Vaativa nosto-operaatio eteni Suomen pisimmän sillan työmaalla menestyksekkäästi – vinoköysiosuuden massiiviset teräspalkit paikoilleen merinosturin avulla

Kruunusillat-hankkeella Helsingissä saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräksiset siltapalkit nostettiin onnistuneesti paikoilleen. Vaativan nostotyövaiheen suunnittelu aloitettiin yli vuosi aiemmin ja se huipentui norjalaisen merinosturi HLV Uglenin kanssa toteutettuun nosto-operaatioon. Kahden yön ja kolmen päivän rutistus eteni vankalla siltaosaamisella ja saumattomalla yhteistyöllä. Kreate rakentaa Kruunuvuorenrannan ja Korkeasaaren yhdistävän Kruunuvuorensillan työyhteenliittymänä YIT:n kanssa. 

Suomen pisimmäksi rakentuvan sillan, Kruunuvuorensillan, työmaalla rankkasadetta tuskin huomasi, kun kahdeksas eli viimeinen satojen tonnien painoinen siltalohko asettui heinäkuun viimeisenä lauantaina välitukien päälle paikoilleen.

– Jos joku paha pitää ottaa, niin mieluummin sade kuin myrsky. Sade ei meitä haittaa, mutta jos tuuli olisi yltynyt kymmeneen metriin sekunnissa tai sen yli, olisivat nostot siirtyneet eteenpäin. Vaikka saimme vettä myös tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, sää oli puolellamme, kuvailee TYL Kruunusiltojen työmaapäällikkö Ville Lehtonen.

Merinostot ovat Suomen siltatyömailla harvinaisia ja harvinainen oli myös merinosturi HLV Uglenin työmaa Helsingin edustalla: Kruunuvuorensillasta rakentuu maailmanluokassakin poikkeuksellinen, koska Suomen pisin ja korkein silta tulee pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön.

– Varasimme merinosturin yli vuosi sitten ja sitä kautta saimme aikaikkunan varsinaisille nostoille. Olemme vuoden aikana hioneet nostojen aikataulua ja sitä, miten kauan kokoamme teräspalkeista koostuvaa kahdeksaa siltalohkoa. Kokoaminen aloitettiin työmaalla tammikuun alussa ja päätös nostojen sijoittumisesta tälle heinäkuun viikolle tehtiin huhtikuussa. Suunnittelutyö oli valtava ja se huipentui nyt onnistuneisiin merinostoihin, Lehtonen kertoo.

Siltalohkot merinostoina pylonin molemmille puolille

Siltalohkot nostettiin väliaikaisten tukien päälle Kruunuvuorensillan tulevan kannatinpylvään eli pylonin viereen, neljä molemmille puolille. Kun pyloni valmistuu, vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin. 

Ensimmäiset kaksi siltalohkoa sijoittuvat sillan työnaikaisen laivaväylän kohdalle. Niiden nostaminen tapahtui yöllä, jotta nostoista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa veneilijöille.

– Ensimmäinen nosto maanantain ja tiistain välillä kesti hieman kauemmin kuin oli suunniteltu ja pääsimme lähtemään lastauspaikalta Sompasaaresta kahden maissa tiistaiaamuna. Ei siellä ollut mitään dramaattista, vaan hioimme yhdessä eri osapuolten kanssa tekniikkaa ja sen jälkeen homma meni kuin tanssi, Lehtonen kertaa.

Koenoston kautta merimatkalle

Toinen lastaus ja nosto tapahtuivat seuraavana yönä. Ensin sakkelit kiinnitetään siltalohkon nostokorvakkeisiin, sen jälkeen lohko nostetaan hieman ilmaan ja tehdään koenosto.

Kun kaikki on kunnossa, on merimatkan vuoro. Uglenin antama kyyti Sompasaaresta Korkeasaaren eteläpuolen kautta siltatyömaalle kesti kaikissa kahdeksassa nostossa noin 40 minuuttia.

– Vielä keväällä veden ollessa alhaalla, epäilin, tulisiko syväys riittämään, mutta sitten saapui etelätuuli ja toi lisää vettä lahteen, kiittelee Lehtonen.

Pisimmät teräslohkot ovat jopa stadionin tornin pituisia. Työmaapäällikkö kertoo, idean näin suurista lohkoista ja ison merinosturin käyttämisestä tulleen laskentavaiheessa. Pienemmät, noin 20-metriset lohkot olisi voitu nostaa pienemmällä nosturilla, mutta aikaa olisi kulunut huomattavasti tätä melkein viikkoa enemmän.

Tämän koko- ja vaativuusluokan merinostot ovat sen verran erityislaatuinen työvaihe, että sitä tuli seuraamaan myös Kreaten väkeä. Yöllinen sade ei selvästikään haitannut nostajia, nosturia kuin harvinaisen operaation seuraajiakaan – työmaapäällikkö Lehtoselta hatunnosto tästä valtavasta yhteen hiileen puhaltamisen meiningistä.

Kruunuvuorensillan siltalohkot nousevat 30 hengen porukalla

Ville Lehtonen antaa ison kiitoksen kaikille erityislaatuisessa urakassa mukana olleille, työmaan omalle väelle kuin myös yhteistyökumppaneille.

