Töihin Kreatelle

Infrarakentamisen insinööriksi opiskeleva Eero Nuutinen vietti kesän työnjohtoharjoittelussa Kreaten laajassa väylärakentamisen urakassa. Lähdetään Eeron juttusille Hankasalontielle Vihtiin ja kysytään häneltä kymmenen kysymystä työnjohtoharjoittelusta Kreatella.

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Eero Nuutinen ja opiskelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Helsingissä infra-alan rakennusinsinööriksi. Kolme vuotta on opintoja takana, joten tämä on kolmas työnjohtoharjoitteluni ja suoritan sitä Kreaten väyläyksikössä.

2. Millainen on kesätyömaasi Kreatella?

Työmaani on täällä Vihdissä, kun rakennamme Turun moottoritien pohjoispuolelle tulevan Hankasalontien sekä siihen liittyvät poikkikadut. Tänne muodostuu laaja yritysalue ja noin 1,5 kilometriä pitkä Hankasalontie tulee olemaan alueen pääkatu. Meillä on Kreatelta huippu tyypit työmaalla. Olen tehnyt tiivisti töitä etenkin Tomi Savolaisen kanssa, joka toimii työmaalla työnjohtajana. Tomilta on ollut helppoa kysyä apua ongelmatilanteissa, kun hänelle väylärakentamisesta paljon kokemusta.

3. Entä millainen on kesätyösi?

Teen kentällä työnjohtoa ja se on paljon rytmittämistä eli varmistan muun muassa sen, että koneet, niiden kuljettajat ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua, niihin valmistautumista sekä toteuttamista. Projekti-insinöörinkin hommia olen päässyt täällä tekemään, kuten osallistumaan laskutukseen ja laaduntarkkailuun. Olen tykännyt kovasti työn monipuolisuudesta.

4. Mitä työnjohtoharjoittelija käytännössä tekee?

Täällä Kreaten työmaalla on haastavat pohjaolosuhteet ja kadut tulevat osin korkeille penkoille ja syviin kallioleikkauksiin.

Kentällä ollessani seuraan työn etenemistä ja dokumentoin kuvien avulla tehtyä työtä ja laatua. Toimistolla teen materiaalitilauksia sekä laskutusseurantaa, jotta tarvittavat materiaalit tulevat työvaiheiden mukaan oikeaan aikaan.

Paljon on myös palavereita Kreaten sisäisesti ja aliurakoitsijoiden kanssa, jotka liittyvät mm. aikatauluihin, työmaan yhteensovittamiseen, työmaakokouksiin ja tuleviin työvaiheisiin. Oma rooli pääasiassa on tuoda kentältä näkemystä työvaiheiden kulkuun, aikatauluun sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön.

5. Miten kolmannen vuoden työnjohtoharjoittelu eroaa aiemmasta harjoittelustasi?

Hankasalontie on projektina aivan erilainen kuin edellisen kesän harjoittelupaikkani. Silloin keskityin enemmän vesihuollon saneeraukseen valmiiksi rakennetussa ympäristössä, kun taas täällä tehdään penkereitä, louhintaa ja kevennyksiä neitseellisessä maastossa metsän keskellä. Tämä on enemmän koko väylärakentamisen eri työvaiheiden haltuunottoa, kun rakennamme aivan uutta. Jo putkikoot ovat täällä niin paljon isompia, täällä menee runkolinjoina kaksi 630-millistä paineviemäriä sekä yksi 315mm vesijohto- ja paineviemäri samassa kanaalissa niin se jo kertoo, että tämä on iso hanke myös kunnallisteknisesti.

Työtehtävissä olen saanut enemmän vastuuta ja myös ottanut sitä. Tein aiempaa enemmän töitä myös tietokoneella taulukoiden ja muiden paperitöiden parissa. Voisi sanoa, että puolet olen ollut maastossa ja puolet työmaatoimistolla koneella. Aikaisemmissa harjoitteluissani olen ollut huomattavasti enemmän suorittavissa töissä.

Tällä työmaalla on suuria kunnallisteknisiä töitä. Tuntui mukavalta, että siinä pääsin hyödyntämään aiempaa kokemusta ja osaamista vesihuoltotekniikasta. Koulusta mukaan työmaalle on saanut rakennekerroksiin ja kantavuuksiin liittyviä oppeja, joita pääsin täällä käyttämään ihan käytännössä.

6. Pääsikö mikään yllättämään kesän aikana?

Kesä meni oikein hyvin ja tykkäsin kovasti. Eniten yllätti koneohjausmallien tärkeys, kun tehdään neitseelliseen maastoon, koska niistä minulla ei ole vielä aikaisemmin ollut paljoa kokemusta. Onnistuminen vaatii jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä tilaajan sekä aliurakoitsijoiden kanssa.

7. Mikä oli työnjohtoharjoittelijan kesässä parasta?

Se on se, kun työt saa etenemään. Ja jos ei itse heti osaa ratkaista asioita yksin, yhdessä löydetään työmaan sisällä sen hetken paras ratkaisu. Kyllä mun odotukset täällä täyttyivät, paljon on tullut uutta, ja jo oppimaa olen päässyt hyödyntämään. Työskentelystä mukavaa on tehnyt hyvä porukka. Kreatelta täällä työmaalla on Pipsa Risku, Tomi Savolainen ja Samuel Laitinen, joiden remmiin olen päässyt mukaan.

8. Miksi juuri infrarakentaminen ja siellä väylärakentaminen?

Toisen opintovuoden alussa oli valinta, suuntautuuko infralle, projektijohtoon vai suunnitteluun. Niistä luontevimmalta tuntui infra ja se on osoittanut oikein hyväksi. Ja väylä tuli luontevasti eteen. Muutama tuttu on Kreatella, jotka suosittelivat väylää ja Kreatea. Kun pääsin Kreatelle haastatteluun, sitä kautta tulin Sampalle ja siten tänne Hankasalontien väyläurakkaan.

9. Miltä näyttää tulevaisuus?

Harjoittelun jälkeen olen palannut takaisin opiskelemaan ja käynnistyi kolmas vuosi. Opinnäytetyön aihetta olisi mietittävä ja haluaisin, että se liittyisi jotenkin projektinhallintaan ja miten sitä, laskutusta ja laatua voisi hankkeella parantaa, se olisi siinä se juttu.

10. Mikä on neuvosi rakennusalan opiskelijalle, kun hän lähtee harjoitteluun?

Tule semmoisella ajatuksella, että haluat oppia. Reippautta ja omatoimisuutta mukaan myös ja ole ajoissa joka paikassa ja hoida sovitut asiat. Näillä pääsee jo tosi pitkälle.

Työnjohdossa tarvitaan oma-aloitteisuutta ja päättäväsyyttäkin, koska mielipiteitä voi olla monia. Myös rohkeutta tämä vaatii, että uskaltaa tehdä päätöksiä. On löydettävä paras tapa toimia, jolla mennään ja siten saadaan työt tehtyä.

Tämähän on kuin lottovoitto, kuvailee Pauliina Virtanen harjoitteluaan Kreaten Santalahden työmaalla Tampereella. Työt sairaanhoitajana olivat vaihtuneet vuotta aiemmin rakentamisen opintoihin, ja ensikosketus työmaa-arkeen herätti kiinnostuksen vaativan infran rakentamiseen – ja toi mukanaan myös pohdintoja ja monia yllätyksiä.

– Siinä oli siltaa, mutta toisaalta se oli myös rataa ja hieman väylärakentamistakin. Se oli merkittävä työmaa, mutta kuitenkin sopivan pieni ja rauhallinen, joten toisin kuin luulin, pääsin todella moneen mukaan. Olihan se mulle kyllä ihan lottovoitto, kuvailee Pauliina.

Ensimmäisen vuoden rakennusalan insinööriopiskelijan kehut menevät Pispalan ja Santalahden kaupunginosat yhdistävälle ylikäytäväsillalle, jonka rakentamisurakassa hän suoritti kesällä 2024 ensimmäisen harjoittelunsa.

– Yllätyin myös siitä, miten hyvin minut otettiin harjoittelijana vastaan. Kaikki halusivat jakaa oppiaan, eikä kertaakaan tullut semmoinen olo, että mun kanssa ei haluttaisi hoitaa asioita siksi, että olen harjoittelija.

Ennakointi auttaa työmaan muuttuvissa tekijöissä

Neljän kuukauden harjoittelun aikana Pauliina pääsi perinteisen haalariharjoittelun lisäksi tekemään työnjohdon tehtäviä. Laatudokumentoinnin, kustannusseurannan ja pienen lisätyön laskennan kautta hän sai tuntumaa myös työmaainsinöörin arkeen.

– Yksi oivallukseni kesältä on kaiken tekemisen hyvä ennakointi. Työmaalla mennään koko ajan eteenpäin ja oli miten hieno suunnitelma tahansa, jatkuvasti tulee muuttuvia tekijöitä, jotka on osattava ottaa huomioon, pohtii Pauliina.

– Tämä on todella ongelmanratkaisukeskeistä työtä. Kokonaisuudet ovat isoja ja ammattilaisilla on aina melkoinen palapeli hallittavanaan.

Santalahden ylikäytäväsillan rakennusurakka sisältää useita infrarakentamisen lajeja, joten myös työmaan henkilöstöllä on laaja-alainen kokemus.

 – Työpäällikkö Juuso Siuko ja työmaapäällikkö Mika Haimila tiimeineen ottivat kerta kaikkiaan asiakseen, että pääsen oppimaan todella kokonaisvaltaisesti kaikkea. Voisi sanoa, että oli korvaamattomat neljä kuukautta.

Työmaalta lisää itsevarmuutta ja rohkeutta

Kesän jälkeen opinnot jatkuivat ammattikorkeakoulun sijaan Tampereen yliopistossa rakennustekniikan parissa. Suunnitelmana on työskennellä opiskelujen ohessa, tehdä opinnäytetyö ja valmistua rakennustekniikan kandidaatiksi parin vuoden sisällä. Maisterivaiheen Pauliina aikoo suorittaa sen jälkeen työn ohessa.

– Mä oon 35-vuotias eli sen ikäinen, että en kerkeä enää haahuilemaan ihan hirveästi. Tässä täytyy painaa vaan menemään, nauraa kolmen pienen lapsen äiti ja kiittää lähiomaisia saamastaan tuesta ja kannustuksesta.

– Ennen harjoittelua olin rakennustekniikkaa opiskeleva sairaanhoitaja, joka ei ole koskaan ollut rakennustyömaalla. Tämän kesän aikana olen saanut niin paljon lisää itsevarmuutta ja rohkeutta, kun ihmiset työmaalla ovat luottaneet minuun. Oikeastaan koko identiteettini on nyt muuttunut.

Infrarakentaminen on todellisuudessa kiinnostavaa

Jos jotain voisi tehdä toisin, olisi se Pauliinan mukaan heti harjoittelun alussa enemmän rohkeutta tutustua koko projektiin.  

– Ensi kesänä aion käyttää aikaa siihen, että tutustun ja hahmotan laajemmin kokonaiskuvaa, enkä sukella liikaa meneillään olevaan työvaiheeseen. Tutustun kokonaisuuteen ja esitän rohkeasti siihen liittyviä kysymyksiä.

Kesä Kreaten vaativan infrarakentamisen työmaalla herätti kesäharjoittelijassa myös pohdintaa alaa kohtaan. Hän on pahoillaan siitä, että infrarakentaminen ei näy opiskelijoille niin kiinnostavana kuin se todellisuudessa on.

