Kreate Group Oyj           Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2022             26.10.2022 klo 08:30 EEST

Tämä tiedote on tiivistelmä Kreate Groupin tammi-syyskuun 2022 osavuosikatsauksesta. Kokonaisuudessaan osavuosikatsaus on tämän tiedotteen liitteenä sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/.  

Kreaten osavuosikatsaus: liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat ennätystasolle – kustannusinflaatio laski liiketulosta


Heinä-syyskuu lyhyesti        
     

  • Tilauskanta oli 284,2 (202,8) miljoonaa euroa
  • Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 73,3 (70,6) miljoonaa euroa
  • Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 3,9 % (8,0 %)
  • Käyttökate oli 4,2 (5,1) miljoonaa euroa eli 5,7 (7,2) prosenttia liikevaihdosta
  • EBITA oli 3,0 (4,1) miljoonaa euroa eli 4,1 (5,8) prosenttia liikevaihdosta
  • Osakekohtainen tulos oli 0,23 (0,34) euroa
  • Operatiivinen vapaa kassavirta oli -10,1 (-0,2) miljoonaa euroa
  • Korollinen nettovelka oli 46,8 (28,1) miljoonaa euroa
  • Ohjeistus muuttunut 30.9.2022: liikevaihto kasvaa ja tulee olemaan noin 250–260 miljoonaa euroa. EBITA laskee 8,5–9,5 miljoonan euron tasolle

Tammi-syyskuu lyhyesti

  • Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 190,8 (161,8) miljoonaa euroa
  • Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 17,9 % (-6,6 %)
  • Käyttökate oli 9,8 (10,1) miljoonaa euroa eli 5,2 (6,3) prosenttia liikevaihdosta
  • EBITA oli 6,5 (7,5) miljoonaa euroa eli 3,4 (4,6) prosenttia liikevaihdosta
  • Osakekohtainen tulos oli 0,49 (0,52) euroa
  • Operatiivinen vapaa kassavirta oli -11,7 (-3,8) miljoonaa euroa

Toimintaympäristön kehitys

Rakennusteollisuus toisti lokakuun suhdannekatsauksessaan aikaisemman arvionsa rakentamisen kahden prosentin kasvusta vuodelle 2022. Kuluvan vuoden kasvuennustetta tukee rakennusalan yritysten hyvä tämänhetkinen työkanta, jonka kertymistä siivitti käynnistyneiden hankkeiden suuri määrä loppuvuonna 2021 ja alkuvuonna 2022. Toiselta vuosineljännekseltä lähtien Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset sekä toisella vuosipuoliskolla kiihtynyt korkea inflaatiotaso, korkojen nousu ja talouden epätasapaino ovat vaikuttaneet myös rakennusalan toimintaympäristöön.

Toimintaympäristömuutosten ja heikentyneiden näkymien myötä rakentamisen arvioidaankin kääntyvän kahden prosentin laskuun vuonna 2023. Laskuun vaikuttaa erityisesti kerrostalorakentamisen hidastuminen, infrainvestointien lykkääntyminen sekä valtion ja kuntien heikentynyt talous. Suomi on kuitenkin rakennusinvestointien suhteen ollut jo pitkään korkeammalla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna, ja esimerkiksi asuntorakentamisen 10 prosentin arvioitu lasku vuodelle 2023 palauttaa sen lähelle pidempiaikaista normaalitasoa. Infrarakentamisen osalta Rakennusteollisuus laski aikaisempaa arviotaan ennustaen maa- ja vesirakentamisen kääntyvän kahden prosentin laskuun vuonna 2022 ja supistuvan seuraavana vuonna kaksi prosenttia nopean kustannusnousun, valtion väyläinvestointien hiljentymisen ja kuntien heikon investointikyvyn yhteisvaikutuksena. Muiden rakentamisen osa-alueiden laskiessa arvioidaan korjausrakentamisen pysyvän edelleen kasvussa. Näkymät voivat muuttua nopeallakin aikavälillä ja arvio ensi vuoden maltillisesta laskusta sisältää oletuksen inflaation rauhoittumisesta ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan jatkuvuudesta. Takaisin kasvu-uralle rakentaminen kääntyy Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan vuonna 2024.