– Meillä oli uskomattoman hieno ja timanttinen porukka tekemässä hommia, kaikkiaan kolmisenkymmentä henkeä joka nostossa. Vaikka sillanrakentamisen vuosia tai vaativia nostoja olisi takana useampiakin, tämä on varmasti kaikille ainutlaatuinen kokemus.

Yhteistyön sujuvuus näkyi myös muun muassa Sompasaaressa, jossa kahdeksalle siltalohkolle oli vain kolme nostopaikkaa. Nostopalvelu Havator varmisti sen, että lastauspaikalla massiiviset lohkot siirtyivät oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan.

– Näin massiivisten teräslohkojen siirtely maalla ei ole ihan jokapäiväistä. Se oli erittäin tärkeä tehtävä, jota ilman merinostotkaan eivät olisi meiltä onnistuneet.

Ville Lehtonen kertoo, kuinka jokaisella nostolla näkyi, miten työt etenivät sekä Sompasaaressa että siltatyömaalla aina edellistä nostoa jouhevammin.

– Esimerkiksi torstaina toinen nosto oli valmis jo neljältä iltapäivällä eli kaksi tuntia edellä aikataulua. Perjantaina oli sama tilanne. Perjantaina ainoa pelkoa oli mahdollinen tuuli, joka olisi sotkenut kuvioita aikataulullisesti, mutta sää oli silloinkin puolellamme.

Tarkkasilmäisimmät huomaavat väliaikaisten tukien päälle nostettujen vinoköysilohkojen välissä olevat raot. Ville Lehtonen selittää, että Kruunuvuorensillan muoto, sen kaarevuus tehdään pylonin ja lohkojen välisillä köysillä.

– Rakennusteknisistä syistä lohkot eivät voi nyt olla kiinni toisissaan. Kun pylonin köydet asennetaan, lohkojen päät nousevat hieman ylös, joten noin 1,5 metrin raot ovat tarpeen. Laitamme niihin myöhemmin sovitekappaleet.

Vaativat nostot onnistuvat hyvällä suunnittelulla

Isossa nosto-operaatiossa korostuu suunnittelutyön tärkeys kaikkien osapuolten kanssa. Uglenin 11-henkinen miehistö vieraili työmaalla toukokuun lopussa.

– Kävimme kaikki paikat ja vaiheet läpi, luotasimme merenpohjan ja merkittiin kalliot ja muut. Teimme kaiken, jolla pystymme mahdollistamaan onnistuneet nostot. Samalla varmistimme muiden yhteistyötahojen kanssa, että suunniteltu aikataulu varmasti onnistuu.

Koko mittavan nosto-operaation ainoa yllätys ilmeni Lehtosen mukaan perjantain ensimmäisessä nostossa.

– Aputuen poikkipalkki ja hoitovaunun kisko olivat törmäyksessä, siinä oli pieni mittavirhe. Siitä selvitään aikanaan sujuvasti kiskonvaihdolla eikä nostoa tarvinnut keskeyttää. Se oli ainoa yllätys, eikä sekään ollut lopulta mikään ongelma.

Merinostojen jälkeen Kruunuvuorensillalla ryhdytään hitsaamaan nostettuja lohkoja yhteen, lukuun ottamatta köysilohkojen päitä, joihin asennetaan aikaan sovitekappaleet. Kun pylonin valaminen etenee sillan kannen tasolle, liitetään köysilohkot 135 metrin korkeuteen kohoavaan pyloniin kiinni.

– Pylonin köysiä pääsemme asentamaan nostettujen lohkojen ankkuriputkiin vuonna 2025. Kun köydet ovat kireällä, lohkojen alla olevat väliaikaiset tuet puretaan pois.

Sillan kannen valaminen alkaa kevään 2024 aikana. Silloin saavutetaan Lehtosen mukaan Kruunuvuorensillan rakentamisen puoliväli.

– Paljon isoja ja vaativia vaiheita on vielä tulossa. Myös ne hoidetaan saumattomalla yhteistyöllä ja vankalla siltaosaamisellamme. Huipun porukan, osaavien ihmisten kanssa on hemmetin hienoa tehdä töitä.

Katso videot harvinaisesta nosto-operaatiosta

Kuvia Kruunuvuorensillan kahdeksan siltalohkon merinostoista 24.–29.7.2023

Lue lisää mielenkiintoista tietoa Kruunuvuorensillasta, merinosturista ja Kruunusillat-hankkeesta

Kruunuvuorensillasta rakentuu ennätyspitkä ja ennätyskorkea, mutta poikkeuksellista on myös sille asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus. Se tarkoittaa esimerkiksi betonille uudenlaisia kestävyysvaatimuksia. Lue lisää sivuiltamme: Helsingin uusi ikoninen Kruunuvuorensilta rakennetaan kestämään ennätykselliset 200 vuotta.

Kruunuvuorensilta on osa ainutlaatuista Kruunusillat-hanketta. Lue lisää mittavasta kokonaisurakasta, jossa infra-alan osaajamme ovat rakentamassa Kruunuvuorensiltaa ja Finkensiltaa sekä tekemässä Korkeasaaren esirakentamistöitä: Ainutlaatuisessa Kruunusillat-hankkeessa rakennetaan Suomen pisin ja korkein silta Helsinkiin