–  Oman näkemykseni mukaan infrapuolta ei ole saatu markkinoitua oikein. Mielestäni infra-alan yritysten tulisi näkyvämmin jalkautua korkeakouluille ja kertoa isoista tai muutenkin kiinnostavista projekteista. Kun tajusin talopuolen uudisrakentamisen olevan toistuvaa elementtipalapeliä, ymmärsin, että infralla projektit voivat olla monimutkaisempia ja hyvällä tavalla haastavampia. Esimerkiksi maaperä ja sen käyttäytyminen rakennusalustana on kiinnostavaa.

Santalahden työmaa tamperelaisille aika iso juttu

Pauliinan puheessa vilisee tuon tuosta kehuja myös Kreaten omille rakennustyöntekijöille. Esimerkkinä hän ottaa tutustumisen projektin työvaiheisiin ja sitä kautta tehtävän työvaihesuunnittelun.

– Kesällä ei tullut kertaakaan tilannetta, että en olisi tiennyt, keneltä kysyä. Tiedän, että mulla on luotettavat tyypit ympärillä, jotka jaksavat kertoa ja ihmetellä mun kanssa. Se on mahtavaa!

Oman erityisen lisänsä kesään toi Santalahden ylikäytäväsillan massiivisten teräslohkojen nostaminen. Työvaihe toteutettiin kolmena yönä työmaan läpi kulkevan Tampere–Seinäjoki-radan liikennekatkojen aikana. Pauliina kertoi vaativista nostoista lisää Ylen haastattelussa.

–  Onhan tämä työmaa ollut Tampereella aika iso juttu ja melkein kaikki tietävät, mistä puhutaan. Olen ylpeä siitä, että pääsin olemaan siinä mukana, hän iloitsee.

Santalahden työmaapäällikön toinen samanaikainen työmaa, Tohlopin meluseinän rakennusurakka, löytyy kaupungin toiselta laidalta. Siellä harjoitteluaan suorittanut Emma Pakkanen työskenteli hetken aikaa Santalahdessa, ja työmaapäällikön ja Emman kautta myös Pauliina sai kuulla toisen työmaan kuulumisia.

–  Emmasta tuli kesän aikana mulle tärkeä henkilö. Niin hauskaa, että harjoittelussa sain täältä siis myös uuden hyvän ystävän.

Lue lisää mielenkiintoisesta Santalahden ylikäytäväsillan rakentamisesta

Santalahden ylikäytäväsillan rakentaminen on Kreatest Hits -projekti. Se on Kreaten oma merkki siitä, että projektissa on yhdistynyt innovatiivisuus ja rohkeus tehdä jotain merkittävää ja viedä infra-alaa eteenpäin. Se on projekti, josta sytyimme ja olemme erityisen ylpeitä.

Tutustu sillan rakentamiseen videon, kuvien ja tekstien välityksellä: Näin rakennettiin näyttävä ylikäytäväsilta ikonisen Pispalan Haulitornin viereen – Santalahden silta yhdistää kaksi kaupunginosaa.

Junat kiitävät työmaan ohi, ja Kreaten kesäharjoittelija Ville Kurppa heilauttaa kättään. Vetureissa kädet nousevat vastaukseksi.

Yksikään junista ei vielä pysähdy Ainolan uudella asemalla Järvenpäässä. Tämän aseman lisäksi Kreate rakentaa Suomen vilkkaimmalla rataosuudella muun muassa kahdeksan siltaa ja 15 vaihdetta sekä uutta raidetta pääradan itä- ja länsipuolelle.

Sähkövoimatekniikan ensimmäisen vuoden insinööriopiskelija kertoo olevansa tyytyväinen harjoitteluunsa mittavassa Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa. Myös työnantajalle Ville on erityinen tapaus, sillä hän on Kreaten ensimmäinen sähköratapuolen harjoittelija.

– Omasta mielestäni tämä on just hyvä näin, kun olen päässyt yhdistämään haalariharjoittelua ja työnjohtoharjoittelua. Vaikka olen tehnyt aiemmin sähköhommia, ratatyöt ovat kuitenkin oma maailmansa, hän toteaa.

Hyvällä porukalla monipuolista tekemistä

Ainolan rakenteilla olevalla asemalla astelee siis tyytyväinen tuleva sähkörata-ammattilainen mutta myös yllättynyt sellainen.

–  Monipuolinen tekeminen pääsi yllättämään ja kaikki on silti jollakin tavalla liittynyt sähköön. Niin kuin nuo asemalaiturin katon valaistukset, niitä on tullut tehtyä ja kytkettyä, kertoo Ville ja osoittaa ylös Ainolan katokseen.

–  Myös sillan maadoituksiakin olen tehnyt ja tänä yönä jatketaan kaapeleiden asentamista kaapelikanavaan. Se on yllättävän rankkaa, vaikka kaivinkone on siinä apuna, hän kuvailee.  

Ratarakentamisen moninaisia työvaiheita ja niihin liittyviä asioita käydään läpi porukalla työnjohtajien, asentajien, konekuskien ja muiden ammattilaisten kanssa.

– Ajolangoissa menee 25 000 volttia, ja siihen on omat ihmiset, jotka katsovat, että kun työskennellään ajolangan lähellä, ovat ratatyöluvat ja jännitekatkot voimassa. Ei tätä hommaa kukaan yksin tee, vaan kaikkia ammattilaisia tarvitaan ja meillä on täällä siihen hyvä ja osaava porukka.

Poika tekee reissuhommaa

Reilun neljän kuukauden kesäharjoittelu on edennyt pääosin päivävuorossa, mutta Villen kesään mahtuu myös öitä ja viikonloppuja.

– Työvuoroista ja muustakin olen päässyt hyvin sopimaan esihenkilöni Petteri Latvan kanssa. Mehän tehdään täällä nelipäiväistä viikkoa, joten yövuorojen jälkeen pääsen matkustamaan jo työmaalta kotiin Tampereelle.

Harjoittelu on vienyt Villen muutamina viikonloppuina myös Kreaten muille ratatyömaille. Raaseporissa korjataan rantaradalla sijaitsevaa Mustionjoen ratasiltaa ja Sastamalan Vinkkilässä rakennettiin uutta siltaa Tampere–Pori-radan yli.

– Tämä on ensimmäinen työpaikka, jossa olen reissuhommassa. Vanhemmat ensin vähän pelkäsivät, että miten pojan käy, mutta itse olin, että totta kai lähden kokeilemaan ja olen kovasti tykännyt.

Kreatella tarjolla insinöörille uramahdollisuuksia

Edessä on paluu opintojen pariin Tampereen ammattikorkeakouluun. Ville kertoo tavoitteekseen päästä jatkamaan Kreaten ratatyömailla loma-aikoina.  

– Juuri laitoin hakemuksen myös KreateAcademyyn. Se on korkeakouluopiskelijoiden kolmevuotinen harjoitteluohjelma, jota tehdään muiden opintojen ohessa. Toivon pääseväni sinne ja sitä kautta tekemään loput harjoittelut ja päättötyön Kreatelle. Samalla tavoitteena on verkostoitua muiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa täällä.

Kehuja Villeltä saa Kreaten työporukka. Sen kanssa hän on oppinut kesän aikana monipuolisesti alalla hyödyllisiä taitoja käytännössä, kuten esimerkiksi kaapeleiden mitoittamista ja kytkemistä, kiskojen poraamista, ajolankojen maadoittamista ja sähkökeskusten asentamista.

Vielä yksi kysymys ennen kuin Ville lähtee Ainolan yöhön asentamaan ajolankojen erotinkaapeleita: Miksi juuri Kreate ja Kreaten sähköratapuoli?

– Kreatella on tarjota insinöörille paljon erilaisia uramahdollisuuksia. Täällä on monipuolista infrarakentamista, mutta minun kohdalla se on se sähkö ja sitä löytyy sähköradalta.

Mikä yhdistää kolmea infra-alan opiskelijaa ja Kreaten vahvaa väylä-, silta- ja rataosaamista? Vastaus löytyy Oulun sataman vilkkaan pääväylän varrelta. Mittavalla Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen -hankkeella Janette Schönberg, Milla Laatikainen ja Jere Hautamäki tutustuivat kesän 2023 ajan vaativan infran rakentamisen arkeen – ja samalla vahvistui näkemys siitä, että opiskeltava ala on juuri se oikea.

Hyvin on mennyt ja kovasti on tykätty. Kuulumisia kysyttäessä kesäharjoitteluaan tekevien opiskelijoiden vastaukset ovat Poikkimaantie-hankkeella hyvin samanlaiset.

Janette Schönberg on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija Oulun yliopistosta. Milla Laatikainen opiskelee Oulun Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi ja Jere Hautamäki samassa korkeakoulussa rakennusmestariksi.

Näyttää siltä, että jatkokysymykset on esitettävä ripeästi. Isolla hankkeella, jossa tehdään samaan aikaan monia väylä-, silta- ja ratarakentamisen työvaiheita, tapahtuu koko ajan, ja pian haalariharjoittelijoiden on riennettävä seuraaviin tehtäviin.

Liikenteenohjaus kaikille tutuksi

Jokaiselle harjoittelu on opintoihin kuuluva ensimmäinen harjoittelu, jossa he ovat päässeet tutustumaan yhteen Kreaten mittavimmista ja monipuolisimmista hankkeista.

– Melkein helpompi on kertoa, mitä ei ole päässyt tekemään, naurahtaa Jere ja jatkaa olleensa muun muassa jalkamiehenä kaivinkoneelle kaapeleiden kaivamisessa ja putkitöissä, ajanut jyrää ja kuljettanut aitoja ja lamelleja.

– Paljon on ollut myös liikenteenohjaamista, kun oli muuttuvia liikennejärjestelyitä esimerkiksi puiden kaatamisen vuoksi. Myös liikennemerkkien pystyttämistä on ollut ja myös kiertoteitä olen päässyt tekemään, hän luettelee.

Milla ja Janette nyökkäävät – he työskentelevät työparina ja liikenteenohjausta on ollut heilläkin.

– Minä olen ensimmäistä kertaa työmaalla ja oikeastaan kaikki on ollut uutta. Liikenteenohjaus tuntui aluksi haastavalta, mutta kesän mittaan siihen on tullut jo rutiinia. Koen, että olen jo aika hyvä siinä, pohtii Janette.

Sillanrakentamisessa jokaiselle uutta

Hankkeen laajuudesta kertoo se, että Poikkimaantien parantamisen ja leventämisen lisäksi kreatelaiset rakentavat urakka-alueella 10 uutta siltaa ja korjaavat 5 nykyistä siltaa. Työmaalla kullakin sillalla on S-alkuinen koodi.

– Se oli yksi mielenkiintoisimmista asioista, kun tehtiin S10:n alikulun pohjaa. Siinä oli paljon uusia juttuja itselle. Aloitettiin pohjasta, tuli suodatinkankaat, konekuski laittoi murskeet päälle ja korot katsottiin tasolaserilla, Milla muistelee.

Kolmikosta Jerellä on jo hieman kokemusta alalta – hän oli ennen opintoja ollut mukana kaivamassa sähkö- ja kuitukaapeleita.

– Suurin piirtein tiesin, millaista hommaa tämä on, joten ei tullut mahdottomia yllätyksiä vastaan. Sillanrakennusprosessi oli sellainen, jossa ole koskaan ollut ja siinä tuli minullekin eniten uutta.

Milla on aiemmalta ammatiltaan lähihoitaja. Hän kertoo, että rakennusala oli hänen salainen haaveensa, josta on tulossa nyt totta.

