Uusi ja vanhan Kirjalansalmen silta vieretysten Paraisilla

Kirjalansalmen sillan purku haastoi kokeneet tekijät – ratkaiseva käänne löytyi pylonien rakenteesta

Vuosikymmeniä Suomen pisimpänä riippusiltana palvelleen Kirjalansalmen sillan purkaminen sai työn edetessä uuden suunnan. Työmaalla kehitettiin ratkaisu, joka teki räjäytykset tarpeettomiksi ja muutti toteutustavan turvallisemmaksi ja paremmin hallittavaksi.

Kirjalansalmen sillan purkaminen oli yksi hankkeen vaativimmista työvaiheista

Yli 60 vuotta Saaristotien maamerkkinä toiminut Kirjalansalmen silta oli kaikkea muuta kuin tavanomainen purkukohde. Vuonna 1963 valmistunut, 287 metriä pitkä teräsrunkoinen riippusilta oli purettava siten, että sen tasapaino ja käyttäytyminen säilyivät hallinnassa viimeisiin teräsosiin asti.

– Purkamisessa piti ymmärtää yhtä aikaa, miten vuosikymmeniä vanha rakenne käyttäytyy juuri sillä hetkellä ja mitä seuraavat purkuvaiheet sille tekevät. Tämä vaati tekijöiltä kokemusta, mutta myös valmiutta pysähtyä tutkimaan rakennetta uudelleen, kuvailee projektipäällikkö Tero Haaramäki Kreatelta.

Kirjalansalmen vanhan sillan purkaminen eteni sillan keskeltä kohti reunoja Saaristotien varrella — Kirjalansalmen vanha silta purettiin pala palalta. Vaiheittainen eteneminen oli välttämätöntä, jotta sillan rakenteiden käyttäytyminen pysyi hallinnassa purkamisen aikana.

Vanhan sillan purkaminen oli yksi Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeen viimeisistä suurista työvaiheista. Kreaten ja Väyläviraston allianssissa rakennettiin uusi Kirjalansalmen silta ja uusi Hessundinsalmen silta sekä toteutettiin niihin liittyviä tie-, katu- ja ympäristörakenteita.

Lue myös: Kirjalansalmen sillan rakenteet hakevat vertaistaan Suomessa – näin mestariteos toteutettiin

Purkamiselle rakennettiin oma järjestelmänsä

Uusi Kirjalansalmen silta avattiin liikenteelle marraskuussa 2025, minkä jälkeen työmaalla siirryttiin vanhan sillan purkamiseen. Ensimmäinen kansilohko irrotettiin tammikuussa 2026. Varsinaista purkua oli kuitenkin edeltänyt kuukausien valmistelutyö.

Tero Haaramäki kertoo, että ensin sillalta poistettiin pintarakenteita sekä puukantinen kävelyn ja pyöräilyn väylä vastapainoineen. Sillan alle tuotiin ponttoni, ja kriittisiä niittiliitoksia vahvistettiin teräslevyillä.

– Purkua varten rakensimme sillalle ja sen ympärille työnaikaisia tuentoja ja väliaikaisia ripustimia sekä työskentelytasoja ja kulkureittejä. Ne oli sovitettava yhteen niin, että silta pysyisi hallinnassa koko vaiheittain etenevän purkamisen ajan. Voisi sanoa, että meidän piti rakentaa purkamiselle ensin oma järjestelmänsä, Haaramäki toteaa.

– Ensin loimme edellytykset turvalliselle purkamiselle ja vasta sen jälkeen voitiin alkaa purkaa itse siltaa, hän kiteyttää.

Kirjalansalmen vanhan sillan purkamista edelsi kuukausien valmistelut — Kirjalansalmella vanhan sillan purkamista edelsi perusteellinen valmisteluvaihe. Ennen varsinaista purkua sillalta poistettiin pintarakenteita ja rakennettiin purkutyötä varten työnaikaisia tuentoja, ripustimia, työskentelytasoja ja kulkureittejä

KIrjalansalmen uusi ja vanha silta rinnakkain Saaristotiellä Paraisilla — Uusi Kirjalansalmen silta ja vieressä 287-metrinen vanha riippusilta, jonka purkaminen oli tarkasti suunniteltu työketju: jokainen irrotettava rakenne vaikutti seuraavien työvaiheiden toteutukseen.

Aukko sillan keskellä kasvoi kahdeksan metriä päivässä

Kirjalansalmen vanhassa sillassa purettavia kansilohkoja oli kaikkiaan 28 kappaletta. Yksi lohko eli kahden riipputangon välinen osuus oli vajaa 8 metriä pitkä ja noin 11 metriä leveä.

– Aloitimme purkamisen sillan keskeltä ja jatkoimme vuorotellen molempiin suuntiin. Näin sillan kuormitus säilyi tasapainossa massan vähentyessä. Sillan keskelle syntynyt aukko kasvoi parhaimmillaan kahdeksan metriä päivässä. Tavoitteeksi asetettiin neljän lohkon viikkotahti ja kansi olisi purettu kahdessa kuukaudessa, selittää Haaramäki.