Rakennusalaan ja projektien kannattavuuteen ovat tammi-syyskuussa vaikuttaneet materiaalien saatavuuskapeikot ja hintahaasteet sekä energian, polttoaineiden ja raaka-aineiden kustannusten nousu. Toisaalta ensimmäisen vuosipuoliskon loppupuolella oli nähtävissä selkeitä positiivisia signaaleja materiaalihintojen tasaantumisesta. Vaikka hinnat ovat edelleen korkealla tasolla, kustannuskehitys ja kustannusten syklisyys jatkoivat vakautumistaan kolmannella vuosineljänneksellä helpottaen samalla ennakoitavuutta tarjoustoiminnassa.

Vielä alkuvuonna valtio ja suurimmat kaupungit käynnistivät hankkeita aiempien vuosien tapaan, mutta hallituksen liikenne- ja viestintäministeriön budjettiin tekemät leikkaukset ovat kohdistuneet isojen liikennehankkeiden investointeihin jo kuluvana vuonna. Lisäksi valtion teettämien hankkeiden aikataulutushaasteet ovat luoneet painetta rakennusyritysten toiminnansuunnitteluun. Leikkausten vaikutus kokonaismarkkinaan on kuitenkin rajallinen, sillä valtion osuus on noin 20 prosenttia koko infrarakentamisen markkinasta. Samaan aikaan korjausrakentamisen sekä kauppa- ja teollisuusinvestointien eteneminen tasapainottavat mahdollisia valtion leikkauksia inframarkkinassa. Myös ratarakentaminen näyttää toistaiseksi pysyvän hyvällä tasolla.

Heikentyneestä valtion taloudesta ja infrarakentamisen näkyvyydestä huolimatta valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman odotetaan edelleen tuovan yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen. Kuntien kasvava osuus rakentamisen kuluista on kuitenkin ongelmallista, sillä hankkeita voi hyvinkin jäädä toteuttamatta, mikä heikentäisi esimerkiksi katu- ja tieverkon sekä rauta- ja kevytraitioteiden kuntoa entisestään. Tällä hetkellä markkinassa on nähtävissä, että ainoastaan suuret kaupungit jatkavat rakentamisen investointejaan. Hidastuva talouskasvu ei tue rakentamistarpeiden nopeaa kasvua ja korjausvelan pienentämistä. Rakentamisen alalla ollaan valmiita toimimaan edelleen talouskasvun veturina, mutta rakentamisen kysyntään vaikuttaa paljon myös rakentamisen osapuolten uudistumiskyky ja valtion talouden kestokyky.

Julkisen sektorin mahdolliset elvytystoimet sekä siirtyminen fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvan energian vaihtoehtoja luo markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille. Lähitulevaisuudessa leikkauksien kohteeksi joutuvat infrahankkeet käynnistynevät pidemmällä aikavälillä korjausvelan kasvaessa entisestään. Kaupungistumisen, infrarakentamisen korjausvelan sekä julkisen sektorin projektien odotetaan edelleen toimivan kysynnän ajureina.

Kreate on strategiassaan valinnut liiketoiminnoikseen sellaisia infran taito- ja väylärakentamisen osa-alueita, jotka megatrendien mukaisesti ovat pitkän aikavälin kasvusuuntia. Erikoistuminen vaativaan ja monipuoliseen infraan kantaa markkinassa merkittävästi paremmin yli syklien ja suvantovaiheiden kuin perusinfran rakentamiseen keskittyminen. Yksityisellä sektorilla, erityisesti teollisuuden ja kaupan alalla säännöllisesti käynnistyvät hankkeet luovat tarjontaa Kreaten kaltaiselle toimijalle. Lisäksi Kreaten laajentuminen Ruotsiin, Suomea kaksi kertaa isompaan inframarkkinaan, tarjoaa kasvumahdollisuuksia muun muassa Suur-Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa.

