Kaivinkone siirtää maa-ainesta Turun kehätiellä ja jonkin matkan päässä toinen. Vaativassa urakassa Kreate rakentaa muun muassa Kausela–Pukkila-osuuden nelikaistaiseksi ja tekee parannustöitä valtatie 10:llä välillä kehätie–Kaarinantie. Viiden kilometrin matkalla pelkästään kaivinkoneita on kymmeniä ja lisäksi muita koneita, kuten tiehöyliä ja dumppereita.
– Kuljettajat näkevät omilta ruuduiltaan ja me työnjohdossa näemme omilta ruuduiltamme miltei reaaliajassa, miten työt etenevät. Kaivinkoneet hyödyntävät digitaalisen tietomallin mukaista suunnitelmaa. Niiden tuottama aineisto siirtyy meille ja jokaisesta vaiheesta jää dokumentit myös tilaajalle. Urakan jokainen taho on perillä siitä, mitä ja miten on tehty, kuvailee väylärakentamisen työnjohtaja Janne Neste Kreatelta.
Kaivinkoneen kauhaisu näyttää kuljettajan ruudulla värillisenä pisteenä. Se kertoo, miten tälle työmaalle tunnusomaisessa erityisen savisessa maastossa tehty kaivanto on mennyt suunnitelmien mukaisiin rajoihin verrattuna.
– Kuljettajat näkevät toteumapisteet ja värikoodi kertoo, jos on jäänyt vajaaksi tai mennyt ylisyväksi. Jokaisen tarkepisteen jälkeen näyttö kertoo heille ja meille. Kun ollaan toleranssissa, näkyy se vihreänä valona näytössä.
Käytössä olevan ohjelmiston kartalla näkyy erilaisina kuvakkeina puskutraktorit, kaivinkoneet ja kuorma-autot sekä dumpperit, joiden sijainti päivittyy reaaliajassa. Työkoneiden tarkempia tietoja, kuten tehokkuutta pystyy seuraamaan erilliseltä välilehdeltä. Esimerkiksi kuvassa näkyvällä määrällä kuvia pystytään jo muodostamaan hyvä aikajana työmaan kehittymisestä.
Kohti parasta käytännöntoteutusta
Urakan rakennusvaiheen suurimpia työkohteita ovat myös Aurajoen vesistösiltojen uusiminen ja Kauselan eritasoliittymän parantaminen. Työnjohdon näytöllä ohjelma vaihdetaan toiseen, joka näyttää suunnittelijan luomia havainne- ja rakennekuvia.
– Silta- ja tiesuunnittelijat eivät välttämättä tiedä työjärjestystä, jossa etenemme. Kun me pystymme katsomaan, miten sillan rakenteessa putket ja kaivot sijaitsevat siirtymälaatan päällä tai meneekö jokin ristiin betonirakenteen kanssa, vältämme ennalta ristiriitoja ja voimme keskittyä miettimään parasta käytännöntoteutusta ja toteuttamaan sen, Kreaten projektipäällikkö Ilkka Kaarakainen kertoo.
Kauselan ja Pukkilan välillä lentää dronekamera parin viikon välein, jolloin koko työmaan kaikki peittyvät rakenteet kuvataan.
– Näin näemme muun muassa sen, mahtuuko sillan rakenteen tekemään nykyisillä liikennejärjestelyillä vai vaatiiko se liikenteen siirtämistä. Digitaalisten työkalujen ansiosta pystymme myös ennakoimaan syvien kaivantojen kaivamisen lähellä liikennevirtoja ja siten tarpeen siirtää liikennettä.
Myös tässä urakassa on tullut tilanteita, joissa lähtötiedot eivät ole pitäneet paikkaansa tai on jouduttu tarkistamaan aiemmin tehtyjä vaiheita ja niissä tehtyjä toimia. Tallennettujen valokuvien, tarkepisteiden ja muun ajantasaisen aineiston ansiosta väylä- ja siltasuunnittelijat sekä muut tahot pystyvät toimimaan ja reagoimaan tilanteen mukaisesti.
– Kun on paljon silmäpareja, jotka näkevät aineistot, kuvat, mallit ja luvut, myös unohtumisen mahdollisuus pienenee, tietää Kaarakainen.
Tehoa tekemiseen, säästöä aikaan
Lähes reaaliaikaisen näkymän ansiosta ei jokaista asiaa tarvitse mittamiehen lähteä katsomaan työmaalle, mikä säästää aikaa ja tehostaa tekemistä.
– Tärkeintä itselle on työsuunnittelu. Digitaalisuus tuo sujuvuutta ja kustannustehokkuutta, kun näinkin isolla työmaalla ei jokaista asiaa tarvitse lähteä erikseen maastoon katsomaan. Kokonaan emme mittamiehistä luovu, mutta esimerkiksi maaleikkaukset hoidetaan käytännössä kokonaan konemittauksella, Neste kertoo.
– Urakan nopeutuminen riippuu aina myös työn vaiheesta, mutta voisi sanoa, että tietomallinnuksen ja muiden digitaalisten ohjelmistojen ansiosta urakka-aika tehostuu noin 10–15 prosenttia, Kaarakainen lisää.
Sekä Nesteellä että Kaarakaisella on kokemusta digitaalisuuden hyödyntämisestä aiemmissa vaativan infran hankkeissa. Tätä osaamista ja sen mukanaan tuomia etuja käsiteltiin myös E18 Turun kehätien Kausela–Pukkila -osuuden kehitysvaiheessa yhdessä tilaajan kanssa.
– Väyläviraston hankkeille on asetettu vaatimuksia, joten kävimme yhdessä läpi paitsi urakoitsijan aikaisempia hyviä kokemuksia myös laadunraportoinnin menettelyitä ja tiedonhallintaa kokonaisuudessaan. Näin varmistimme, että kaikilla hankkeen osapuolilla on yhteisymmärrys urakassa tuotetusta aineistosta ja tiedon sijainnista, laadun todentamisesta ja lopputuotteen raportoinnista osana tilaajan omaisuudenhallintaa, valottaa Väyläviraston projekti-insinööri Mervi Kulha.
Tietoa hyödynnettäväksi tulevaisuudessa
Kaivu- ja tietöiden edistymisen lisäksi digitaalisten työkalujen käytön etuna on työskentelyn tarkkuuden varmistaminen ja helpottuminen olosuhteissa, joissa näkyvyys on huono, kuten kovassa sumussa ja pimeällä.
Kattavasti eri työvaiheissa käytetty digitaalinen tietomallipohjaisuus antaa mahdollisuuden hyödyntää kertynyttä tietoa myös sen jälkeen, kun työmaakoneet ovat poistuneet ja valmiit väylät, liittymät ja sillat ovat autoilijoiden käytössä.
– Jos aurauskalustolla olisi käytössään vastaavat laitteistot, he pystyisivät hyödyntämään tuottamaamme dataa ja tietäisivät muutaman sentin tarkkuudella, missä esimerkiksi reunaviiva menee, pohtii Neste.
Kulhan mukaan hyvällä ja kattavalla tiedonhallinnalla ja dokumentoinnilla varmistetaan tiedon siirtyminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Urakan tuottama tieto dokumentoidaan Väyläviraston järjestelmiin ja rekistereihin, jossa ne ovat tallessa tulevaisuuden tarpeita varten.
–On hienoa, että sijaintitiedot ja valokuvat tekemistämme eri rakennekerroksista ja käytetyistä materiaaleista ovat tilaajan käytettävissä ja hyödynnettävissä myös urakan valmistuttua, päättää Kaarakainen.