Silta, jossa mikään ei ole tavanomaista – projektipäällikkö kertoo, miten Kruunuvuorensilta todella rakennettiin
Kruunuvuorensilta on muutakin kuin Suomen pisin ja korkein silta. Helsingin uusi ja näyttävä maamerkki on poikkeuksellisen vaativa infrarakentamisen kokonaisuus, jossa yhdistyvät pitkälle viety tekninen suunnittelu ja vaativat merelliset työvaiheet, kuten massiiviset vedenalaiset valut ja poikkeukselliset merinostot. Projektipäällikkö Jari Humalajoki Kreatelta kertoo, millaista oli edetä työvaiheissa ja johtaa hanketta, jossa huipentuu alan eri osaajien lähes viiden vuoden yhteistyö.
Kruunuvuorensilta avautui huhtikuussa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön, ja myöhemmin Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä kulkee myös raitioliikenne. Kreaten ja YIT:n muodostaman työyhteenliittymän, TYL Kruunusiltojen, toteuttama Kruunuvuorensilta on lähes 1 200 metriä pitkä ja sen 135 metriin kohoava keskipyloni tekee siitä sekä Suomen pisimmän että korkeimman sillan.
Kreaten Jari Humalajoelle hankkeen mittakaava konkretisoitui varhain.
– Kun olimme laskentavaiheessa keväällä 2021 Korkeasaaren rannassa ja katsottiin meren yli Kruunuvuorenrantaan, tuli hieman epäuskoinen olo. Tähänkö pitäisi saada silta?
Rakentamisen käynnistyttyä epävarmuus kuitenkin väistyi nopeasti.
– Kun ryhdyimme rakentamaan ja urakka eteni, epävarmuus hälveni nopeasti. Usko palautui siihen, että tämä saadaan tehtyä ja maaliin suunnitelmallisesti, Humalajoki muistelee.
Projektipäällikön työ oli ennen kaikkea kokonaisuuden hallintaa, ja päivät täyttyivät kokouksista ja sähköpostiviesteistä.
– Yritin käydä itsekin mahdollisimman paljon työmaalla. Näin pysyin kartalla siitä, että asiat sujuivat ja rakentaminen edistyi suunnitellusti. Tyypillinen projektipäällikön työpäivä oli kiireinen toimistopäivä.
Teknisesti vaativien työvaiheiden lisäksi Jari Humalajoen vastuulla olivat aikataulut, kustannukset, turvallisuus ja eri osapuolten saumaton yhteistyö.
– Hankkeen johtaminen oli siinä mielessä erilaista, että toimimme Kreaten ja YIT:n työyhteenliittymänä eli käytännössä kaksi yritystä samassa veneessä toteuttamassa hanketta. Vaikka tilaajalla, rakentajalla ja valvojalla on sama tavoite, asioita katsotaan helposti oman roolin näkökulmasta ja siinä parhaan mukaan yritettiin löytää yhteinen sävel. Joskus se oli helpompaa, joskus vaikeampaa, Humalajoki naurahtaa.
Sillan edessä ylpeinä Jari Humalajoki, Venla Ristola ja Jani Rantavuori
Massiiviset vedenalaiset valu- ja perustustyöt yksi kriittisimmistä työvaiheista
Kruunuvuorensillan rakentaminen alkoi toden teolla syksyllä 2021. Mikä oli projektipäällikölle henkilökohtaisesti se jännittävin työvaihe koko projektissa?
– Työmaallahan on ollut monia jännittäviä työvaiheita, joista osa on ollut tietysti kriittisempiä kuin toiset. Esimerkiksi isot vedenalaiset valut, joissa ei saa tapahtua mitään virhettä, sillä niiden korjaaminen on todella vaikeaa, kuvailee Jari Humalajoki.