Kolmannella vuosineljänneksellä julkisen puolen hidastuneesta tarjoustoiminnasta huolimatta Kreate arvioi sille soveltuvan taito- ja väylärakentamisen markkinan pysyvän vuonna 2022 kokonaisuutena edellisen vuoden tason tuntumassa.  

Avainluvut

Miljoonaa euroa

7–9/2022

7–9/2021

1–9/2022

1–9/2021

1–12/2021

Tilauskanta

 

 

284,2

202,8

202,8

Liikevaihto

73,3

70,6

190,8

161,8

237,6

Liikevaihdon muutos ed. vuoteen, %

3,9

8,0

17,9

-6,6

1,0

Käyttökate

4,2

5,1

9,8

10,1

14,2

Käyttökate-%

5,7

7,2

5,2

6,3

6,0

EBITA

3,0

4,1

6,5

7,5

10,5

EBITA-%

4,1

5,8

3,4

4,6

4,4

Liiketulos

2,9

4,1

6,3

7,3

10,4

Liiketulos-%

4,0

5,8

3,3

4,5

4,4

Kauden tulos

2,1

3,1

4,4

4,5

6,9

 

 

 

 

 

 

Sijoitettu pääoma

 

 

88,0

66,7

62,0

Sijoitetun pääoman tuotto, %

 

 

12,1

15,3

17,8

Oman pääoman tuotto, %

 

 

17,0

15,6

20,4

Operatiiviset nettoinvestoinnit

-0,8

-0,6

-3,7

-3,5

-4,9

Operatiivinen vapaa kassavirta

-10,1

-0,2

-11,7

-3,8

4,0

Nettokäyttöpääoma

 

 

17,0

3,8

-0,0

Nettovelka

 

 

46,8

28,1

20,9

Nettovelka/käyttökate, liukuva 12kk

 

 

3,4

2,1

1,5

Nettovelka/käyttökate, liukuva 12 kk pro forma

 

 

3,1

 

 

Omavaraisuusaste, %

 

 

29,7

32,3

38,6

 

 

 

 

 

 

Osakekohtainen tulos, €

0,23

0,34

0,49

0,52

0,80

 

 

 

 

 

 

Henkilöstö kauden lopussa

 

 

450

392

385

Henkilöstö keskimäärin

428

398

403

392

392

Toimitusjohtaja Timo Vikström: 

”Kolmannella vuosineljänneksellä etenimme strategisella kasvupolullamme suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Syyskuussa toteutimme sekä yritysoston Ruotsissa että laajensimme ratarakentamisen osaamistamme sähkörata- ja turvalaiteliiketoiminnoilla. Yrityskauppa vahvistaa Ruotsin tukijalkaamme sekä lisää mahdollisuuksia kannattavan liiketoiminnan luomiseen Suomea kaksi kertaa suuremmassa Ruotsin inframarkkinassa. Laajentuminen sähkörata- ja turvalaitepuolelle puolestaan vahvistaa ratarakentamisen osaamistamme. Hankkeet monipuolistuvat vihreän siirtymän ja digitalisaation kiihtyessä sekä ihmisten ja tavaroiden siirtyessä yhä enemmän raiteille ja niiden ympärille. Asemamme ja osaamisemme vahvistaminen teknisesti vaativien kohteiden infrarakentajana lujittaa kilpailukykyämme entisestään, ja molemmat tekemämme panostukset tukevat liikevaihtomme kasvua ja kannattavuutta tulevaisuudessa.

