Kruunusillat-hankkeella Helsingissä saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräksiset siltapalkit nostettiin onnistuneesti paikoilleen. Vaativan nostotyövaiheen suunnittelu aloitettiin yli vuosi aiemmin ja se huipentui norjalaisen merinosturi HLV Uglenin kanssa toteutettuun nosto-operaatioon. Kahden yön ja kolmen päivän rutistus eteni vankalla siltaosaamisella ja saumattomalla yhteistyöllä. Kreate rakentaa Kruunuvuorenrannan ja Korkeasaaren yhdistävän Kruunuvuorensillan työyhteenliittymänä YIT:n kanssa.
Suomen pisimmäksi rakentuvan sillan, Kruunuvuorensillan, työmaalla rankkasadetta tuskin huomasi, kun kahdeksas eli viimeinen satojen tonnien painoinen siltalohko asettui heinäkuun viimeisenä lauantaina välitukien päälle paikoilleen.
– Jos joku paha pitää ottaa, niin mieluummin sade kuin myrsky. Sade ei meitä haittaa, mutta jos tuuli olisi yltynyt kymmeneen metriin sekunnissa tai sen yli, olisivat nostot siirtyneet eteenpäin. Vaikka saimme vettä myös tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, sää oli puolellamme, kuvailee TYL Kruunusiltojen työmaapäällikkö Ville Lehtonen.
Merinostot ovat Suomen siltatyömailla harvinaisia ja harvinainen oli myös merinosturi HLV Uglenin työmaa Helsingin edustalla: Kruunuvuorensillasta rakentuu maailmanluokassakin poikkeuksellinen, koska Suomen pisin ja korkein silta tulee pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön.
– Varasimme merinosturin yli vuosi sitten ja sitä kautta saimme aikaikkunan varsinaisille nostoille. Olemme vuoden aikana hioneet nostojen aikataulua ja sitä, miten kauan kokoamme teräspalkeista koostuvaa kahdeksaa siltalohkoa. Kokoaminen aloitettiin työmaalla tammikuun alussa ja päätös nostojen sijoittumisesta tälle heinäkuun viikolle tehtiin huhtikuussa. Suunnittelutyö oli valtava ja se huipentui nyt onnistuneisiin merinostoihin, Lehtonen kertoo.
Ensimmäinen nosto 24.–25.7.2023
- Siltalohko 71,6 metriä ja 550 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa maanantaina 24.7. klo 22
- Merimatka kohti siltatyömaata tiistaina 25.7. klo 02
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla tulevan pylonin länsipuolelle eli Korkeasaaren puoleiselle reunalle klo 03–06
Siltalohkot merinostoina pylonin molemmille puolille
Siltalohkot nostettiin väliaikaisten tukien päälle Kruunuvuorensillan tulevan kannatinpylvään eli pylonin viereen, neljä molemmille puolille. Kun pyloni valmistuu, vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin.
Ensimmäiset kaksi siltalohkoa sijoittuvat sillan työnaikaisen laivaväylän kohdalle. Niiden nostaminen tapahtui yöllä, jotta nostoista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa veneilijöille.
– Ensimmäinen nosto maanantain ja tiistain välillä kesti hieman kauemmin kuin oli suunniteltu ja pääsimme lähtemään lastauspaikalta Sompasaaresta kahden maissa tiistaiaamuna. Ei siellä ollut mitään dramaattista, vaan hioimme yhdessä eri osapuolten kanssa tekniikkaa ja sen jälkeen homma meni kuin tanssi, Lehtonen kertaa.
Koenoston kautta merimatkalle
Toinen lastaus ja nosto tapahtuivat seuraavana yönä. Ensin sakkelit kiinnitetään siltalohkon nostokorvakkeisiin, sen jälkeen lohko nostetaan hieman ilmaan ja tehdään koenosto.
Kun kaikki on kunnossa, on merimatkan vuoro. Uglenin antama kyyti Sompasaaresta Korkeasaaren eteläpuolen kautta siltatyömaalle kesti kaikissa kahdeksassa nostossa noin 40 minuuttia.
– Vielä keväällä veden ollessa alhaalla, epäilin, tulisiko syväys riittämään, mutta sitten saapui etelätuuli ja toi lisää vettä lahteen, kiittelee Lehtonen.