– Työmaalla ja oikeastaan koko alalla motivoi monipuolisuus ja tänä kesänä tietysti se, että kaikki on niin uutta. Täällä on päässyt koko ajan oppimaan ja kehittymään.

Työmaan MVR-mittaukset opettavat

Poikkimaantiellä urakka-alue on laaja ja työturvallisuuden arviointiin kuuluvat MVR-mittaukset ovat tuoneet Millan ja Janeten mukaan lisää näkökulmaa vaativan infran rakentamiseen.

– Suojavarusteista oli meillä myös koulussa ja sitä, että tarkkana pitää olla. Kun MVR-mittauksissa käydään kerran viikossa koko työmaa läpi ja että suojaukset, lamellit, suoja-aidat ja muut ovat asianmukaisesti, sekin opettaa tosi paljon ja alkaa huomata turvallisuuteen liittyviä asioita, toteaa Milla.

Oma-aloitteisuutta ja oppimisen paloa

Kesä on mennyt nopeasti ja haalariharjoittelijat vaikuttavat oikeasti tyytyväisiltä. Otetaan loppuun vielä nopeat kommentit jokaiselta:

– Alusta asti tuntui siltä, että kuuluu porukkaan ja se on ollut mukavaa. Täällä näkee koko ajan laajasti mitä tapahtuu ja vaikka eihän me haalariharjoittelussa vielä itse niin paljon rakenneta, näemme, mitä muut tekevät. Koulun penkille palaan ihan hyvällä mielellä, mutta olisin voinut jäädä vielä töihinkin, kertoo Milla.

– Täällä on hyvin saanut neuvoja ja apuja. Toisaalta tosi oma-aloittainenkin pitää olla ja on saanut olla. Tykkään siitä, että pitääkin itse vähän miettiä, eikä vasta sitten, kun joku tulee sanomaan. Semmoista tietynlaista yrittäjähenkistä hommaa tämä on ollut ja tuntuu kyllä omalta hommalta, kuvailee Jere.

– Kivaa on ollut nähdä silta- ja väylärakentamisen prosesseja ja jo haalariharjoittelijana pääsee näkemään konkreettisesti oman työnsä jäljen. Kyllä harjoittelu on vahvistanut sen, että tämä ala on mun oma juttu ja olen oikealla alalla. Täällä on tullut itselle oppimisen palo, halu kehittyä lisää, summaa Janette.

Lue lisää Jeren, Millan ja Janeten kesätyömaasta, Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen -hankkeesta sivuiltamme.

Ratarakentajaksi ei valmistuta oppilaitoksissa, vaan alan töihin tullaan monesti mutkan kautta. Tai voi edetä kuten Lassi Nurminen, jolla erilaisia kurveja on ollut useampia.

Ensin Lassi opiskeli kalanjalostajaksi, sitten kutsui armeija, jonka jälkeen hän lähti rauhanturvaajaksi Libanoniin. Seuraavaksi hämeenlinnalainen työskenteli sopimussotilaana Säkylän varuskunnassa ja siirtyi sieltä opiskelemaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi Hämeen ammattikorkeakouluun.

Ensimmäistä kesäharjoittelupaikkaansa Lassi haki Kreatelta talossa jo työskentelevän kaverinsa, Alvar Peltolan, houkuttelemana.

– Haalariharjoittelussa tein lapiomiehen hommia eli ratatyömaalla se on kiskojen katkaisemista ja kiinnittämistä, vaihteiden lämpösuojien laittamista, salaojien ja kaivojen asentamista, kaikenlaista.

– Se kesä oli vähän niin kuin tämä toinenkin kesä eli hommia Kreaten ratahankkeilla eri puolilla Suomea. Ensimmäisenä kesänä olin ainakin Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Orivedellä. Ne olivat viikon parin rykäisyjä, niin yhden kesän aikana ehtii paljon olla jokapaikanhöylänä, naurahtaa Lassi.

Reissuhommat ja nopeat tilanteet eivät saa tylsistymään

Työt ratarakentamisen parissa tuntuivat insinööriopiskelijasta sen verran mukavilta, että hän palasi Kreatelle tekemään työnjohtoharjoitteluaan. Yksi työmaista on mittava Helsinki–Riihimäki-hanke Järvenpäässä.

– Kesätyöt alkoivat toukokuussa, jolloin olin ensin viime kesältä tutulla Urpiaisentien alikulkukäytävällä Vantaalla tekemässä radan tukemista ja nopeusrajoitusten purkamista. Ne olivat viimeisiä viimeistelytöitä ennen valmiin urakan luovuttamista tilaajalle.

Tämä kesä 2023 on vienyt Lassia myös Orivedelle, jossa Oriveden liikennepaikan päällysrakenneurakassa on ollut kivitöitä ja parkkipaikan viimeistelyä. Haastatteluhetkellä näyttää siltä, että seuraavan viikon hän on Oulussa Oulu–Kontiomäki uudet liikennepaikat -hankkeella.

– Tykkään reissuhommista todella paljon ja siitä, että työmaat vaihtuvat, on monenlaista tehtävä ja nopeita tilanteita. Välillä tehdään päivää ja yötä, sitten yötä ja päivää. Tässä ei pääse tylsistymään ja leipiintymään, kun tekee sovitun keikan valmiiksi ja jatkaa sitten toiselle työmaalle.

Ratatyömailla saadaan jeesiä haasteisiin

Kuluva kesä on tarjonnut työnjohtoharjoittelijalle sopivasti myös haasteita. Järvenpäässä Kreate rakentaa Kytömaan ja Ainolan välille uuden itäisen raiteen, mutta myös parantaa ja vahvistaa pääradan pohjaolosuhteita paaluttamalla. Ennen haastattelua Lassi oli selvitellyt Ainolan uuden alikulun muotin tukipaalujen katkaisemiseen liittyviä työvaiheita,

– Monenlaista hoidettavaa ja selvitettävää tulee joka päivä vastaan, mutta periaatteeni on, että kyllä kaikesta aina selvitään. Täällä on se hyvä puoli, että mitään haastetta tai ongelmaa ei tarvitse ratkoa yksin. Aina saa joltain jeesiä.

Tällä viikolla Järvenpäässä, edellisellä viikolla Orivedellä, jossa rata-ammattilaiset levensivät väli- ja tukikerroksien leikkausta.

– Siellä mietimme isolta alueelta, missä me mennään, missä kuljetetaan mitäkin tavaroita ja mitä ylipäätään voidaan tehdä. Työnjohtoharjoittelijana tehtävät ovat haalariharjoitteluun verrattuna enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja haluankin oppia ymmärtämään ratatöissä koko hommaa paljon laajemmin, Lassi pohtii.

Haaveena omat ratatyömaat

Ratahankkeilla Lassi Nurminen on päässyt työskentelemään paitsi rata-alan ammattilaisten myös Kreaten sillanrakentajien ja -korjaajien kanssa.

– Olen ehkä tavallaan löytänyt myös uuden paikan ratapuolen ja siltapuolen välillä jonkinlaisena välikätenä, joka auttaa yhteisissä projekteissa. Myös täällä Järvenpäässä on yhteensovitettu monia asioita, kun radan rakentamisen lisäksi rakennetaan kolme siltaa.

Kesän jälkeen kutsuu jälleen koulunpenkki. Opintoja on kaksi vuotta jäljellä ja valmistumisen jälkeen tavoitteena on jatkaa vielä opiskelua.

– Rataan liittyvistä kursseista seuraavia olisivat turvamiespätevyys ja ratatyövastaava, joista olenkin työmaapäällikkö Arttu Ketosen kanssa keskustellut.

Entä millaisia haaveita Lassilla on toisen ratakesän jälkeen?

– Voi kun voisi olla joskus yhtä suuri ja mahtava kuin Ketonen on. En ole vielä kertonut hänelle, että aion joskus syrjäyttää hänet. Arttu on ollut rata-alan eri hommissa viitisentoista vuotta, niin itsellä on ainakin jokunen vuosi vielä edessä, että pääsee pyörittämään samaan aikaan useita omia työmaita, Lassi virnistää.

Ratarakentajia ei valmistu oppilaitoksista, vaan vaihteleviin töihin voi päätyä vaikkapa autonasentajan töistä. Kreatella urapolkuja edistetään aktiivisella koulutuksella. Erikoisosaaminen vaativiin tehtäviin hankitaan työn ohessa.

Kiinnostavat työtehtävät, mahdollisuus edetä työuralla ja hyvä työporukka. Näin Arttu Ketonen listaa syitä, joiden vuoksi hän on viihtynyt ratarakentamisen eri tehtävissä pian 15 vuotta.

Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut työnjohtajana sekä työmaapäällikkönä Kreaten eteläisen Suomen ratahankkeissa.

Ketosella on ammattitutkinto talonrakentamisesta, mutta hän on aktiivisesti kartuttanut ratarakentamisessa ja johtamisessa tarvittavaa osaamista. Hän on suorittanut työn ohessa lähiesimiehen ammattitutkinnon ja työteknikon erikoisammattitutkinnon kivi- ja maanrakennuksessa.

Nyt Ketonen opiskelee rakennusmestariksi Novia-ammattikorkeakoulussa Vaasassa.

”Työnantaja mahdollistaa opiskelun ja maksaa osan kustannuksista. Opiskelu onnistuu hyvin työn ohessa, sillä se tapahtuu pääasiassa itsenäisesti. Lähi- ja etäopetusta on muutama päivä kuukaudessa”, Ketonen sanoo.

Koulutus vie uralla seuraavalle oksalle

Kreaten ratarakentamisesta vastaava johtaja Timo Leppänen sanoo, että Arttu Ketosen tavoin muutakin henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja oppimaan uutta.

”Hyöty on molemminpuolinen. Työntekijä hyötyy tutkinnoista ja pätevyyksistä urapolullaan. Yritys saa puolestaan entistä osaavampaa työvoimaa”, Leppänen perustelee.

Hänen mielestään on tärkeää, että opinnot tukevat nykyisiä tai tulevia työtehtäviä. Esimerkiksi Ketonen saa rakennusmestariksi valmistumisen jälkeen pätevyyden toimia vaativampien ja kooltaan suurempien ratahankkeiden työmaapäällikkönä.

”Olemme keskustelleet Artun kanssa tulevissa tehtävissä tarvittavista taidoista. Siksi koulutuksessa painotetaan taloudenhallintaa ja esimiestyötä”, Leppänen kertoo.

Uusia pätevyyksiä työn ohessa

Kreatella kaksi vuotta koneenkuljettajana ja jalkamiehenä työskennellyt Jere Kuossari pitää jatkuvaa kouluttautumista motivoivana. Hän on työn ohessa suorittanut rataturvan ja ratatyövastaavan pätevyydet. Plakkarissa on kohta myös turvamiehen pätevyys.

Opiskelu jatkuu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa, jossa Kuossari suorittaa maarakennusalan ammattitutkintoa.

”Olen alun perin autonasentaja, mutta maanrakennuksesta koulutus puuttuu. Siitä on hyötyä nykyisissä työtehtävissäni.”

Kreatelaisia opiskelee myös työkoneen kuljettajiksi Kouvolan Ratateknisessä oppimiskeskuksessa. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen he voivat kuljettaa isoa ratakonetta.