Näiden työvaiheiden lopputulos jää sillan käyttäjille näkymättömiin, mutta työvaiheiden merkitys on ratkaiseva sillan onnistumiselle; vedenalaisina valuina rakennettiin muun muassa välitukien ja pylonin perustukset. Humalajoki kertoo, että pisimmät paalut yltävät 40 metrin syvyyteen ja keskipylonin antura sijoittuu noin kymmenen metriä merenpinnan alapuolelle.
– Hyvän työsuunnittelun ja ennakkovalmistautumisen kautta ne saatiin onnistumaan. Meillä oli täällä ammattitaitoinen porukka, jonka kanssa suunniteltiin ja mietittiin hyvin etukäteen, hän iloitsee.
Tunnelmia ja alusrakenteiden vastaavan työnjohtajan Mika Huhtalan kuulumisia Kruunuvuorensillan työmaalla kesällä 2022.
Yli vuoden suunnittelutyö huipentui harvinaisiin merinostoihin
Helsingin edustalla saavutettiin kesällä 2023 seuraava merkittävä virstanpylväs, jota oli edeltänyt yli vuoden kestänyt tarkka suunnittelu- ja aikataulutustyö.
– Kruunuvuorensillalla oli työvaiheita, joita ei normaalilla siltatyömaalla ole, kuten päällysrakenteen merinostot, joissa merinosturilla nostettiin kahdeksan isoa kansilohkoa paikalleen. Se on erittäin harvinaista Suomen sillanrakentamisessa, toteaa kymmenien siltatyömaiden konkari Humalajoki.
Isot merinostot heinäkuussa 2023. Merinostot ovat Suomen siltatyömailla harvinaisia
Merinosturi HLV Uglen saapui Norjasta nostamaan Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräksisiä siltalohkoja. Kolmisenkymmentä ammattilaista työskenteli kolme päivää ja kaksi yötä nostaen jopa yli 72 metrin pituisia – pidempiä kuin Olympiastadionin torni – ja suurimmillaan 550 tonnin painoisia siltalohkoja sillan väliaikaisten tukien päälle, neljä kummallekin puolelle tulevaa kannatinpylvästä eli pylonia.
Isossa nosto-operaatiossa korostui suunnittelun tärkeys. Uglenin 11-henkinen miehistö vieraili työmaalla muutama kuukausi ennen varsinaista työvaihetta ja yhdessä silta-ammattilaistemme kanssa käytiin läpi kaikki vaiheet ja paikat, luotsattiin merenpohja ja merkittiin kalliot.
Keväällä veden ollessa vielä matalana työmaalla epäiltiin, tulisiko syvyys riittämään vaativia nostoja varten. Onneksi etelätuuli toi lisää vettä. Jos nostojen aikana olisi pitänyt valita sateen ja tuulen väliltä, sade olisi ollut pienempi paha, sillä kymmeneen metriin tai sen yli yltänyt tuuli olisi siirtänyt operaatiota eteenpäin.
– Sadettakin saatiin, mutta tällaisiin suuriin työvaiheisiin valmistauduttiin huolella. Kun suunniteltiin hyvin, niin oli helppo myös toteuttaa. Ei meillä toki joka päivä mennyt kuin Strömsössä, mutta isot työvaiheet menivät aika lailla suunnitelmien mukaisesti, kuvailee Humalajoki.
Merinostot 2023.
Näin merkinostot sujuivat nosto nostolta: Lue myös työmaapäällikkö Ville Lehtosen tunnelmia paikan päältä.
Betonirakentamisen vaativuus näkyi ratkaisuissa ja tunnustuksessa
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävä Kruunuvuorensilta on betonikantinen liittorakenteinen vinoköysi‑ ja palkkisilta. Sen erityispiirteisiin kuuluvat betoniratkaisut ja -rakenteet, jotka ulottuvat jo mainituista vedenalaisista massiivivaluista aina 135 metriin kohoavan pylonin huipulle.