Kirjalansalmen vanhan sillan purkaminen oli yksi hankkeen vaativimpia työvaiheita — Vanha siltakansi pilkottiin purkamista varten pienempiin osiin. Suunnitelman mukaan kansi sahattiin ensin riipputankovälien mittaisiin osiin ja edelleen pituussuunnassa lohkoihin.

Kirjalansalmen vanhan sillan purkaminen eteni meren päällä. — Vähitellen näkymä Kirjalansalmella muuttui: vuosikymmeniä salmen ylittänyt riippusilta lyheni lohko lohkolta purkutyön edetessä. Kaikkiaan vanhassa Kirjalansalmen sillassa oli 28 purettavaa kansilohkoa.

Kukin lohko purettiin omana työketjunaan:

Ensin betoninen kansiosa erotettiin sahaamalla, minkä jälkeen irrotettiin sen alla ollut teräsrunko ja viimeiseksi riipputanko. Riippuköysiin kiinnitetyt nostoliinat kannattelivat teräsrunkoa riipputankojen poistamisen aikana. Irrotetut osat nostettiin ensin kannelle ja sen jälkeen toimitettiin jatkokäsittelyyn.

Kirjalansalmen vanhan sillan purku eteni Paraisilla alkuvuonna 2026 — Vanhan Kirjalansalmen sillan purkaminen aloitettiin sillan keskeltä ja sitä jatkettiin vuorotellen molempiin suuntiin. Purkutyön edetessä keskelle avautunut aukko kasvoi parhaimmillaan noin kahdeksan metriä päivässä.

– Aikataulu oli tiukka, mutta sillan käyttäytyminen määräsi lopulta tahdin. Lohkoa irrotettaessa emme seuranneet vain sitä, mitä tapahtui noston aikana. Meidän piti koko ajan myös tietää, miltä silta näyttää ja miten se käyttäytyy seuraavien kolmen tai neljän työvaiheen jälkeen.

Siltakannen purku valmistui lopulta jopa ennakoitua aikaisemmin. Kun työ eteni kohti riippuköysiä ja pyloneita, alkoi samalla hahmottua mahdollisuus toteuttaa urakan vaikein vaihe alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavalla tavalla.

Pylonien rakenne antoi suunnitelmalle uuden suunnan

Kirjalansalmella 32 metriin kurkottelevien kannatinpylväiden eli pyloneiden lisäksi riippuköydet toivat haastetta purkamiseen. Siltaa kannatteli kaksi riippuköyttä, jotka muodostuivat 19 punoksesta. Niiden paino oli jopa 400 kiloa metriä kohden ja yksi köysiosuus painoi arviolta peräti 44 tonnia.

Kirjalansalmen vanhan sillan pylonit — Vanhan Kirjalansalmen riippusillan pylonit ylsivät 32 metrin korkeuteen. Purkutyössä ne kuuluivat sillan viimeisinä poistettaviin teräsrakenteisiin.

Alkuperäisessä purkusuunnitelmassa riippuköydet oli tarkoitus keventää poistamalla niistä teräspunoksia. Jäljelle jääneet köysikohdat olisi panostettu räjähteillä ja katkaistu samanaikaisella räjäytyksellä.

– Purkamisen edetessä tutkimme pylonien rakennetta tarkemmin. Huomasimme yksityiskohtia, jotka saivat meidät pohtimaan vaihtoehtoista toteutustapaa. Siitä käynnistyi ajatus, että voisimme löytää hallitumman ja turvallisemman tavan toteuttaa purkaminen, kertaa Haaramäki.

Lopulta ratkaisevan roolin sai pylonien puolivälissä sijainnut niitattu panta, joka yhdisti pylonin ylä- ja alaosan. Työmaalla kehitettiin ratkaisu, jossa pannat avattiin hallitusti kolmelta sivulta, ja pyloneita vedettiin pannan kohdalta vaijereilla kohti rantaa. Näin pylonit saatiin kaatumaan hallitusti ilman alkuperäisessä suunnitelmassa ollutta riskialtista räjäytysvaihetta.

– Vetoon tarvittiin noin 25 tonnin voima pylonia kohden. Vaikka mittakaava oli suuri, itse kaadossa tavoiteltiin ennen kaikkea turvallista ja ennakoitavaa liikettä. Pylonit laskeutuivat juuri siihen suuntaan, joka niille oli suunniteltu.

Kun pylonit kaatuivat, riippuköydet laskeutuivat työlautalle, jossa ne katkaistiin ja vedettiin rannalle jatkokäsittelyä varten. Molemmat pylonit purettiin saman maaliskuisen työpäivän aikana.

Ennallistamalla alue palautettiin lähelle alkuperäistä tilaansa

– Moni saattaa ajatella, että työ loppui siihen, kun silta katosi maisemasta. Todellisuudessa purkaminen jatkui veden alla ja edessä oli vielä iso määrä ennallistamista, Haaramäki kertoo.