Harjoittelu avaa oven vakituiseen työhön

Leppänen huomauttaa, että Kreaten ratarakentaminen tarjoaa urapolkuja myös opiskelijoille. Vuosittain kesätöissä on kymmenkunta insinööriopiskelijaa, jotka opintojen alkuvaiheessa tekevät niin sanottuja haalaritöitä ja pidemmälle edenneet työnjohtoharjoittelua.

”Lisäksi harjoittelijoita otetaan mittaustehtäviin. Harjoittelijat tekevät Kreatelle myös opintoihinsa liittyvän lopputyön”, Leppänen kertoo.

Hänen mukaansa harjoittelu on usein reitti vakituiseen työhön Kreatella.

”Kiinnostavista työtehtävistä ei ole jatkossakaan pulaa, sillä ratarakentamisen rooli tulevina vuosina korostuu entisestään”, Leppänen huomauttaa.

Päästöjen vähentämiseksi liikenne siirtyy tulevina vuosina entistä enemmän raiteille. Ratahankkeita riittää myös tiivistyvissä ja kasvavissa kaupunkikeskustoissa, joissa tarvitaan uusia raideyhteyksiä.

Tutustu kiinnostaviin ratahankkeisiimme:

• Juurikorven kohtaamispaikan rakentaminen mittavalla Kouvola–Kotka/Hamina-ratahankkeella
• Junien kohtaamispaikkojen rakentaminen Niskassa ja Utajärvellä osana Oulu–Kontiomäki-radan parantamista
• Päällysrakenteen vaihtourakka Mäntyluoto–Tahkoluoto-rataosuudella Porissa
• Kreaten rataosaajat toteuttavat mittavan Kupittaa–Turku-ratahankkeen merkittävän aloitusurakan
• Kreate Rata korjaa Ratakadun ja Kirkkokadun alikulkusillat Raahessa

Noora Sipolan polku Kreaten väylärakentajien pariin on kaikkea muuta kuin viivoittimella vedetty. Peruskoulun päättötodistuksessa kympit löytyivät kuvaamataidon ja musiikin kohdalta, ja itseään käsistään käteväksi kuvaileva Noora opiskeli kuva-artesaaniksi.

– Olen aina tykännyt rakennusalasta, mutta minulla ei ollut rohkeutta astua peremmälle. Lapsuuden ja nuoruuden kasvoin ilmapiirissä, jossa ei katsottu hyvällä sitä, että nainen tekee töitä miehisellä alalla, hän aloittaa.

Kuvallisen ilmaisun pariin Noora ei kuitenkaan jäänyt, vaan aloitti työt saattohoidossa ja sieltä ovet avautuivat lähihoitajakouluun. Esikoisen synnyttyä sosiaali- ja terveysala ei kuitenkaan enää houkutellut.

– Perheen perustamisen jälkeen olen ollut muun muassa promoottorina, kioskintätinä ja töissä elintarviketehtaan linjastolla. Parhaimmillaan tein kahta työtä ja opiskelin samalla tarjoilijaksi. Kun kuopus syntyi, vauvan kanssa kotona ollessa keräsin rohkeuteni ja päätin vihdoin hakea Oulun ammattikorkeakouluun rakennusalalle, jonne olin aina oikeasti halunnut.

Harjoittelujen kautta oikeaan suuntaan

Kesä 2020 oli insinööriopiskelijan ensimmäinen haalariharjoittelukesä ja se vei Vt 4 ohituskaistat Kuivaniemi–Simo -hankkeelle.

– Olin silloin ensimmäistä kertaa työmaalla ikinä, jos ei muutamia koulun tutustumiskierroksia lasketa mukaan. Toimin jalkamiehenä, liikenteenohjaajana, asensin rumpuja, suojaputkituksia, valaisimien jalkoja ja kaapelointia, ajoin jyrällä…ehdin harjoitella tuon kesän aikana niin valtavasti ja tein siis vaikka ja mitä, hän muistelee.

Seuraavana kesänä Noora pääsi seuraamaan Kreaten työnjohtaja Jukka-Pekka Kukkosen toimintaa vastaavana työnjohtajana Oulun Torihotellin työmaalla. Samaan aikaan työnjohtoharjoittelija kävi tekemässä kaivannontuentaa toisaalla kerrostalotyömaalla, jossa hän sai toimia itsenäisesti työnjohtajana, mutta niin, että apua oli aina saatavilla. 

– Torihotellilta siirryin toimistolle valmistelemaan seuraavan hankkeen asiakirjoja. Kun toimistotyöt saatiin päätökseen, siirryttiin J-P:n kanssa takaisin Oulun keskustaan kerrostalotyömaalle As Oy Oulun Albert ja Oskariin. Tässä hankkeessa oli kaivannontuentaa pontituksin ja paalutuksin, maaleikkausta, täyttöjä ja monenlaisia putkituksia ja mukana olin aloituspalaverista luovutukseen saakka.

Harjoittelujakson päätyttyä syksyllä 2021 Nooralla oli mahdollisuus jatkaa opiskelujen ohella töitä Kreatella. Koronan vuoksi kurssit olivat etänä, joten päätös oli helppo.

– Opin työskentelemään työmaalla, jossa toimii useita eri urakoitsijoita erilaisissa vaiheissa. Töitä aikataulutettiin paljon ja ongelmia ratkottiin ja niistä selvittiin hienosti. Jukka-Pekalta olen oppinut suurimman osan nykyisistä taidoistani, joista olen hänelle erityisen kiitollinen. Hän on jaksanut kuunnella kysymyksiäni kysymyksien perään, ja ohjata minua oikeaan suuntaan kokemusten kartuttamisessa, Noora kiittelee.

Vastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista

Opinto- ja työura ennen Kreatea oli Nooralla monimuotoinen ja se on ollut sitä myös vaativan infrarakentamisen parissa. Hän on tyytyväinen kokemuksiinsa isoilla ja pienemmillä hankkeilla, joista viimeisimpiä ovat Kirkkosaaren sillan ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Muhoksella sekä Tahkokankaan kadut ja vesihuolto -hanke, joka kuuluu Oulun kaupungin ekotehokkaan rakentamisen kärkihankkeisiin.

– Kreatella työskentely on ollut opettavaista ja palkitsevaa. Täällä annetaan vastuuta ja jos jokin asia painaa mieltä, siitä uskaltaa kertoa. Palaute annetaan rakentavasti ja niin, että siitä on mukava ottaa opiksi, Noora kuvailee ja jatkaa, että suurin yllätys on ollut lämmin yhteisöllisyys ja ystävällinen ohjaus.

– Aina autetaan, kun joku apua tarvitsee. Uusia asioita ja vanhan kertausta opetellaan yhdessä ja muutenkin yhdessä jaetaan ajatuksia. Täällä tuntee kuuluvansa porukkaan, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Haasteet ja niissä onnistuminen motivoivat

Mieleenpainuvimmiksi hetkikseen Noora Sipola mainitsee Albertin ja Oskarin työmaan suihkupaalutukset ja Muhoksen Kirkkosaaren sillan rakentamisen.

– Suihkupaalutus oli erilaista ja jännittävää ja työvaiheiden seuraaminen oli mielenkiintoista. Myös Muhoksella sillanrakentaminen oli mahtava kokemus. Kaikessa olen ollut kympillä mukana.

Työnjohtajan työssä motivoivat erilaisten ihmisten kanssa työskentely, omien taitojen hyödyntäminen ja vastaan tulevat haasteet ja niissä onnistuminen.

Mutta mitä kuuluu rohkealle päätökselle lähteä opiskelemaan muiden odotuksista huolimatta rakennusalaa? Miten opinnot edistyvät työn ja perhearjen ohessa?

– Parhaillaan aherran opinnäytetyötä, jossa selvitän puupaalujen käytön mahdollisuuksia infran työnaikaisissa rakenteissa ja tavoitteena on valmistua tänä keväänä yhdyskuntatekniikan insinööriksi. Toivon jatkossakin oppivani uutta ja että saan työskennellä tässä mahtavassa porukassa. Tykkään olla työmailla, joten ehdottomasti olen vihdoin unelmatyössäni.

Haastatteluhetkellä Kreaten projekti-insinööri Ville Järviö viettää merkittävää päivää. Lillholmenin uusi läppäsilta Paraisilla avataan liikenteelle ja se jos mikä on merkittävä etappi sitä rakentaneelle projekti-insinöörille.

Reippaan puolentoista vuoden siltaurakka on ollut poikkeuksellinen, koska avattavia siltoja ei löydy kovin monta Suomesta. Erityispiirteenä normaaliin siltatyömaahan on ollut myös läppäsillan sähkö- ja automaatiotyöt.

Mikä toi Ville Järviön alun perin infrarakentamisen pariin? Hän miettii hetken ja toisenkin.

– Monen mutkan kautta lähdin opiskelemaan rakennustekniikkaa ja se on osoittautunut ihan hyväksi valinnaksi.

Ensin Ville opiskeli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan insinööriksi ja siellä opinnot keskittyivät talonrakennustekniikkaan. Valmistumisen jälkeen hän jatkoi Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan diplomi-insinööriksi. Pääaineina olivat rakennesuunnittelu ja sillanrakentaminen.

– Sen jälkeen iski kiinnostus päästä kehittämään itseään lisää sillanrakentajana. Lähetin Kreatelle nettisivujen kautta avoimen hakemuksen, pääsin haastatteluun ja tänne töihin, hän kertaa.  

Vuosien unelma: sillanrakentajaksi Kirjalansalmen sillalle

Projekti-insinöörin tavalliseen työpäivään kuuluu mm. erilaisten laaturaporttien ja turvallisuusraporttien kokoamista tilaajalle.

– Tehtävien monialaisuus ja se, että pääsee tekemään monenlaisia asioita erilaisten ihmisten kanssa, tuo monipuolisuutta työpäiviin.

Työ Kreatella on Ville Järviölle enemmän kuin työtä projekti-insinöörinä siltatyömailla – se on toteutunut haave.

– Minulla on ollut usean vuoden ajan unelmana päästä rakentamaan Paraisille Kirjalansalmen siltaa. Olen itse Paraisilta kotoisin ja tietynlainen kotirakkaus kaiketi siinä sitten houkutti, hän aloittaa.

– Kun aloitin Kreatella, minut lähetettiin Paraisille rakentamaan Lillholmenin siltaa. Tämän projektin aikana Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahanke on edennyt ja Kreate on siinä Väyläviraston kumppanina. Näyttää vahvasti siltä, että myös toteutusvaiheeseen ollaan menossa. Samassa yhteydessä on käynyt ilmi, että itselläkin on mahdollisuus päästä osallistumaan isoon hankkeeseen, Ville jatkaa.

Vastuu laadunvarmistuksesta Kreaten suurimmassa hankkeessa

Kreaten projekti-insinöörin unelma kävi toteen, kun syyskuussa 2022 käynnistyi Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen uusiminen -hankkeen toteutusvaihe. Tässä urakassa Villen nimike on laatupäällikkö, jolla on kokonaisvastuu työmaan laadunvarmistuksesta ja raportoinnista.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ohjaan ja ohjeistan työmaahenkilöstöä tuottamaan eri työvaiheisiin liittyvän laatuaineiston laatuvaatimusten mukaisesti ja tarkastan, että kokonaislaatu vastaa hankkeelle asetettuja tavoitteita, hän kuvailee.

Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen on Kreaten historian suurin hanke, jota rakennetaan vuosina 2022–2026. Onko Villellä tuon jälkeiseen aikaan kantavia urahaaveita?  

