Uusittu Veturitien silta sekä levennetty Veturitie avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle osana Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanketta Helsingissä. Varsinkin Veturitien ylikulkusilta haastoi innovoimaan rakentamisen ratkaisuja, joista keskeisimpänä oli purkusillan rakentaminen vilkkaan junaliikenteen yläpuolella. Kreaten kestävän infrarakentamisen kärkihanke toteutettiin vähäpäästöisenä työmaana, jossa hyödynnettiin tehokkaasti rakentamisessa syntyneitä materiaalivirtoja.
Kreaten Veturitie 3 ja Ratapihakorttelit 4 -hankkeessa saavutettiin 1.11.2023 tärkeä virstanpylväs, kun Veturitien ylikulkusilta ja Pasilan pääväylä Veturitie Höyrykadun ja Hakamäentien välillä avattiin kokonaisuudessaan ajoneuvoliikenteelle. Helsingin kaupungin merkittävimpiin silta- ja väyläurakoihin kuuluva hanke alkoi toukokuussa 2021.
Veturitien vanhan sillan purkamisen ja uuden, kolme kertaa leveämmän sillan rakentamisen aikana siltatyömaan ali kulki lähes 400 000 junavuoroa Rantaradalla ja 100 000 vuoroa huoltoraiteistolla.
– Yhteensä miltei puoli miljoonaa junavuoroa on melkoinen määrä reilun kahden vuoden aikana. Lisäksi öisin lyhimmillään kahden tunnin rataliikennekatkojen aikana oli muun muassa nostettava pitkiä ja painavia teräspalkkeja kuuden raiteen ylle siten, että raiteiden tuli olla joka aamu liikennöitävissä. Onneksi työmaalla työskenteli kaikissa rooleissa huippuammattilaisia ja liikennehäiriöt olivat lähes huomaamattomia, joten lopputulos oli erinomaista tasoa, iloitsee liikennesuunnittelija Lari Nylund Fintraffic Raide Oy:stä.
Hankkeessa kohteita rakennettiin samanaikaisesti vilkkaassa kaupunkiympäristössä yhteensovittaen aikatauluja alueen muiden toimijoiden kanssa.
– Rakennusalaa viime vuosina kohdanneista kriiseistä huolimatta onnistuimme edistämään urakkaa aikataulullisesti niin, että vaativillakin työvaiheilla oli mahdollisimman vähän vaikutusta juna- ja ajoneuvoliikenteeseen sekä muihin alueella liikkuviin, toteaa hankkeen projektipäällikkö Jyrki Perokorpi Kreatelta.
Veturitien 7-kaistainen silta rakennettiin kolmessa vaiheessa
Hankkeessa 4-kaistaiseksi levennetty Pasilan pääväylänä toimiva Veturitie jatkuu uusitulle sillalle, jonka alla kulkee noin kolmasosa koko Helsingin junaliikenteestä sekä huoltoliikenne.
– Tehokas ja kiertotalouden huomioiva siltarakentaminen pohjustettiin yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijan kanssa jo kehitysvaiheessa. Optimoimme rakentamisen ratkaisuja ja loimme suunnitelmat erikoisosaamista vaativalle toteutukselle. Toki jalostimme suunnitelmaa rakentamisen edetessä parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi, kertoo Perokorpi.
Veturitien seitsemänkaistaisen ylikulkusillan rakentaminen toteutettiin poikkeuksellisesti kolmessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa vanhan sillan pohjoispuolelle rakennettiin uusi 3-kaistainen silta, jonne liikenne siirrettiin kesällä 2022. Tämän jälkeen vanha silta purettiin. Toisessa vaiheessa puretun sillan paikalle rakennettiin uusi 4-kaistainen silta. Liikenne siirrettiin sinne kesällä 2023, jonka jälkeen oli vuorossa kolmas vaihe, jossa viimeisteltiin ensimmäiseksi valmistuneen sillan pääty.
Siltatyömaalla hyödynnettiin myös Kreaten siltayksikön suunnittelemaa ratkaisua, jossa vanha silta purettiin erityiselle purkusillalle.
– Rakensimme myös purkusiltaa pääosin öisin rataliikennekatkojen sallimissa 2–6 tunnin aikaikkunoissa. Teräspaalujen varaan rakennettu väliaikainen siltarakenne otti vastaan betoniset purkujätteet ja näin varmistimme, ettei mitään pudonnut junaraiteille. Myös purkusillan purkaminen tapahtui yötyönä, mutta noin puolet nopeammin kuin rakentaminen, Perokorpi kuvailee.
Kestävää rakentamista raaka-aineita viisaasti käyttäen
Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke on osa Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaa. Vähäpäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut näkyivät työmaalla muun muassa koneina ja laitteina, jotka olivat tiukkojen päästöluokkavaatimusten mukaisia ja toimivat pelkästään uusiutuvalla dieselillä ja sähköllä.
Rakentamisen hiilidioksidipäästöjä vähennettiin myös käyttämällä vähähiilistä betonimassaa.
– Aloitteestamme Ratapihakortteleiden paalulaattavaluissa käytettiin huomattavasti perinteistä betonia ympäristöystävällisempää vähähiilistä betonia. Näin vähensimme yli 1 000 kuution betonierässä liki 200 000 kg hiilidioksidipäästöjä tavalliseen betoniin verrattuna.
Veturitien vanhasta sillasta kertyi noin 2 500 tonnia betonia ja kymmeniä tuhansia kiloja terästä. Betoni jatkojalostettiin työmaalla murskeeksi ja teräs toimitettiin sille tarkoitettuun kierrätykseen.
– Purkubetonista tehty murske käytettiin paikan päällä Veturitien tukirakenteena ja pengertäyttöinä neitseellisten rakennusmateriaalien sijaan. Hyödynsimme tehokkaasti myös lähellä sijaitsevissa urakoissamme syntyneitä materiaalivirtoja, jolloin pystyimme minimoimaan hukkaa ja samalla myös kuljetukset lyhenivät ja tehostuivat, Perokorpi kertoo.
