Puupaaluja on käytetty yli 6 000 vuoden ajan rakentamisessa ja Suomessakin kaupunkikeskustojen yleisin perustustapa oli vielä 1960-luvulle asti puupaalutus. Tänä päivänä puupaalutus on kuitenkin melko harvinainen näky Suomen infratyömailla. Monipuolisiin ja vaativiin kohteisiin erikoistuneella Kreatella on kokemusta myös puupaalutuksista, viimeisimpänä Mustapuron tulvasuojaus ja Itäväylän sillat -hankkeelta.
Puupaalujen mainetta ovat vuosien saatossa heikentäneet muun muassa pohjaveden hallinta puupaalutetuissa rakenteissa ja asennusvirheet, mikä on yhdessä muiden paalutusmenetelmien yleistymisen myötä johtanut puupaalujen käytön vähenemiseen. Kreaten ammattilaiset ovat kuitenkin päässeet toteuttamaan puupaalutuksia tasaisin väliajoin, etenkin siltakohteissa.
– Rakentamisen kustannusten kasvaessa puupaalutus on myös taloudellinen vaihtoehto esimerkiksi teräspaaluihin verrattuna. Lisäksi se on kestävä vaihtoehto, kunhan pidetään huolta, että puupaalut ovat jatkuvasti pohjaveden pinnan alapuolella. Silloin ne eivät lahoa ja puulla riittää vastustuskykyä niin epäorgaanisia kuin orgaanisiakin vaikutuksia vastaan, summaa kohteen työpäällikkö Matti Rekilä Kreatesta.
Puupaalutus on paitsi ekologinen myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen vahvistusmenetelmä, jota on hyödynnetty rakentamisessa yli 6 000 vuotta. Esimerkiksi suuri osa vanhojen kaupunkikeskustojen arvorakennuksista on perustettu puupaaluilla.
Toimiva menetelmä savisessa maaperässä
Kreate on käyttänyt puupaalutusta aika ajoin pehmeikölle rakentaessa vahvistamaan työsiltojen perustusta. Mustapuron tulvasuojauksen ja Itäväylän siltojen hankkeessa käyttökohde oli huomattavasti harvinaisempi.
– Itäväylän reunalla maaperä on saviperäistä, joten vahvistimme sen eteläpuolen tienpengertä puupaalutuksin. Uoman rakentaminen ei sinänsä rasita maaperää, mutta Itäväylän liikkeitä halutaan minimoida puupaalutuksella. Tienpenkereen vahvistaminen puupaalutuksella on käsitykseni mukaan melko harvinaista tänä päivänä, Rekilä valottaa.
Kun paalut ovat olleet maassa muutaman viikon, niiden kantokyky kasvaa ja ne kantavat rakennetta niin sanotusti kitkan avulla.
Mustapuron tulvasuojaus ja Itäväylän sillat -hankkeella puupaalutuksella vahvistettiin Itäväylän etelänpuolesta tienpengertä. Puupaaluja painettiin maahan 536 kappaletta neljään riviin.
Puupaalut jo tiiviisti maassa
Tienpenkereen puupaalutukset saatiin hankkeella valmiiksi jo heinäkuun alkupuolella.
– Työ sujui mallikkaasti ja saimme paalut toteutettua aikataulussa. Työvälineenä meillä oli erityisesti paaluttamiseen ja ponttiseinien asentamiseen tarkoitettu Movax, jolla pystyimme painamaan paalut tehokkaasti pehmeään maaperään, Rekilä kertoo.
Itäväylän tienpenkereen vahvistaminen sujui niin sutjakasti, että puupaalutus oli jopa nopeampaa kuin teräspaalutus keskimäärin. Siitäkin huolimatta, että kantavuuden varmistamiseksi puupaaluja menee noin viisinkertainen määrä teräspaaluihin verrattuna.
– Puupaalutus on varsin toimiva menetelmä ja kannustankin suunnittelijoita huomioimaan sitä tietyissä kohteissa myös tulevaisuudessa. Ekologisena ja kustannuksiltaan kilpailukykyisenä vaihtoehtona sitä voi hyödyntää erityisesti väliaikaisissa paalutuksissa, jolloin paaluja ei tarvitse poistaa ja ne jopa toimivat hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, Rekilä kannustaa.
Lue lisää monipuolisesta Mustapuron ja Itäväylän sillat -hankkeesta!
Käy tutustumassa Mustapuron ja Itäväylän sillat -hankkeen sivuille!