– Ehkä työvuodet ja elämänkokemus on tuonut sen, että ottaa vastaan sen mitä tulee ja ei lähde suunnittelemaan liian pitkälle, koska voi tulla positiivisiakin yllätyksiä. Ja ne urat ja polut voi johtaa sellaisiin suuntiin, mitä ei itse välttämättä osaa odottaakaan, hän naurahtaa.

Tulevia sukupolvia palvelevia maamerkkejä rakentamassa

Kreaten keltamustassa joukkueessa Ville kertoo viihtyneensä todella hyvin. Tehtäviä ja vastuuta hän on saanut sopivasti omaan osaamiseensa nähden.

Myönteisellä tavalla paraislaisen sillanrakentajan on yllättänyt pörssiyhtiön matala hierarkia ja hyvällä tavalla suoraviivainen toiminta yrityksen sisällä.

– Infran rakentamisesta tekee hienoa se, että rakennettavat rakenteet ovat omalla tavallaan maamerkkejä ja ne jäävät parhaassa tapauksessa vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi palvelemaan tulevia sukupolvia. Oman käden jälki näkyy vahvasti. Kun oma panos näkyy työssä, mitä tehdään ja mitä saadaan aikaiseksi, se tuntuu hyvältä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennusmestariksi opiskeleva Matias Säntti on tutustunut infrarakentamisen saloihin Vt19 Seinäjoki-Lapua -hankkeella lähes puoli vuotta. Työmaa-arjen pyörittämiseen ja työnjohtamiseen keskittyneessä harjoittelussa syttyi kipinä siltojen rakentamiseen, ja viimeinen opintovuosi käynnistyykin reppu täynnä käytännön oppia monipuolisesta infrakohteesta.

Kesäkuukaudet ovat kuluneet hankkeella vauhdilla ja kiireiset työpäivät ovat tarjonneet sekä haasteita että uusia oivalluksia.

– Kyllä tämän harjoittelun aikana on saanut laittaa mietintämyssyä välillä päähän ihan tosissaan. Vastuutakin olen saanut sopivasti ja oppiminen on ollut antoisaa. Kokeneet työnjohtajat ovat auttaneet tarvittaessa sekä selittäneet asioita, jotka ovat heille varmasti itsestäänselvyyksiä mutta minulle uusia, Matias tiivistää tunnelmiaan työharjoittelun lopun häämöttäessä.

Infra ja työmaan toimintamallit tutuiksi

Vt19 Seinäjoki-Lapua -hankkeessa rakennetaan muun muassa uusia keskikaiteellisia ohituskaistoja, parannetaan Atrian eritasoliittymää ja rakennetaan uusi eritasoliittymä ja alikulkukäytävä Muurimäen kohdalle. Hanke toteutetaan Kreaten ja Maansiirto Veljekset Rinta Oy:n muodostaman TYL Seilan voimin.

– Työyhteenliittymätyöskentely ei ollut minulle ennestään tuttua, joten on ollut mielenkiintoista tutustua myös siihen puoleen. Molemmissa yrityksissä porukka on mukavaa ja yhteistyötyö on sujunut hyvin, Matias kertoo.

Rakennusmestarin koulutusohjelmassa on keskitytty pääosin talonrakentamispuoleen, joten harjoittelu monipuolista infrarakentamista sisältävällä työmaalla tarjoaa myös uutta näkökulmaa tulevaisuuden uravalinnoille.

– Infrarakentaminen ei ollut minulle ennestään kovin tuttua, vaikka viime kesän vietinkin montun pohjalla lapion varressa kaapeliojituksia tehden. Koulussa sain alustavaa tietoa geotekniikan ja maanrakennustekniikan kursseilta, mutta parhaan opin olen saanut täällä työmaalla.

Harjoittelu ja opinnäytetyö ohjasivat siltojen pariin

Kreaten harjoittelijana Matiaksen tehtävät ovat keskittyneet Muurimäen sillan rakentamisen vaiheisiin.

– On ollut hienoa seurata sillan rakentamisen eri vaiheita. En tiennyt ennestään esimerkiksi sillan paalujen kantavuutta mittaavasta PDA-mittauksesta mitään, mutta siihenkin pääsin perehtymään käytännössä. Mieleen on jäänyt myös betonin oikeanlaisen rakenteen tärkeys sillan valutöissä ja jännitystyöt, Matias muistelee kesän kohokohtia.

Siltarakentamisen monipuoliset mahdollisuudet kiehtoivat Matiasta jo ennen harjoittelua. Käytännön työ toi vahvistuksen siihen, että myös opinnäytetyön aihe löytyi siltapuolelta.

– Teen työni jännitettävän risteyssillan rakentamisen eri vaiheista. Olen jo jäsennellyt aihetta ja tehnyt runkoa. Kun opiskelut taas alkavat hyökkään aiheeseen tosissaan kiinni. Varmasti käyn vielä työmaallakin katsomassa seuraavia vaiheita opiskelujen lomassa.

Rohkeasti alalle ja keltamustaan joukkueeseen mukaan!

Kreaten keltamustilla työmailla on tavoitteena tarjota harjoittelijoille sopivassa tasapainossa niin vastuuta ja haasteita kuin tukea ja oppia. Onnistuneella harjoittelulla taataan infra-alalle uusia innostuneita osaajia, jotka parhaassa tapauksessa haluavat jäädä kehittämään osaamistaan yritykseen.

– Olen positiivisesti yllättänyt Kreatesta työpaikkana. Tuki sekä harjoittelijoille että muulle henkilöstölle on erittäin hyvällä tasolla. Tarpeiden ilmaantuessa ei tarvitse kuin kysyä, ja yhdessä sitten katsotaan vaihtoehtoja. On myös hienoa, että harjoittelijoille järjestetään omia juttuja ja mahdollisuuksia tutustua toisiinsa myös työn ulkopuolella, Matias iloitsee.

Syyskuun koittaessa Matias suuntaa takaisin opintielle, mutta infrarakentaminen on jäänyt yhtenä mielenkiintoisena uravaihtoehtona kytemään mielen sopukoihin.

– Infrarakentamisessa on omat haasteensa ja olisi mielenkiintoista hakeutua alalle opiskelujen päätyttyä. Haluaisin erikoistua infrahommissa tulevaisuudessa ja siltapuolella erilaiset sillat ja pohjaolosuhteet pitäisivät varmasti mielenkiintoa yllä.

Harjoittelu on ollut sen verran positiivinen kokemus, että sen perusteella Matias uskaltaa ehdottaa alaa myös muille.

– Suosittelen uravalintaansa miettiviä hakeutumaan infra-alalle, etenkin jos tykkää vaihtelusta. Reissuhommissa maisemat vaihtuvat, jokainen päivä on erilainen ja pääsee tapaamaan paljon erilaisia ihmisiä, Matias päättää.

Kesä 2022 toi Kreaten Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeelle rakennusinsinööriopiskelija Aku Vääriskosken, jolla on meneillään opintojen viimeisen vuoden harjoittelu. Sen aikana tulevat tutuksi niin työnjohdon kuin koko mittavan työmaan monipuolinen arki. Lähdetään seuraavaksi paikan päälle Helsingin Pasilaan.

Moi Aku, olet melkein valmis rakennusinsinööri. Miten päädyit juuri infrarakentamiseen? Entä miksi harjoittelupaikaksi Kreaten toteuttama ja Helsingin kaupungin tilaama Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke?

Opiskelujen edetessä infrarakentamisen laaja-alaisuus ja erilaiset mahdollisuudet alkoivat kiinnostaa minua. Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeessa mielenkiintoa herättivät sen haasteellisuus ja monipuolisuus, joita tuovat tiiviissä kaupunkiympäristössä työskentely, radan läheisyys, monenlaiset työvaiheet maanrakennuksesta taitorakentamiseen. Tietenkin kiinnosti myös työskentely kasvavassa ja innostavassa Kreatessa.

Millä mielellä tulit Pasilaan?

Lähdin innokkaana ottamaan selvää, mitä työnjohdon tehtävät ovat käytännössä ja miltä työmaa näyttää itselle entuudestaan hieman vieraammasta näkökulmasta.

Haluan oppia tietenkin hyvän työnjohdon periaatteita, mutta myös mahdollisimman paljon käytännön kenttätyöskentelystä, joka luonnollisesti tukee toimivaa työnjohtoa. Tavoitteenani on pystyä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti minulle annetuissa tehtävissä, jotta voin aidosti vähentää muiden työtaakkaa.

Harjoittelusi alkoi huhtikuun alussa ja tätä kirjoittaessa olet ollut työmaalla lähes kaksi kuukautta. Mitä olet päässyt työnjohtoharjoittelijana tekemään?

Olen ollut mukana betonirakentamisessa sekä ohjannut ja valvonut toimia muottien rakentamisessa, raudoituksessa ja valuissa. Myös aikatauluttaminen, työsuoritusten suunnittelu ja laadunvalvonta ovat osa työnkuvaani. Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa infrapuolta eli sekä väylät että sillat kuuluvat opintoihini. Veturitiellä olen kuitenkin pääsääntöisesti ollut mukana siltarakentamisessa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Päivät alkavat yleensä aamuseitsemältä ja päättyvät noin klo 15.30. Usein valupäivinä aloitamme jo klo 6.30 ja päivät saattavat venyä normaalia työaikaa pidemmiksi.

Töihin kuuluu myös jonkin verran ilta- ja yötöitä tilanteen vaatiessa. Olen tehnyt yötöitä Veturitien sillan kannen valussa sekä liikennejärjestelyiden muuttamisessa. Omalle kohdalle osuneet yötyöt ovat olleet mielenkiintoisia senkin takia, että silloin yleensä tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa. Säännöllisiä yötöitä työmaallamme tehdään vanhan sillan purkusillan kanssa, mutta siinä en ole ollut mukana.


Onko jotain, mikä on jäänyt erityisesti mieleesi näiden viikkojen varrelta?

Kiinnostavaa on ollut seurata työmaan päivittäistä kehitystä, mikä saattaa sivustakatsojalta jäädä helposti huomaamatta. Työmaalla päivittäin työskennellessä huomaa konkreettisesti, miten joka päivä asiat etenevät ja jotakin valmistuu.

Veturitien sillan kannen valu on varmasti jäänyt vahvimpana mieleen sen tiukan suunnittelun sekä aikataulutuksen tärkeyden johdosta. Siinä kaikki työskentelivät tiiviisti yhdessä ja kaiken täytyi sujua tarkasti suunnitelmien mukaan.

Ovatko ajatuksesi työnjohtajan tehtävistä muuttuneet harjoittelun edetessä?

Kyllä ovat, sillä en osannut odottaa, miten myös näennäisen pienistä asioista työvaiheiden johtaminen koostuu. Käytännöllisin oppi tähän mennessä onkin ollut, että meidän työjohtajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu pitää huoli, että kenttätyöntekijöillä on edellytykset tehdä omat työnsä. Tähän kuuluu muun muassa eri tekijöiden töiden yhteensovittaminen, rakennustarvikkeiden toimitus työskentelypaikalle oikea-aikaisesti ja riittävä opastus työhön.

Mikä tekee Aku Vääriskoskesta tulevaisuudessa hyvän työnjohtajan?

Minulla on halua ymmärtää työmaan suurempaa kuvaa. Lisäksi minulta löytyy yhteistyötaitoja sekä teknistä osaamista eri osa-alueilta. Pyrin myös toteuttamaan johtamista ihmislähtöisesti, jota mielestäni tarvitaan myös tällä alalla.

Mitä olit tekemässä ennen tätä haastattelua ja minne lähdet seuraavaksi?