– Esimerkiksi pylonin timanttimainen rakenne valettiin kiipeävällä muotilla neljän metrin valujaksoissa, mitä käytetään todella harvoin infrarakentamisessa. Lisäksi pylonin ja välitukien muuttuvat poikkileikkaukset ja tiheä raudoitus tekivät betonoinneista poikkeuksellisen haastavia, Humalajoki paljastaa.
Kruunuvuorensillan betonirakenteet palkittiin Vuoden Betonirakenne 2025 -tunnustuksella. Tuomaristo kiinnitti huomiota myös siihen, että työmaa oli kansallinen edelläkävijä betonin jäähdytyksen hallinnassa. Lämpötilan kehittymistä mallinnettiin tarkkaan, ja rakenteita jäähdytettiin massiivisten betonirakenteiden lämpötilojen rajoittamiseksi.
Samalla 200 vuoden käyttöikä ja suunnittelun innovatiivisuus ovat kehittäneet alan käytäntöjä.
– Betonirakenteiden vaativuus näkyi käytännössä jokaisessa työvaiheessa ja tällaisessa hankkeessa betonirakentamisessa ei ole varaa kompromisseihin. Kruunuvuorensillan rakentaminen nosti suomalaisen betonirakentamisen riman hyvin korkealle, lausuu Humalajoki.
Työnjohtaja Antton Malinen kertoo tarkemmin pylonin rakentamisesta sekä sillan kuulumisista syksyllä 2024.
Kruunuvuorensillan pylonin osuutta 101 metristä 122 metriin kutsutaan köysialueeksi, johon sillan vinoköydet kiinnitetään. Tutustu tarkemmin massiivisiin köysikoteloihin ja niiden asentamiseen pyloniin syksyllä 2024.
Tietomallinnus vahvasti osana Kruunuvuorensillan suunnittelua ja toteutusta
Ennen huhtikuista avajaispäivää 2026 Suomen pisin ja korkein silta ehti napata muitakin merkittäviä tunnustuksia. Kruunuvuorensillan tietomallinnus palkittiin Tekla BIM Awards Suomi 2024 ‑kilpailun voittajana ja myöhemmin samana vuonna myös kansainvälisessä Tekla Global BIM Awards 2024 ‑kilpailussa, jossa hanke valittiin vuoden parhaaksi BIM‑projektiksi ja Infrastructure project ‑kategorian voittajaksi.
BIM on lyhenne englannin kielen sanoista Building Information Modeling. Projektipäällikkö kertoo, että Kruunuvuorensilta suunniteltiin ja toteutettiin vahvasti tietomallinnuksen varassa. Suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaaja tarkastelivat hanketta saman ajantasaisen tiedon pohjalta, mikä auttoi pitämään monimutkaisen kokonaisuuden hallinnassa ja eri työvaiheet yhteisessä rytmissä.
Monimutkainen geometria, suuret mittakaavat ja lukuisten osapuolten yhteistyö edellyttivät, että koko hanke pysyi jatkuvasti hallinnassa myös digitaalisesti.
– Palkinnot ovat tietysti osoitus siitä, että olemme täällä työmaalla tehneet oikeita asioita ja osanneet myös kehittää alaa. Ne ovat hienoja huomionosoituksia, joista kaikki täällä olivat ylpeitä. Ja itseäni erityisesti lämmittää betonipalkinto. Se ehkä todistaa sitä, että täällä oli muutakin kuin pelkkiä massan tilaajia ja että tehtiin asioita oikein, pohtii Humalajoki.
Kruunuvuorensilta on geometrialtaan erittäin monimutkainen, minkä vuoksi se vaati myös parametrista mallintamista ja innovatiivisia ratkaisuja. Lue lisää tietomallinnuksesta.
Hieno silta on muutakin kuin mitä näkyy
Kruunuvuorensilta ei ole poikkeuksellinen vain kokonsa vuoksi, vaan se on rakennettu yksinomaan joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Tämä tekee siitä harvinaislaatuisen myös kansainvälisesti.