Kirjalansalmen sillan luonnonkiviverhoillut tuet purettiin uoman pohjan tasoon asti, maatuet poistettiin ja ranta-alueita maisemoitiin uudelleen. Kaikkiaan ennallistamistyössä käsiteltiin 90 000–100 000 kuutiometriä maa-aineksia.

Vanhan sillan eteläpään maatuki oli aikoinaan rakennettu kallioluodolle, ja luodon sekä Kirjalan saaren välinen 200 metrin alue oli täytetty pengertieksi.

– Täyttö muutti vuosikymmenten aikana veden virtausta, ja penkereen viereen kasvoi tiheä ruovikko. Purkutyössä tavoitteenamme ei ollut pelkästään rakenteiden poistaminen, vaan myös alueen palauttaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaansa ja samalla parantaa veden virtausta, selittää Haaramäki.

Purkutyöt Kirjalansalmen sillan luona eteläisellä penkereellä — Purkutyöt ovat meneillään Kirjalansalmen vanhan sillan eteläisellä penkereellä. Vanhan sillan rakenteiden poistamisen jälkeen työ jatkui vielä ranta-alueilla ja veden alla.

Materiaalit hyötykäyttöön – edelläkävijänä EEJ-betonimursketta

Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeessa tavoitellaan yhteistyössä Väyläviraston kanssa kansainvälistä BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitusta. Siinä arvioidaan muun muassa materiaalitehokkuutta, resurssien käyttöä ja ympäristövaikutusten vähentämistä.

Terästä sillassa oli noin 860 tonnia. Purkamisen jälkeen se toimitettiin sulatettavaksi uuden teräksen raaka-aineeksi ja edelleen hyödynnettäväksi tulevissa rakennushankkeissa. Myös asfaltit, eristerakenteet ja puumateriaalit pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Merkittävä materiaalivirta syntyi myös betonista. Yhdessä kansilohkossa oli noin 20 kuutiometriä betonia, ja purkubetonista murskattiin ensimmäistä kertaa Suomessa työmaakohtaisesti tuotettua Ei enää jätettä -asetuksen mukaista EEJ-betonimursketta.

– Kyse ei ollut pelkästään kierrätysmateriaalin tuottamisesta, vaan myös uuden toimintatavan kehittämisestä. Kreatella etsimme jatkuvasti uusia tapoja tuoda kiertotalouden ratkaisuja osaksi rakentamista. Kirjalansalmen silta on hyvä esimerkki siitä, miten kehitystyötä voidaan viedä onnistuneesti käytäntöön paikan päälle työmaalle, Haaramäki iloitsee.

Kirjalansalmen vanhan sillan maatukien purkaminen oli osa vaiheittaista purku-urakkaa — Kirjalansalmen vanhan sillan maatukien purkamisesta syntynyt betoni ohjattiin työmaan sisällä jatkokäsittelyyn. Sillan purkubetonista valmistettiin EEJ-asetuksen mukaista betonimursketta.

Kirjalansalmen sillan purkubetoni murskataan paikan päällä murskeeksi — Hankealueella hoidettiin purkubetonin käsittely, murskaus ja välivarastointi. Ei enää jätettä (EEJ) -asetuksen mukaisen betonimurskeen tuotantoa varten hankkeelle haettiin ympäristölupa ja rakennettiin vaatimusten mukainen laadunvarmistus.

Betonimurske on matkannut vain muutaman kilometrin päähän syntysijoiltaan. Kirjalansalmen ja hankkeen toisen sillan, Hessundinsalmen sillan, purkubetoni on osa Saaristotien seuraavaa kehitysvaihetta Mt 180 Kurkela–Kuusisto -hankkeella, jossa sitä käytetään muun muassa paalutuspedissä ja uuden väylän rakenteissa.

Lopulta ainutlaatuinen purkutyö jätti jälkeensä muutakin kuin tyhjän siltapaikan. Onnistuminen syntyi työmaan vahvan osaamisen ja eri alojen asiantuntijoiden tiiviistä yhteistyöstä. Silta-asennus Mäkelän Markus Mäkelällä oli merkittävä rooli purkutyössä, ja Sofin Consultingin Atte Mikkonen teki purkumenetelmän kannalta ratkaisevaa suunnittelutyötä.

– Kirjalansalmella opimme paljon siitä, milloin suunnitelmaa kannattaa haastaa ja miten haastava työvaihe pidetään hallinnassa loppuun asti. Tähän työhön saatiin koottua paras mahdollinen tiimi, ja sillä se myös saatiin onnistumaan. Samalla saimme kokemuksia, joita voimme hyödyntää tulevissa vaativissa purkukohteissa, summaa Tero Haaramäki.

Vanha Kirjalansalmen silta purettiin onnistuneesti Paraisilla uuden sillan vieressä — Vanhan sillan viimeisiä rakenteita vielä maisemassa: etualalla loppuja eteläisestä maatuesta purkamisen loppuvaiheessa ja taustalla uusi upea Kirjalansalmen silta.

Lue myös: Kreate hyödyntää ensimmäisenä Suomessa työmaalla tuotettua Ei enää jätettä -betonimursketta