Kävin äsken opastamassa purkumiehiä Radioportin alikulkukäytävän tukimuuri kakkosella, jossa puretaan kolmannen lohkon anturan muottia kaapelinsuojaputkien tieltä. Samalla katsottiin timpureiden kanssa tukimuurin seinän läpi menevien vedenpoistoputkien asennusta, koska joudumme poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta.

Seuraavaksi lähden tekemään Radioporttiin raudoitustarkastusta. Katson, onko tukimuuri kakkosen toisen ja kolmannen lohkon seinien raudoituksissa teräksiä oikea määrä ja että niiden keskinäinen sijainti on oikea. Samalla tarkastan raudoituksen suojaetäisyyden valmiista betonipinnasta.


Kiitos haastattelusta Aku sekä intoa ja paloa harjoitteluusi myös tästä eteenpäin!

Mikä inspiroi ja innostaa infra-alalla? Kun tätä kysyy KFS:n vaativan pohjarakentamisen ammattilaiselta Viivi Rautakoskelta, vastaus on selvä.

–  Tykkään paljon uuden oppimisesta. Minua inspiroi, kun eteen tulee jotain sellaista, mitä en ole aiemmin tehnyt. Tykkään ja haluan oppia uutta.

Parhaillaan Viivi työskentelee KFS Finlandin stabilointihankkeilla työnjohtajana. KFS Finland Oy on Suomen johtava pohjarakentamisen erikoistöihin keskittyvä yritys, jonka Kreate omistaa yhdessä maailman suurimman pohjarakentamiseen erikoistuneen, kansainvälisen Keller Groupin kanssa.

– Työskentelin ensin 10 vuotta putkiasentajana maanrakennustyömailla ja siitä innostuin lähtemään opiskelemaan infrapuolen työnjohtajaksi Tampereen ammattikorkeakouluun, kertaa Viivi urapolkunsa alkutaivalta.

Viivin tapauksessa polku Suomen kiinnostavimmille stabilointihankkeille kiersi Kreaten kautta. Työnjohtoharjoittelu Kreaten väylärakentamisen yksikössä tarjosi innokkaalle oppijalle mielenkiintoisia väyläpuolen projekteja.  

Uudiskatuprojektilla koko maanrakentamisen kirjo

KFS:llä on meneillään useita maaperän vahvistamisen työmaita eri puolella Suomea. Viivi on päässyt käyttämään oppejaan ja osaamistaan muun muassa Helsingissä Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston sekä Turun kehätien stabiloinneissa.

Yksi mieleenpainuvimmista hankkeista sijaitsi Espoossa Peijinkadulla. Haastavissa savesta ja liejusta koostuvissa pohjaolosuhteissa KFS:n erikoispohjarakentamisen ammattilaiset rakensivat Peijinkatua ja lähikatuja yhdessä Kreaten väyläosaajien kanssa.

– Siellä sain olla mukana lähes projektin alusta loppuun asti. Näin koko työmaan kirjon, ja sen mitä kaikkea maanrakentamiseen kuuluu. Se oli mielenkiintoinen uudiskatuprojekti, jossa teimme pohjanvahvistusta paalulaatoilla ja stabiloinnilla.

– Peijinkadulla tutustuin myös ensimmäisen kerran KFS:ään, joka teki kaikki stabiloinnit ja porapaalutukset. Näiden vuosien aikana olen oppinut paljon uutta Kreatelta ja KFS:ltä niin maanrakentamisesta kuin pohjanvahvistamisesta, kehuu Viivi.

Parasta työkaverit ja työilmapiiri

Työnjohtajan aamut alkavat työmaakierroksilla. Viivi käy paikan päällä keräämässä pilareita koskevia aineistoja, joita hän työstää työpöydän ääressä Tuusulan toimipisteellä.

– Seuraamalla pilarikohtaisia tietoja pystyn tarkkailemaan ja raportoimaan esimerkiksi toteutuneita pilareita ja oikeita sideainemääriä sekä muita tietoja, joita tarvitaan myös laskutukseen tilaajan suuntaan, hän selittää.

Erikoispohjarakentaminen tuo sopivasti haasteita tekijänsä työpäiviin, ja Viivi kertoo janoavansa lisää oppia.

– Stabilointi on ollut tosi kivaa ja mielenkiintoista ja varmaan tulen oppimaan siitä vielä lisää. Minua kiinnostaa maanrakennusala ylipäätään.

Entä mikä on parasta KFS:llä ja Kreatella? Tähänkin kysymykseen KFS:n avustavalta työnjohtajalta tulee selvä vastaus:

– Meillä parasta on työkaverit ja työilmapiiri. Täällä oikeasti autetaan, jos tulee ongelmia tai kysyttävää, miten asia pitäisi tehdä. Tyypillinen kreatelainen ja KFS:läinen on mukava ja rento ja helposti lähestyttävä.

Sillat ovat kiehtoneet Aki Kopraa nuoruusvuosista lähtien. Kreatea Suomen parhaimmaksi ja älykkäimmäksi infrarakentajaksi kehittänyt ja syksystä 2021 syksyyn 2025 TYL Kruunusiltojen suunnittelupäällikkönä toimiva Aki opiskeli pohjarakennesuunnittelua ja yhdyskuntasuunnittelua. Hän vaikuttui opiskelukaupunkiinsa Tampereelle rakentuvasta Särkijärven sillasta.

– Silloin ajattelin, että olisi erittäin mielenkiintoista olla sillanrakentaja. Sillat ovat vaikuttavia projekteja, isoja rakenteita, jotka jättävät jäljen maisemaan.

Aki haki ja pääsi Särkijärven siltaa urakoineelle Insinööritoimisto Seppo Rantalalle kesätöihin työnjohtoharjoittelijaksi. Vuonna 2013 valmistui samalle urakoitsijalle tehty diplomityö, joka käsitteli täryttämällä asennettujen teräsputkipaalujen kantavuuden määrittämistä.

Kun huhtikuun ensimmäisenä päivänä 2015 Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy yhdisti voimansa Fin-Seula Oy:n ja Kesälahden Maansiirto Oy:n kanssa, syntyi Kreate – ja Akista tuli kreatelainen.

Kalasatamasta Kööpenhaminaan ja Pariisiin

Aki työskenteli työmaainsinöörinä ja työnjohtajana, kun Kreate alkoi rakentaa pääurakoitsijana Isoisänsiltaa. Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä silta oli Helsingin kaupungille tietomallinnuksen pilottihanke, joka valmistuttuaan vuonna 2016 voitti Vuoden silta -palkinnon ja kaksi Tekla BIM Awards -palkintoa, ensin kotimaisen ja sitten kansainvälisen infrarakentamisen kategorian.

Se on myös silta, joka toimi käännepisteenä Akin uralla.

– Silloin en tiennyt tietomalleista juurikaan, mutta projektille nimetyn tietomallikoordinaattorin ohjauksessa opin esimerkiksi mallintamaan työnaikaisia rakenteita sekä laatimaan mittausaineistoa ja seuraamaan toteutunutta työtä mallipohjaisesti. Sen jälkeen ehdotin, että tekisin Kreatella laajemminkin tietomallikehitystä ja niin päädyin kehityspäälliköksi.

Isoisänsilta herätti kiinnostusta maailmanlaajuisesti, ja Aki on käynyt puhumassa projektin toimintamalleista mm. Kööpenhaminassa ja Pariisissa.

– Sillan suunnittelussa on poikkeuksellisen vahvasti vaikuttanut arkkitehdin visio ja linjaus. Yleensähän sillan estetiikan suunnittelee rakennesuunnittelija pääsuunnittelijana. Isoisänsilta on visuaalisesti näyttävä kohde ja on kiva sanoa frendeille, kun ollaan Kalasatamassa, että olen ollut tuossa mukana merkittävässä roolissa.

Kruunusillat haaste, josta ei voi kieltäytyä

Isoisänsillan läheisyyteen alettiin suunnitella uutta, poikkeuksellista siltahanketta. Kruunusillat on kokonaisuus, joka muodostuu useista silloista ja muista rakennustöistä.

Kreate on mukana työyhteenliittymässä, joka rakentaa 1 200 metriä pitkän Kruunuvuorensillan Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan ja 293 metriä pitkän Finkensillan, joka yhdistää Kalasataman eteläosan Korkeasaareen.

– Kun tiesin, että tätä päästään tekemään, halusin projektille mukaan. Ei sellaisesta haasteesta kunnianhimoinen sillanrakentaja voi kieltäytyä, naurahtaa Aki.

– Koska minulla on suunnittelutaustaa ja tietomalliosaamista, jotka ovat Kruunusilloilla erittäin suuressa roolissa, kyllä minulle täältä paikka löytyi ja pääsin suunnittelupäälliköksi. Hyvin ovat kuunnelleet esimiehet toiveitani uran kehittämisestä ja antaneet mahdollisuuksia ottaa laajemminkin oppia kuin mitä sen hetkinen työtehtävä on, hän kiittelee.

Rohkeasti infra-alaa kehittämään

Kruunuvuorensillan ja Finkensillan suunnittelupäällikkö haistelee työkseen infrarakentamisen uusia tuulia. Aki kertoo hakevansa aktiivisesti oppia ja näkemystä projektien digitaalisiin toimintamalleihin alan kansainvälisistä tapahtumista ja konferensseista.

– Haluaisin ravistella infra-alalla vielä ilmenevää kapeakatseista toimintatapaa, jolloin tehdään aina niin kuin ennenkin. Ammattilaisten pitäisi luopua tästä mukavasta tunteesta ja lähteä rohkeasti kehittämään alaa, koska osaamista heiltä löytyy, hän rohkaisee.

Aki veikkaa, että Kruunuvuorensillasta tulee seuraava mieleenpainuva silta hänen urallaan, onhan Suomen suurin silta huomattava maamerkki.

– Kreaten motto The future is built today kertoo hyvin siitä, miten katsomme tulevaisuuteen. Mielenkiintoiset, uudet haasteet saavat minut innostumaan ja haasteita ratkomme yhdessä. Ja kyllä aina sytyn uusiin digitaalisiin työkaluihin, jos ne tuovat älyä ja järkeä meidän prosesseihimme työmailla.

Rakennusmestariopintoihin liittyvät työharjoittelut toivat Alvar Peltolan Kreatelle aluksi erikoispohjarakentamisen pariin. Ensimmäisenä työharjoittelukesänä 2017 hän teki porapaalujen injektointi- ja ankkurointitöitä Kreaten osaksi omistaman KFS Finlandin hankkeilla pääkaupunkiseudulla. Seuraava kesä sujui työnjohtoharjoittelussa Tuusulan Hezner Data Centerillä.

– KFS:n kesätöissä sain hyvän käsityksen siitä, millaista on erikoispohjarakentaminen, Alvar toteaa.  

Rakennusmestariksi hän valmistui kesällä 2019 ja jo samana kesänä työt alkoivat Kreaten puolella työnjohtajana väylärakentamisen yksikössä. Ensimmäisessä hankkeessaan tuore työnjohtaja pääsi rakentamaan Niittykallion katuja Tonttumuorin asemakaava-alueella Espoossa.  

– Niittykummun hanke oli kiinnostava, koska siellä oli sekä erikoispohjarakentamista että väylärakentamista. Väylärakentamisen pariin vei etenkin itse rakentaminen ja haasteet siitä, miten tiet, kadut ja aluerakentamisen voi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.  

Uran mielenkiintoisin hanke: Veturitie ja Ratapihakorttelit

Työt jatkuivat, mutta myös opiskeluintoa tuntui riittävän, ja niinpä Alvar lähti jatkamaan opintoja Hämeenlinnaan AMK-puolen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi.