Katsauskauden lopussa kerroimme laskevamme kuluvan tilikauden EBITA-ohjeistusta ja tarkentavamme liikevaihdon kasvuennustetta. Vaikka vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen ja vakaa infrarakentamisen markkina ovat tukeneet liikevaihdon kertymistä ja tilauskannan vahvistumista odotetusti, ei kustannusinflaation aiheuttamilta vaikutuksilta toimintaympäristössä ole voinut kokonaan välttyä. Aikaisempina vuosina alkaneet pitkäkestoiset hankkeet, joita ei ole sidottu indeksiin sekä erityisesti polttoainekustannusten ja energiahintojen nousu vaikuttavat EBITA:n ja suhteellisen kannattavuuden kehittymiseen arvioitua enemmän kuluvalla tilikaudella. Olemme kuitenkin kyenneet huomioimaan kustannustason muutokset tänä vuonna alkaneissa hankkeissa aiempaa paremmin, eikä kustannusinflaatiolla odoteta olevan vaikutusta seuraavan vuoden tulokseen

Kreaten kolmannen neljänneksen liikevaihto nousi vertailukautta korkeammalle tasolle ja liiketulos laski. Tammi-syyskuun liikevaihto oli 190,8 (161,8) miljoonaa euroa ja liiketulos 6,3 (7,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa ja kassavirtaa heikensivät toimialatyypillisen kausivaihtelun lisäksi käynnissä olevat suuret hankkeet, joista osa tulee luovutusvaiheeseen loppuvuoden aikana. Lisäksi kannattavuuden tukemiseksi tehdyt etupainotteiset hankinnat vaikuttavat edelleen nettokäyttöpääomaa kasvattavasti. Nettovelkaa kasvatti nettokäyttöpääoman kasvun lisäksi yrityskauppaa varten nostettu laina.

Tilauskantaamme kasvatti 120 miljoonalla eurolla katsauskauden lopussa toteutusvaiheeseen siirtynyt MT180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -allianssihanke. Kreaten historian suurin ja samalla teknisesti haastava siltahanke on erinomainen esimerkki vahvasta osaamisestamme ja kilpailukyvystämme. Lisäksi voitimme tilauskantaan 11 miljoonalla eurolla väylärakentamisen hankkeita, joista suurin on viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistyvä Haakoninlahden ja Koirasaaren esirakentaminen Helsingissä. Tilauskanta päätyikin ennätykselliseen 284,2 (202,8) miljoonaan euroon tuoden lisää ennakoitavuutta myös tuleville vuosille.

Tällä hetkellä ulkoiset tekijät vaikuttavat rakentamisen markkinan kehitykseen voimakkaammin kuin vuosikymmeniin. Korkotason nousu, korkea inflaatio, julkisen talouden epätasapaino sekä monet muut tekijät ovat kiristäneet Suomen asemaa investoinneista käytävissä kansainvälistyvissä kilpailuissa sekä hidastaneet julkisen puolen tarjoustoimintaa kotimaassa. Rakennusala on jo vuosia toiminut Suomen talouden veturina, ja edelleen sillä on käsissään avaimet hyvän kehityksen jatkamiseksi myös tulevaisuudessa. Sen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin kaikki rakentamisen klusterin osapuolet antamaan oma panoksensa.

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja tilanteen parantamiseksi. Sujuvalla kaavoituksella, toimivalla lainsäädännöllä ja mahdollistavilla rahoitusmarkkinoilla saadaan laskevassakin asuntomarkkinassa asumisen hinta pidettyä kurissa. Asuntojen riittävä tuotantotaso heijastuisi positiivisesti myös pohja- ja erikoispohjarakentamisen markkinaan. Suomen logistinen toimivuus, turvallisuus ja kilpailukyky puolestaan varmistetaan luomalla suurille liikenneinvestoinneille toimivat rahoitusmallit ja takaamalla perusväylänpitoon riittävä rahoitustaso. Vihreän siirtymän vaatimasta energiatehokkuuden lisäämisestä ja päästöjen pienentämisestä puhutaan, ja rakentamisessa se toteutetaan kiertotaloudella, älykkäällä maankäytöllä sekä panostuksilla energiatehokkaaseen korjaamiseen.