Toinen nosto 25.–26.7.2023
- Siltalohko 49,3 metriä ja 466 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa tiistaina 25.7. alkaen klo 22
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 23
- Lohkon asentaminen Kruunuvuorensillalla Korkeasaaren puoleiselle reunalle keskiviikkona 26.7. klo 00–03
Pisimmät teräslohkot ovat jopa stadionin tornin pituisia. Työmaapäällikkö kertoo, idean näin suurista lohkoista ja ison merinosturin käyttämisestä tulleen laskentavaiheessa. Pienemmät, noin 20-metriset lohkot olisi voitu nostaa pienemmällä nosturilla, mutta aikaa olisi kulunut huomattavasti tätä melkein viikkoa enemmän.
Tämän koko- ja vaativuusluokan merinostot ovat sen verran erityislaatuinen työvaihe, että sitä tuli seuraamaan myös Kreaten väkeä. Yöllinen sade ei selvästikään haitannut nostajia, nosturia kuin harvinaisen operaation seuraajiakaan – työmaapäällikkö Lehtoselta hatunnosto tästä valtavasta yhteen hiileen puhaltamisen meiningistä.
Kruunuvuorensillan siltalohkot nousevat 30 hengen porukalla
Ville Lehtonen antaa ison kiitoksen kaikille erityislaatuisessa urakassa mukana olleille, työmaan omalle väelle kuin myös yhteistyökumppaneille.
– Meillä oli uskomattoman hieno ja timanttinen porukka tekemässä hommia, kaikkiaan kolmisenkymmentä henkeä joka nostossa. Vaikka sillanrakentamisen vuosia tai vaativia nostoja olisi takana useampiakin, tämä on varmasti kaikille ainutlaatuinen kokemus.
Yhteistyön sujuvuus näkyi myös muun muassa Sompasaaressa, jossa kahdeksalle siltalohkolle oli vain kolme nostopaikkaa. Nostopalvelu Havator varmisti sen, että lastauspaikalla massiiviset lohkot siirtyivät oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan.
– Näin massiivisten teräslohkojen siirtely maalla ei ole ihan jokapäiväistä. Se oli erittäin tärkeä tehtävä, jota ilman merinostotkaan eivät olisi meiltä onnistuneet.
Kolmas nosto 27.7.2023
- Torstain ensimmäinen siltalohko 49,3 metriä ja 498 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 07
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 08
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla klo 9–11.30
Neljäs nosto 27.7.2023
- Torstain toinen siltalohko 49,2 metriä ja 490 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 13
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 14
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla klo 15–18
Ville Lehtonen kertoo, kuinka jokaisella nostolla näkyi, miten työt etenivät sekä Sompasaaressa että siltatyömaalla aina edellistä nostoa jouhevammin.
– Esimerkiksi torstaina toinen nosto oli valmis jo neljältä iltapäivällä eli kaksi tuntia edellä aikataulua. Perjantaina oli sama tilanne. Perjantaina ainoa pelkoa oli mahdollinen tuuli, joka olisi sotkenut kuvioita aikataulullisesti, mutta sää oli silloinkin puolellamme.
Tarkkasilmäisimmät huomaavat väliaikaisten tukien päälle nostettujen vinoköysilohkojen välissä olevat raot. Ville Lehtonen selittää, että Kruunuvuorensillan muoto, sen kaarevuus tehdään pylonin ja lohkojen välisillä köysillä.
– Rakennusteknisistä syistä lohkot eivät voi nyt olla kiinni toisissaan. Kun pylonin köydet asennetaan, lohkojen päät nousevat hieman ylös, joten noin 1,5 metrin raot ovat tarpeen. Laitamme niihin myöhemmin sovitekappaleet.
Viides nosto 28.7.2023
- Perjantain ensimmäinen siltalohko 71,6 metriä ja 550 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 07
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 08
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla klo 9-11.30 Kruunuvuorenrannan puolella lähimmäksi tulevaa keskipylonia
Kuudes nosto 28.7.2023
- Perjantain toinen siltalohko 49,3 metriä ja 473 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 13
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 14
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla lähemmäksi Kruunuvuorenrantaa klo 15–18
Vaativat nostot onnistuvat hyvällä suunnittelulla
Isossa nosto-operaatiossa korostuu suunnittelutyön tärkeys kaikkien osapuolten kanssa. Uglenin 11-henkinen miehistö vieraili työmaalla toukokuun lopussa.
– Kävimme kaikki paikat ja vaiheet läpi, luotasimme merenpohjan ja merkittiin kalliot ja muut. Teimme kaiken, jolla pystymme mahdollistamaan onnistuneet nostot. Samalla varmistimme muiden yhteistyötahojen kanssa, että suunniteltu aikataulu varmasti onnistuu.