Insinööriopintojen lähiopetuksen loputtua toukokuussa 2021 hän siirtyi väylärakentamisen työnjohtajaksi Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeelle Helsingin Pasilaan. Alvar toteaa sen olevan tähänastisen uran mielenkiintoisin urakka – kuuluuhan laajaan työmaahan niin väylä- kuin siltarakentamista sekä kiertotaloutta haastavissa olosuhteissa vilkkaan auto- ja junaliikenteen ääressä.

– Lisäksi Pasilassa saan tehdä töitä mukavassa porukassa, jossa on myös tuttuja KFS:n kesiltä, kuten väyläpuolen työmaapäällikkö Jari Rutanen. Teemme Jarin kanssa paljon yhdessä töitä, koska jaamme Veturitien hankkeen väylähommat. Jarin ja koko Veturitien porukan kanssa jeesaamme toinen toisiamme.

Opinnäytetyötä Alvar teki töiden ohessa reilun vuoden verran. Aiheena on satelliittipaikannukseen perustuvan GNSS-mittatikun hyödyntäminen, ja käyttöoppaan muotoon kirjoitettua päättötyötä on tarkoitus hyödyntää Kreaten hankkeilla.

– Olen käyttänyt vastaanotinta ensimmäistä kertaa Veturitien työmaalla ja se on osoittautunut hyödylliseksi. Tarkoitus on, että opasta päivitetään sitä mukaa kun laitteet päivittyvät ja käyttökokemusta tulee lisää, Alvar kertoo ja jatkaa, että opinnäytetyönsä ”Työnjohdon uusi rooli työmaamittausten suorittajana” hän palautti joulukuussa 2021 ja muutama viikko myöhemmin hän valmistui rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi (AMK).

Vastuuta annetaan osaamisen mukaan

Haastatteluhetkellä Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen väyläpuolen työmaapäällikkö on ”vaihdossa” Kemissä. Infraosaajamme toteuttavat Kemin biotehtaalla jopa kuusi eri infra- ja maanrakentamisen urakkaa, onhan se Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

Seuraavien kuukausien aikana Alvar on se, joka pääsee toimimaan Pasilassa vastaavana väylärakentamisen työmaapäällikkönä.

–  Kreatella annetaan vastuuta, tehdään sovitut asiat ja mennään hyvällä tavalla yrittäjähenkisesti. Täällä olen päässyt kehittämään itseäni kaikin tavoin ja vastuuta jaetaan osaamisen mukaan. Työmaapäällikön tuuraus tuo mukavaa haastetta vuoden alkuun.

Väylärakentamisen monipuolisuus innostaa alan osaajaksi kehittynyttä Alvaria yhdessä monipuolisten onnistumisten ja haasteiden kanssa.

– Vaikka joskus vaikuttaa siltä, että haasteet ovat vaikeita ja on tiukkoja tilanteita, mutta kun niissä onnistuu ja pääsee eteenpäin, se on hieno tunne!

– Enää ei ole ennen lomaa tunnetta, että olen ihan poikki. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen, että joko se loma tuli, Kreaten palkka- ja HR-asiantuntijana työskentelevä Susanna Mäkinen kertoo.

Pitkän tilitoimistouran jälkeen keväällä 2018 Kreatelle siirtynyt Susanna kokee avoimen tekemisen meiningin ja työssä jaksamisen tukemisen tärkeiksi viihtyvyyden syiksi.

Susannan työ Kreatella on paitsi palkanlaskennan esimiehenä toimimista, myös TES- ja työsuhdeasioissa avustamista sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Arki poikkeaa huomattavasti työstä tilitoimistossa, kun nyt hän on tekemisessä tiiviisti Kreaten ammattilaisten kanssa.

Orivedeltä kotoisin oleva Susanna muutti Tampereelle opiskelemaan jo 16-vuotiaana. Tammerkosken lukion aikaa seurasivat työn täyteiset välivuodet ja kasvatustieteiden approbaturin opiskelu Avoimessa yliopistossa.

– Minut on otettu poikkeuksetta hyvin ystävällisesti vastaan. Olen huomannut, että kaikki työntekijät tukevat toisiaan tehtävästä riippumatta. Avoin ja rento tekemisen tunnelma näkyy kaikessa, hän sanoo.

16-vuotiaana Tampereelle opiskelemaan

– Halusin jo lapsena opettajaksi. Kreatella saan toteuttaa tätä toiveammattiani, kun koulutan henkilöstöä esimerkiksi sekä HR-järjestelmän että tuntikirjaus- tai kulunvalvontajärjestelmän käytössä.

– On kiva opettaa toiselle asia, jonka osaa hyvin. Kun toinen oppii, itsellekin tulee onnistumisen tunne.

Susannan toi taloushallinnon ammattiin ammattikorkeakoulussa liiketalouden opiskelu ja tradenomin tutkinto. Hän työskenteli pitkään henkilöstöpalveluyrityksessä ja tilitoimistossa.

– Hain Kreatelle, jotta saisin lisää HR-puolen kokemusta. Täällä voin vaikuttaa asioihin tilitoimistoa enemmän. Saan olla työkaveri, en vain etäinen palkanlaskija.

Osaamisen kehitys palkitaan

– Kreatella on todella haastavia työkohteita ja paljon kehittymisen mahdollisuuksia. Kun osaaminen kasvaa, se myös näkyy tilipussissa, Susanna kertoo.

Hän arvostaa Kreaten työaikajoustoja, jotka helpottavat liikuntaharrastuksia ja ajan viettoa lähipiirin kanssa. Susannan vastuualueeseen työhyvinvoinnin kehityksessä kuuluu mm. tiedottaminen henkilöstölle.

– Kreatella on eri kuntosalien kanssa sopimuksia kanssa ympäri Suomea. Jokaisella kreatelaisella on myös mahdollisuus ottaa käyttöön mm. stressiä ja palautumista mittaava First Beat -hyvinvointianalyysi, hän kertoo nykyisistä mahdollisuuksista.

Vuoden 2019 alussa toimintansa aloitti Kreaten huvitoimikunta, Kreaktiivinen.

– Koen merkityksellisenä sen, että voin olla työkavereiden kanssa tekemisissä. Henkilöstömme työskentelee eri puolilla maata, ja tapaamiset luovat yhteishenkeä. Yhteiset tapahtumat ovat varmasti tervetulleita, jos teet työtä vaikkapa työmaalla, jolla ei ole kovin paljon työkavereita.

– Odotan mielenkiinnolla, mitä toimikunta ideoi seuraavaksi.

Mistä syntyy polte tehdä työ joka päivä hyvin – ja etsiä parhaat ratkaisut eteen tuleviin haasteisiin? Mikko Heijan motivaatioon liittyvät lapsuuden sankari, rakennusalan vastaansanomaton vetovoima ja Kreaten yrityskulttuuri.

Rakennustekniikan insinööriksi  vuonna 2011 Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneen Mikon ensimmäinen työpaikka oli TAMKin rakennuslaboratorio. Työura jatkui siltojen korjaussuunnittelun ja laaduntarkastuksen tehtäviin eri työnantajilla.

Mikko haki töihin Kreatelle, silloiselle Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:lle, heinäkuussa 2014.

– Olin kuullut, että Rantala alkaa tehdä Tampereella rantatunnelin siltoja. Se kuulosti isolta urakalta ja kiinnostavalta haasteelta, joten päätin hakea työpaikkaa.

Oma työmaa runsaan vuoden jälkeen

– Olen saanut Kreatella hyvin vastuuta, mutta myös tukea aina tarvittaessa. Voin soittaa milloin vain esimiehelleni, joka jaksaa aina vastata. Saamme asian ratkaistua usein alle minuutissa.

Työmaapäällikkönä toimiva Mikko kokee vahvimmaksi lajikseen teknisen soveltamisen. Hän on tyytyväinen Kreaten vähäiseen byrokratiaan, vapauteen päättää asioista ja avoimeen ratkaisukulttuuriin.

– Kerron tekijöille, kuinka haluan työn tehtävän. Sen jälkeen työntekijät voivat aina kysyä – ja kysyvätkin – tehtäisiinkö kuitenkin heidän mielestään paremmalla tavalla? Jos idea on hyvä, työ tehdään heidän ehdotuksensa mukaan. Parhaassa tapauksessa sitä vielä jalostetaan yhdessä.

Mikon ensimmäiset omat työmaat sijaitsivat vuonna 2016 Parkanossa. Kesäkuussa 2019 hän siirtyi Tampereen Ranta-Tampellan työmaalle, jonka töihin kuuluvat mm. veistokselliset sillat. Niihin tuovat haastavuutta sekä pituussuuntaan että alaspäin jännitetyt rakenteet.

– Työn monipuolisuus on hienoa. Täälläkin tehdään kolme siltaa, kaksi laituria, tukimuuri ja paljon muutakin. Juuri nyt koneet ovat rannassa tekemässä aallonmurtajan eroosiorakennetta eli järjestelemässä valtavia lohkareita, Mikko sanoo ja osoittaa Näsijärven rantaa.

– Minua kiinnostavat jokaisella työmaalla työtavat, myös pienissä asioissa. Yleisesti minua kiinnostaa se, että tehdään tehokkaammin, paremmin ja nopeammin. Ja että tehdään oikein, eikä turhaa.

Lapsuuden sankari

Mikko on kotoisin Lahdesta. Rakennustyön vetovoiman juuret löytyvät varhaislapsuudesta.

– Muistan yhä, kuinka perhepäivähoitajani mies lähti aamulla työkaluvyö olalla rakennustyömaalle. Olin kuulemma katsonut aamulähtöjä ihaileva kiilto silmissäni.

Mikko arvostaa Kreaten työtehtävien monipuolisuutta ja työaikajoustoja, sillä nyt hänellä itsellään on pieni tytär. Työrytmi on vaihtunut töiden päättymiseen kello 16:n jälkeen, jolloin on aika hakea tytär päiväkodista. Jos lapsen takia tulee vaikkapa äkillinen lääkärikäynti, sen voi hoitaa ilman kysymyksiä.

– Kreaten erityispiirre moneen muuhun yritykseen verrattuna on se, että meillä paljon omia työntekijöitä. Kun opimme tuntemaan toisemme, syntyy yhdessä tekemisen meininki.

– Ketään ei tarvitse käskeä tekemään työtä. Riittää kun sanon, että nämä asiat on tehtävä ja mielellään tässä järjestyksessä. Työt hoituvat.

Sama yhdessä tekemisen henki näkyy Mikon mukaan myös yhteistyössä Kreaten eri yksiköiden välillä. Hän  toivoo, että uudet työnjohtajat ovat avoimia työntekijöiden ehdotuksille, sillä työntekijät ovat omien alojensa asiantuntijoita.

– Olisi hölmöä olla väkisin omaa mieltä. Järkevintä on keskustella yhdessä, mikä on kulloinkin järkevin tapa tehdä työ.

– Meillä kaikki ovat tasavertaisia, Mikko sanoo.

Virkeä työllisyystilanne ja hyvä yhteishenki vetivät Joonaksen Kreateen Joonas Kauppinen työskentelee haastatteluhetkellä kahdella työmaalla: Seinäjoen sairaalan laajennusurakassa työmaapäällikkönä sekä Kärmeskydön sähköaseman työmaalla vastaavana työnjohtajana. Hänellä on uraa Kreatessa takana kaksi vuotta. Talonrakennuspuolelta rakennusinsinööriksi valmistunut Joonas kiinnostui infra-alasta erityisesti sen hyvän työllisyystilanteen vuoksi.