Oikealla tahtotilalla ja aidolla yhteistyöllä rakentaminen voi toimia myös jatkossa Suomen talouden veturina. Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin: yksityisellä sektorilla tasaisesti käynnistyvät hankkeet tukevat kaltaisemme vaativaan infrarakentamiseen erikoistuneen rakentajan mahdollisuuksia ja vahvan osaamisemme myötä meillä on varsin hyvät edellytykset menestyä haastavammassakin markkinatilanteessa.”

Tulosohjeistus vuodelle 2022 (julkaistu 30.9.2022)

Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2021: 237,6 miljoonaa euroa) kasvaa vuoteen 2021 verrattuna ja tulee olemaan noin 250–260 miljoonaa euroa. EBITA (2021: 10,5 miljoonaa euroa) laskee 8,5–9,5 miljoonan euron tasolle.

Ohjeistuksen perusteet:

Kreaten vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen sekä vakaa infrarakentamisen markkina ovat tukeneet liikevaihdon kertymistä ja tilauskannan vahvistumista odotetusti. Viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistyvä 120 miljoonan euron arvoinen Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hanke vaikuttaa jo vuoden 2022 liikevaihtoon, ja on erinomainen esimerkki Kreaten vahvasta osaamisesta ja kilpailukyvystä.

Kustannusinflaation aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä, jotka näkyvät erityisesti polttoainekustannusten ja energiahintojen nousuna sekä aikaisemmin alkaneet pitkäkestoiset hankkeet, joita ei ole sidottu indeksiin, vaikuttavat EBITA:n ja suhteellisen kannattavuuden kehittymiseen arvioitua enemmän tilikaudella 2022. Pitkäkestoisilla hankkeilla tai yleisellä kustannusinflaatiolla ei odoteta olevan tulosvaikutusta enää vuodelle 2023. Vuonna 2022 solmituissa sopimuksissa kustannustason muutokset on kyetty ottamaan sopimuksellisin keinoin aiempaa paremmin huomioon.

Lisäksi yhtiön syyskuussa julkistama strateginen laajentuminen sähkörata- ja turvalaiteliiketoimintaan nopeutetulla aikataululla aiheuttaa vuodelle 2022 kertaluonteisia kustannuksia. Nyt tehdyt panostukset kuitenkin mahdollistavat ratarakentamisen kasvusuunnitelmien toteutumisen tehokkaammin tulevina vuosina.

Aiempi ohjeistus vuodelle 2022 (julkaistu 26.1.2022)

Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2021: 237,6 miljoonaa euroa) ja EBITA (2021: 10,5 miljoonaa euroa) kasvavat verrattuna vuoteen 2021.

Ohjeistuksen perusteet:

Kreaten vahva tilauskanta, erikoistuminen vaativaan rakentamiseen sekä vakaa infrarakentamisen markkina tukevat yhtiön strategista kasvuennustetta.

Kreate Groupin taloudellinen tiedottaminen

Kreate Group Oyj:n tilinpäätöstiedotteen suunniteltu julkistamisajankohta vuonna 2023

  • tilinpäätöstiedote 2022: 31.1.2023

Webcast-tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

Suora webcast-lähetys analyytikoille ja medialle järjestetään tänään 26.10.2022 klo 11.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Tilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Suomenkielistä webcast-lähetystä voi seurata suorana osoitteessa  https://kreate.videosync.fi/2022-q3-tulosjulkistus. Webcastista tehty tallenne tulee myöhemmin saataville yhtiön verkkosivuille osoitteeseen https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/ sekä englanninkielinen tiivistelmä osoitteeseen https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/

Kreate Group Oyj
Kirsi-Marjut Dickman
Viestintäpäällikkö

Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, kreate.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta Kreate Group Oyj

Kreate Group on Suomen johtavia infrarakentajia. Yhtiö tarjoaa ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin. Vaativien kohteiden erikoisosaaja panostaa kokonaisvaltaiseen laatuun ja kustannustehokkuuteen. Konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli noin 238 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää yli 400 henkilöä. Kreate Group on listattu Nasdaq Helsinkiin.

Liitteet