikkaa täytettiin vuosina 1969–1982 yhdyskuntajätteellä, minkä jälkeen se suljettiin peittämällä alue ohuella maakerroksella. Ajan saatossa 30 000 neliömetrin jätetäyttöalueen peittokerros on hävinnyt paikoittain olemattomiin ja maasta pilkistelee niin vanhoja jugurttipurkkeja kuin autonromujakin.
Sotungissa kiertotalousmateriaalit tärkeässä roolissa
Kreate toteuttaa Sotungin kaatopaikan suojaamisen ja kunnostuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan mukaisesti.
– Vantaan kaupunki on tilaajana toiminut esimerkillisesti luvittaessaan valmiiksi useita eri kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Kun ympäristölupa on kunnossa ja siinä on huomioitu kiertotalousmateriaalit näin kattavasti, pystymme hyödyntämään kiertotalousosaamistamme parhaalla mahdollisella tavalla, kiittelee Joutsenoja.
Käytännössä rakentaminen toteutetaan resurssiviisaasti neitseellisiä luonnonvaroja säästäen, mikä lisää myös hankkeen kustannustehokkuutta.
– Hyödynnämme alueen rakentamisessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja, kuten betonimursketta, ylijäämämaita ja käytettyä hiekoitushiekkaa. Rakennamme kaatopaikan päälle toimivat pintaeristysrakenteet sekä teemme rakenteet kaatopaikkakaasun keräystä ja suodattamista sekä kaatopaikkaveden keräämistä ja johtamista varten.
Lisäksi Vantaan kaupunki seuraa hankkeen hiilijalanjälkeä ja hankkeella pyritäänkin minimoimaan päästöt käyttämällä uusiomateriaaleja, jotka tuodaan mahdollisimman läheltä eli lähiuusiomateriaaleja. Päästöjen seurannassa käytetään yhtenä työkaluna Kreaten luomaa järjestelmää, joka on käytössä myös muissa Kreaten kiertotaloushankkeissa.
– Olen todella iloinen tämän hankkeen toteuttamisesta ja toivon, että yhtä hyvin luvitettuja kohteita tulee vastaan myös jatkossa. Meitä kiinnostaa aina kohteet, joissa pääsemme hyödyntämään vahvaa osaamistamme kiertotalousmateriaalien suhteen, Joutsenoja vakuuttaa.
Kreate Oy
Kirsi-Marjut Dickman
viestintäpäällikkö