Koko mittavan nosto-operaation ainoa yllätys ilmeni Lehtosen mukaan perjantain ensimmäisessä nostossa.
– Aputuen poikkipalkki ja hoitovaunun kisko olivat törmäyksessä, siinä oli pieni mittavirhe. Siitä selvitään aikanaan sujuvasti kiskonvaihdolla eikä nostoa tarvinnut keskeyttää. Se oli ainoa yllätys, eikä sekään ollut lopulta mikään ongelma.
Seitsemäs nosto 29.7.2023
- Lauantain ensimmäinen siltalohko 49,3 metriä ja 497 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 07
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 08
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla klo 9–11.30
Kahdeksas nosto 29.7.2023
- Lauantain toinen ja koko nosto-operaation viimeinen siltalohko 49,2 metriä ja 490 tonnia
- Lastaaminen Sompasaaressa klo 13
- Merimatka kohti siltatyömaata klo 14
- Asentaminen Kruunuvuorensillalla lähimmäksi Kruunuvuorenrantaa klo 15–18
Merinostojen jälkeen Kruunuvuorensillalla ryhdytään hitsaamaan nostettuja lohkoja yhteen, lukuun ottamatta köysilohkojen päitä, joihin asennetaan aikaan sovitekappaleet. Kun pylonin valaminen etenee sillan kannen tasolle, liitetään köysilohkot 135 metrin korkeuteen kohoavaan pyloniin kiinni.
– Pylonin köysiä pääsemme asentamaan nostettujen lohkojen ankkuriputkiin vuonna 2025. Kun köydet ovat kireällä, lohkojen alla olevat väliaikaiset tuet puretaan pois.
Sillan kannen valaminen alkaa kevään 2024 aikana. Silloin saavutetaan Lehtosen mukaan Kruunuvuorensillan rakentamisen puoliväli.
– Paljon isoja ja vaativia vaiheita on vielä tulossa. Myös ne hoidetaan saumattomalla yhteistyöllä ja vankalla siltaosaamisellamme. Huipun porukan, osaavien ihmisten kanssa on hemmetin hienoa tehdä töitä.
Katso videot harvinaisesta nosto-operaatiosta
Kuvia Kruunuvuorensillan kahdeksan siltalohkon merinostoista 24.–29.7.2023
Lue lisää mielenkiintoista tietoa Kruunuvuorensillasta, merinosturista ja Kruunusillat-hankkeesta
Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin (1 191 metriä), korkein (keskipyloni kohoaa 135 metrin) ja pitkäjänteisin silta.
Pylonin betonointia tehdään noin puolitoista vuotta, vuoden 2024 loppuun saakka. Köysiasennukset ja rakenteiden viimeistelyt tehdään kesällä ja syksyllä 2024. Pintarakenteet viimeistellään vuoden 2025 aikana. Tämän jälkeen on vuorossa raitiontien rakentaminen.
Kruunuvuorensilta rakennetaan joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilijöiden käyttöön Korkeasaareen kuuluvan Palosaaren ja Laajasaloon kuuluvan Kruunuvuorenrannan välille Helsingissä.
Norjalainen merinosturi HLV Uglen on 78,5 metriä pitkä, 26 metriä leveä. Sen syväys on 4,27 metriä ja suurin toimintasyvyys 5,77 metriä. Kantavuus norjalaisella on 3 977 000 kg ja nostokapasiteetti 800 000 kg.
Alusta liikuttaa kaksi 1 000 Hv:n moottoria ja sivuttain alus liikkuu kahden 500 Hv:n moottorin avulla,
Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräspalkkien nostaminen heinäkuussa 2023 oli Uglenin ensimmäinen nostokeikka Suomessa.
Kruunuvuorensillasta rakentuu ennätyspitkä ja ennätyskorkea, mutta poikkeuksellista on myös sille asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus. Se tarkoittaa esimerkiksi betonille uudenlaisia kestävyysvaatimuksia. Lue lisää sivuiltamme: Helsingin uusi ikoninen Kruunuvuorensilta rakennetaan kestämään ennätykselliset 200 vuotta.
Kruunuvuorensilta on osa ainutlaatuista Kruunusillat-hanketta. Lue lisää mittavasta kokonaisurakasta, jossa infra-alan osaajamme ovat rakentamassa Kruunuvuorensiltaa ja Finkensiltaa sekä tekemässä Korkeasaaren esirakentamistöitä: Ainutlaatuisessa Kruunusillat-hankkeessa rakennetaan Suomen pisin ja korkein silta Helsinkiin