– Miten tämän rakentamisesta laskenta-aikana mietittiin, niin ei ole tullut isoja yllätyksiä tai massiivisia muutoksia alkuperäiseen ajatukseen. Isot linjat pysyivät aika lailla samoina, toteaa Jari Humalajoki.
Rakentajilleen silta on konkreettinen osoitus siitä, mihin pitkäjänteisellä suunnittelulla, vaativan infrarakentamisen osaamisella ja eri osaajien yhteistyöllä voidaan päästä.
– Kun tässä touhuttiin vajaa viisi vuotta, totta kai opittiin paljon uutta. Ihmiset kehittyvät ja maailma kehittyy. Hankehan on ollut tosiaan pitkä ja yllättävän raskaskin. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen tämmöinen isompi hanke, missä toimin tässä roolissa ja sitä kautta itsekin kasvanut tässä mukana ja oppinut paljon uusia asioita, projektipäällikkö tuumaa.
Kruunuvuorensilta kokoaa yhteen sen, mistä Kreaten vaativassa infrarakentamisessa on kyse: tekninen osaaminen, merellisten olosuhteiden hallinta, suunnitelmallinen toteutus ja kyky viedä äärimmäisen monimutkainen hanke hallitusti maaliin yhteistyössä muiden huippuosaajien kanssa.
Sillasta tuli hieno, sen myöntää Humalajokikin. Hän kertoo olevansa ylpeä siitä, että on saanut olla rakentamassa Kruunuvuorensiltaa.
– Toivoisin sillan käyttäjien hienoa siltaa katsellessaan muistavan, että se on paljon muutakin kuin mitä näkyy. Veden alla on todella paljon hankalasti toteutettuja rakenteita. Ja kyllähän tuo pylonin korkeus tuo tietynlaisen vau-efektin.
Kruunuvuorensilta lyhyesti:
- Sijainti: Kruunuvuorenrannan ja Korkeasaaren välillä Helsingissä
- Käyttötarkoitus: 18.4.2026 alkaen jalankulku ja pyöräily, vuonna 2027 raitiotieliikenne
- Pituus: noin 1 190 metriä, Suomen pisin silta
- Keskipyloni: 135 metriä merenpinnasta, Suomen korkein sillan pyloni
- Rakennetyyppi: Betoninen liittorakenteinen kaareva vinoköysi‑ ja palkkisilta, joka koostuu tulosilloista sekä vinoköysiosuudesta
- Pisimmät jännevälit: 260 metriä
- Alituskorkeus: 20 metriä
- Keskeiset tekniset ratkaisut:
- massiiviset vedenalaiset valutyöt jopa 40 metrin syvyydessä
- satoja tonneja painavien teräslohkojen merinostot
- keskipylonin rakentaminen kiipeävällä muotilla neljän metrin valujaksoissa
- Rakennusaika: Kreaten osalta 2021–2025
Keskeiset osapuolet
- Tilaaja: Helsingin kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala
- Pääurakoitsija: Kreaten ja YIT Infra Oy:n muodostama työyhteenliittymä TYL Kruunusillat
- Projektipäällikkö: Jari Humalajoki, Kreate Oy
- Suunnitteluttaja: Sitowise Oy
- Suunnittelija: WSP Finland Oy
- Rakennuttajatoimisto ja valvonta: HTJ Oy
Tunnustukset
- Vuoden Betonirakenne 2025 poikkeuksellisen vaativista betoniratkaisuista, laadusta ja teknisestä toteutuksesta
- Tekla BIM Awards Suomi 2024 ‑kilpailun voitto sekä kansainvälisen Tekla Global BIM Awards 2024 ‑kilpailu, jossa valittiin parhaaksi BIM‑projektiksi (Building Information Modeling) ja Infrastructure project ‑kategorian voittajaksi