– Infra-alalla on aina ollut hyvin töitä tarjolla. Tulin ensin kesätöihin ja pääsin sitä kautta kiinni vakituiseen työhön, Joonas pohjustaa.

Joonaksen tavallinen työpäivä alkaa aamulla sairaalan laajennusurakan työmaatoimistosta. Hän katsoo, että työt lähtevät hyvin käyntiin ja työskentelee sitten tietokoneella täyttäen muun muassa työmaapäiväkirjaa. Seuraavaksi Joonas lähtee toiselle työmaalleen sähköasemalle, missä tekee samat toimenpiteet. Lounastuntiin hän yhdistää usein hankintoja ja käy ostamassa työmaalta puuttuvia tarpeita. Iltapäivällä työt jatkuvat tietokoneella esimerkiksi laskutuksen ja laatuasioiden parissa. Päivän päätteeksi Joonas kiertää vielä molemmat työmaansa, tarkastaa mitä on saatu valmiiksi ja mistä päästään huomenna jatkamaan.

Oma osaaminen kehittyy laajasti

– Kreatessa saa tehdä ammattilaisten kanssa töitä ja yhteishenki on hyvä. Vastuuta tulee riittävästi ja pääsee oppimaan uutta. Meillä on monenlaisia työmaita ja mahdollisuus päästä monipuolisesti rakentamaan vaikkapa siltaa, pohjaa ja rataa. Tällaisessa työpaikassa oma osaaminen kehittyy laajastikin, Joonas pohtii.

Hänen mielestään työmaata tukevat toiminnot on Kreatessa hoidettu mukavasti ja esimerkiksi intranet Kreatiimistä löytyy hyvin kaikki tarvittava tieto ja materiaali. Väki on Kreatessa Joonaksen mielestä kunnianhimoista ja yrittäjähenkistä.

– Työt yritetään aina tehdä mahdollisimman hyvin. Pidän siitä, että asioita sumplitaan paljon yhteistuumin ja hommat hoidetaan suoraselkäisesti niin kuin on sovittu.

Joonas viettää vapaa-ajallaankin paljon aikaa työkavereidensa kanssa.

– Puhallamme yhteen hiileen. On kiva tietää, että aina kun pyytää apua, sitä myös saa.

Sähköpostin kilahtelu tahdittaa vastaavan työnjohtajan Mika Ojalan työpäivää. Haastatteluhetkellä Helsingin Vallilaan rakentuu kaksikerroksinen parkkihalli katutason alapuolelle, ja Vääksyntie 2 -työmaalla majaa pitävän Ojalan työpäivät ovat hyvin vaihtelevia.

– Työpäivän aluksi tarkistetaan, että työt lähtevät suunnitellusti käyntiin. Sen jälkeen aikaa menee sähköpostin, työnsuunnittelun, aikataulujen, laatuasioiden, laskutuksen ja suunnitelmien parissa. Aina ilmestyy uusia haasteita ratkottavaksi.

Pohjarakennustyömailla on usein myös paljon muita toimijoita, varsinkin loppuvaiheessa, joten työvaiheiden ja aikataulujen yhteensovitus kuuluu osaksi työpäivää. Ojala kiitteleekin, että hommat hoituvat hyvin ja yhteistyötä tehdään hyvässä hengessä.

– Pohjarakentamisen porukka on loistava.

Urheilullinen vapaa-aika

Ojalaan perheeseen kuuluu vaimo, pieni tytär ja koira. Urheilu toimii hyvänä vastapainona työlle. Tosin työkavereiden kanssa ollaan yhteyksissä myös vapaa-ajalla.

– Harrastan kesäisin golfia ja talvisin salibandya sekä muuta liikuntaa. Liikunta on tärkeä osa vapaa-aikaani.

Kreatelle tullessaan Ojala oli vielä puoliksi koulunpenkillä. Opiskeluja ammattikorkeakoulussa oli jäljellä vielä vuosi. Työharjoittelu onkin sävyttänyt Ojalan työhistoriaa jo ennen Kreatea.

– Olen aloittanut alalla työskentelyn vuonna 2009, aluksi kesätöiden ja opiskeluun kuuluvien harjoitteluiden merkeissä.

Kehityksen mukana pysyttävä

Kreatella työskentely, hyvät esimiehet, loistava porukka ja haastavat työmaat ovat Ojalan mielestä kehittäneet hänen ammattitaitoaan

– Vastuuta saa paljon, mutta yksin ei kuitenkaan jätetä.

Alan vaatimukset ja tekniikka kehittyvät koko ajan, joten kehityksen mukana pysyminen on Ojalan mielestä tärkeää. Työmaiden aikataulut ovat tiukkoja ja samalla paperityön määrä lisääntyy kovalla vauhdilla. Myös suunnitelmat on usein tehty kiireessä ja se kiire näkyy puutteina.

– Aikaa kuluu paperityöhön ja suunnitelmien kanssa painimiseen aivan liikaa. Usein myös reagointiaikaa muutoksiin on tiukoista aikatauluista johtuen liian vähän. Myös tiedonkulkua voisi kehittää.

Ojala uskoo, että pohjarakentamisen alalla on hyvä tulevaisuus, ja oikeaan suuntaan ollaan menossa.

– Hyvälle porukalle löytyy aina töitä!

Infrarakentamisen alalla voi kehittyä monialaiseksi osaajaksi verrattain lyhyessäkin ajassa. Kalle Tevaniemi valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2013, minkä jälkeen hän on jo ehtinyt työskennellä useassa vaativassa infrahankkeessa kahden eri työnantajan palveluksessa. Kreateen Kalle tuli vuonna 2017 ja toimii työnjohtajana ainutlaatuisessa Tampereen Kansi -hankkeessa.

– Nykyinen työni Tampereen Kansi -hankkeessa menee kyllä ykköseksi. On hienoa tehdä Suomen ja jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa hankkeessa töitä. Ympäristö on haastava, koska ulkopuolinen liikenne vaikuttaa aikatauluihin ja infraa rakennetaan ihan kaupungin keskellä rataympäristössä. Yksi tehtävistäni laajassa toimenkuvassani on järjestellä työvaiheet siten, että lyhyiden ratakatkojen aikana saadaan suunnitellut työt valmiiksi. Viiveitä ei saa tulla, ja olemmekin onnistuneet pitämään aikataulut tiukasti hanskassa, Kalle taustoittaa.

Tärkein oppi syntyy työmailla

Kreatessa töitä tehdään monipuolisesti eri yksiköiden kesken, sillä saman katon alta löytyvät sillanrakentaminen ja -korjaus, väylä-, pohja- ja betoni-, rata ja kalliorakentaminen sekä kiertotalous ja ympäristö. Hankkeet, joissa eri yksiköiden kesken tehdään yhteistyötä tarjoavat laajan näköalan monipuoliseen tekemiseen.

– Kreatessa on toimintaa monella eri sektorilla ja yhteistyötä tehdään eri yksiköiden kesken, mikä puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia kehittää itseään. Parhaassa tapauksessa työmailla on ammattilaisia monista eri yksiköistä samaan aikaan. Siinä oppii todella paljon, Kalle kertoo ja jatkaa.

– Minulle on kertynyt kokemusta betoni-, kallio-, rata-, silta- ja maanrakennustöistä. Olen päässyt urani aikana hoitamaan erikoiskohteita, mikä on tuonut hyvän pohjan tekemiseen verrattuna siihen, että olisi ollut vain yhdenlaisissa töissä. Kreatessa olen oppinut erityisen paljon vaativasta betonirakentamisesta ja rakentamisesta vilkkaassa rataympäristössä.

Infra-alan opiskelija, kesä työmaalla kannattaa

Koulutus tarjoaa perustiedon, jonka päälle jokainen rakentaa oman urapolkunsa myötä ammattitaitoaan. Kesätyöt työmailla auttavat eteenpäin riippumatta siitä, toimiiko valmistumisen jälkeen työnjohtotehtävissä, suunnittelijana suunnittelutoimistossa vai valvovana osapuolena.

– Koulussa käydään loppujen lopuksi aika pintapuolisesti tietyt osa-alueet, esimerkiksi sillanrakentamista ei ollut kuin yksi kurssi. Edellytys omalle kehittymiselle ja työnteolle jatkossa on kesätöiden saaminen. Vaikka aikoisi suunnittelutoimistoon töihin, olisi hyvä kiertää työmaan kautta. Kun näkee työmaapuolen käytännössä, on helpompi suunnitellakin, Kalle kannustaa.

Hän on itse toiminut kesätöissään niin työnjohdon kuin työntekijän tehtävissä.

– Olin useampana kesänä työmailla työntekijänä. Kesätyöni lapion varressa helpottavat kokonaisuuksien ymmärtämistä eri näkökulmista ja tarjoavat näkemystä vielä nykyisiin työnjohtotehtäviinikin. Olen toiminut hankkeen koosta riippuen vastaavana työnjohtaja tai työnjohtajana valmistumiseni jälkeen.

Kokemus työmailta auttaa myös oman esimiestyön kehittämisessä.

– Joka päivä olen tekemisessä henkilöstön kanssa. Kuunteleminen, avoin vuorovaikutus ja kokonaiskuvan kertominen ovat tärkeitä esimiestyössä. Omalla toiminnallani pyrin kehittämään näitä osa-alueita työmailla, Kalle sanoo.

Paperihommista huolimatta homma on plussaa!

Kalle tykkää vaihtelusta, haasteista ja monipuolisesta työstä. Paperihommista hän ei niinkään perusta, vaikka toki nekin hoituvat ammattitaidolla. Ajoittainen reissutyö, haastavat infrarakentamisen hankkeet ja vaihteleva työ ovat yhdessä niin iso plussa, että ne peittoavat alleen paperitöiden miinukset.

– Tykkään työstäni Kreatessa. Täällä luotetaan ammattilaisiin, mikä näkyy vastuun antamisessa. Meillä saa toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti, mikä on todella positiivista oman ammattitaidon kehittymisen kannalta ja työn mielekkyyden kannalta, Kalle päättää

Rakennusinsinööri Teemu Kiiskinen työskentelee haastatteluhetkellä vastaavana työnjohtajana Metsä Fibren Biotuotetehtaalla Äänekoskella vedenkäsittelylaitosprojektissa. Teemu on liikkunut töiden perässä ympäri maata ja ennen Äänekoskelle siirtymistään hän työskenteli muun muassa Joensuussa ja Helsingissä.

– Rakennusala on aina vetänyt. Aloitin haalarihommista ja opiskeluaikana tulin Kesälahden maansiirrolle töihin. Sitä kautta päädyin Kreatelle, Teemu kertoo.

Teemun mielestä yksi työn hyvistä puolista on se, että vaikka päivät usein rakentuvat samalla tavalla, ne eivät koskaan ole samanlaisia. Yleensä Teemun päivä alkaa aamulla tietokoneelta ja seuraavaksi hän ohjeistaa työmaan väen päivän töihin. Aamupäivällä on aikaa hoitaa työmaan juoksevia asioita, kuten tavaratilauksia. Työvaiheiden edetessä Teemu pääsee yhdessä kollegoidensa kanssa ratkomaan erilaisia haasteita ja työn jälkeä saa ihailla konkreettisesti työn edetessä. Työpäiviin kuuluu usein myös erilaisia tapaamisia tilaajaorganisaation ja alihankkijoiden kanssa.