Infrarakentamisen insinööriksi opiskeleva Eero Nuutinen vietti kesän työnjohtoharjoittelussa Kreaten laajassa väylärakentamisen urakassa. Lähdetään Eeron juttusille Hankasalontielle Vihtiin ja kysytään häneltä kymmenen kysymystä työnjohtoharjoittelusta Kreatella.
1. Kuka olet ja mitä teet?
Olen Eero Nuutinen ja opiskelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Helsingissä infra-alan rakennusinsinööriksi. Kolme vuotta on opintoja takana, joten tämä on kolmas työnjohtoharjoitteluni ja suoritan sitä Kreaten väyläyksikössä.
2. Millainen on kesätyömaasi Kreatella?
Työmaani on täällä Vihdissä, kun rakennamme Turun moottoritien pohjoispuolelle tulevan Hankasalontien sekä siihen liittyvät poikkikadut. Tänne muodostuu laaja yritysalue ja noin 1,5 kilometriä pitkä Hankasalontie tulee olemaan alueen pääkatu. Meillä on Kreatelta huippu tyypit työmaalla. Olen tehnyt tiivisti töitä etenkin Tomi Savolaisen kanssa, joka toimii työmaalla työnjohtajana. Tomilta on ollut helppoa kysyä apua ongelmatilanteissa, kun hänelle väylärakentamisesta paljon kokemusta.
3. Entä millainen on kesätyösi?
Teen kentällä työnjohtoa ja se on paljon rytmittämistä eli varmistan muun muassa sen, että koneet, niiden kuljettajat ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua. Työ on paljon myös tulevien työvaiheiden suunnittelua, niihin valmistautumista sekä toteuttamista. Projekti-insinöörinkin hommia olen päässyt täällä tekemään, kuten osallistumaan laskutukseen ja laaduntarkkailuun. Olen tykännyt kovasti työn monipuolisuudesta.
4. Mitä työnjohtoharjoittelija käytännössä tekee?
Täällä Kreaten työmaalla on haastavat pohjaolosuhteet ja kadut tulevat osin korkeille penkoille ja syviin kallioleikkauksiin.
Kentällä ollessani seuraan työn etenemistä ja dokumentoin kuvien avulla tehtyä työtä ja laatua. Toimistolla teen materiaalitilauksia sekä laskutusseurantaa, jotta tarvittavat materiaalit tulevat työvaiheiden mukaan oikeaan aikaan.
Paljon on myös palavereita Kreaten sisäisesti ja aliurakoitsijoiden kanssa, jotka liittyvät mm. aikatauluihin, työmaan yhteensovittamiseen, työmaakokouksiin ja tuleviin työvaiheisiin. Oma rooli pääasiassa on tuoda kentältä näkemystä työvaiheiden kulkuun, aikatauluun sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön.
5. Miten kolmannen vuoden työnjohtoharjoittelu eroaa aiemmasta harjoittelustasi?
Hankasalontie on projektina aivan erilainen kuin edellisen kesän harjoittelupaikkani. Silloin keskityin enemmän vesihuollon saneeraukseen valmiiksi rakennetussa ympäristössä, kun taas täällä tehdään penkereitä, louhintaa ja kevennyksiä neitseellisessä maastossa metsän keskellä. Tämä on enemmän koko väylärakentamisen eri työvaiheiden haltuunottoa, kun rakennamme aivan uutta. Jo putkikoot ovat täällä niin paljon isompia, täällä menee runkolinjoina kaksi 630-millistä paineviemäriä sekä yksi 315mm vesijohto- ja paineviemäri samassa kanaalissa niin se jo kertoo, että tämä on iso hanke myös kunnallisteknisesti.
Työtehtävissä olen saanut enemmän vastuuta ja myös ottanut sitä. Tein aiempaa enemmän töitä myös tietokoneella taulukoiden ja muiden paperitöiden parissa. Voisi sanoa, että puolet olen ollut maastossa ja puolet työmaatoimistolla koneella. Aikaisemmissa harjoitteluissani olen ollut huomattavasti enemmän suorittavissa töissä.
Tällä työmaalla on suuria kunnallisteknisiä töitä. Tuntui mukavalta, että siinä pääsin hyödyntämään aiempaa kokemusta ja osaamista vesihuoltotekniikasta. Koulusta mukaan työmaalle on saanut rakennekerroksiin ja kantavuuksiin liittyviä oppeja, joita pääsin täällä käyttämään ihan käytännössä.
6. Pääsikö mikään yllättämään kesän aikana?
Kesä meni oikein hyvin ja tykkäsin kovasti. Eniten yllätti koneohjausmallien tärkeys, kun tehdään neitseelliseen maastoon, koska niistä minulla ei ole vielä aikaisemmin ollut paljoa kokemusta. Onnistuminen vaatii jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä tilaajan sekä aliurakoitsijoiden kanssa.
7. Mikä oli työnjohtoharjoittelijan kesässä parasta?
Se on se, kun työt saa etenemään. Ja jos ei itse heti osaa ratkaista asioita yksin, yhdessä löydetään työmaan sisällä sen hetken paras ratkaisu. Kyllä mun odotukset täällä täyttyivät, paljon on tullut uutta, ja jo oppimaa olen päässyt hyödyntämään. Työskentelystä mukavaa on tehnyt hyvä porukka. Kreatelta täällä työmaalla on Pipsa Risku, Tomi Savolainen ja Samuel Laitinen, joiden remmiin olen päässyt mukaan.
8. Miksi juuri infrarakentaminen ja siellä väylärakentaminen?
Toisen opintovuoden alussa oli valinta, suuntautuuko infralle, projektijohtoon vai suunnitteluun. Niistä luontevimmalta tuntui infra ja se on osoittanut oikein hyväksi. Ja väylä tuli luontevasti eteen. Muutama tuttu on Kreatella, jotka suosittelivat väylää ja Kreatea. Kun pääsin Kreatelle haastatteluun, sitä kautta tulin Sampalle ja siten tänne Hankasalontien väyläurakkaan.
9. Miltä näyttää tulevaisuus?
Harjoittelun jälkeen olen palannut takaisin opiskelemaan ja käynnistyi kolmas vuosi. Opinnäytetyön aihetta olisi mietittävä ja haluaisin, että se liittyisi jotenkin projektinhallintaan ja miten sitä, laskutusta ja laatua voisi hankkeella parantaa, se olisi siinä se juttu.
10. Mikä on neuvosi rakennusalan opiskelijalle, kun hän lähtee harjoitteluun?
Tule semmoisella ajatuksella, että haluat oppia. Reippautta ja omatoimisuutta mukaan myös ja ole ajoissa joka paikassa ja hoida sovitut asiat. Näillä pääsee jo tosi pitkälle.
Työnjohdossa tarvitaan oma-aloitteisuutta ja päättäväsyyttäkin, koska mielipiteitä voi olla monia. Myös rohkeutta tämä vaatii, että uskaltaa tehdä päätöksiä. On löydettävä paras tapa toimia, jolla mennään ja siten saadaan työt tehtyä.
