Keskon logistiikkakeskus Onnela on monella tapaa ainutlaatuinen jättihanke – eikä vähiten vahvan pohjansa ansiosta. Kreaten poikkeuksellinen valu-urakka käynnistyi tämän vuoden tammikuussa, urakan suurin yksittäinen paalulaatta valettiin yli kahden vuorokauden kertavalussa toukokuussa ja viimeiset paalulaatat saivat betoninsa lokakuun lopulla. Betonia valettiin Hyvinkäällä kaikkiaan huimat 50 000 kuutiota, josta merkittävä osa on vihreää vähähiilistä betonia.
Kreate vastaa Keskon kaikkien aikojen suurimman rakennushankkeen pohjarakentamisesta ja betonitöistä paalulaattaan asti. Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva 85 000 neliön logistiikkakeskus kohoaa vaiheittain erikokoisten paalulaattojen päälle ja järjestyksessään 84:s ja 85:s paalulaatta valettiin lokakuun viimeisenä perjantaina. Peräti 10 kuukautta kestänyt valu-urakka hakee vertaistaan Kreaten ja todennäköisesti koko Suomen mittakaavassa.
– Olemme valaneet betonia tällä työmaalla yhteensä noin 50 000 kuutiota. Kuudessa kuukaudessa kuutioita kertyi yli 40 000. Viikoittainen valumäärä on ollut keskimäärin 1 640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä toukokuusta tänne lokakuun lopulle, laskee työmaapäällikkö Pasi Kinnunen Kreatelta.
– Vaikka toimimme vahvasti osaamisemme ytimessä, on valujen mittakaava täällä kuitenkin erityinen, sillä se on skaalautunut joka suhteessa todella suureen luokkaan. Jokainen mukana ollut voi varmaan sanoa tehneensä oman uransa ainutlaatuisinta urakkaa, hän jatkaa.
Suurin paalulaatta 50 tunnin kertavaluna
Jättimäinen valu-urakka käynnistyi 34 hehtaarin alueella tammikuussa 2023 logistiikkakeskuksen teknisen rakennuksen anturoiden valamisella. Betonipumput siirtyivät helmikuussa automaatiovaraston anturoiden ääreen.
Kreaten pohja- ja betonirakentajat saavuttivat merkittävän välietapin toukokuun alussa. Silloin valettiin kertavaluna hankkeen ensimmäinen ja samalla suurin, 4 400 m² kokoinen paalulaatta.
– Automaattivaraston paalulaatta syntyi 76 kuution tuntivauhdilla. Vähähiilistä betonimassaa valettiin siis yli kuutio joka minuutti yhtäjaksoisesti 50 tunnin ajan. Betonia valettiin 3 650 kuutiota, joten paalulaatan valaminen kertaurakkana tässä mittakaavassa oli ainutlaatuinen ja voisi sanoa, että koko Suomessa harvinainen jo pelkästään massan määrässä mitattuna, Pasi Kinnunen kuvailee.
Mittavaa betonilaattaa tukevoittaa 560 000 kiloa terästä. Käsityönä tehty raudoittaminen oli oma kuuden viikon rutistuksensa ennen kahden vuorokauden ympärivuorokautista valurutistusta. Koko hankkeen paalulaattoihin käytettiin terästä 4,4 miljoonaa kiloa.
Vähähiilinen betoni vähentää hiilidioksidipäästöjä
Logistiikkakeskushankkeessa erityistä on myös luontoarvojen kompensoiminen aina suunnittelusta lähtien. Paalulaattavaluissa betonin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pienennettiin käyttämällä vihreää vähähiilistä betonia.
– Miltei puolet käyttämästämme betonista on vähähiilistä betonia, josta kaksi kolmasosaa on luokitukseltaan GWP.55. Siinä hiilidioksidipäästöt ovat 45 % pienemmät kuin normaalilla vastaavalla betonilla, kertoo hankkeen työpäällikkö Mika Ojala Kreatelta.
– Kun käytimme lähes 24 tuhatta kuutiota vähähiilistä betonia, vähensimme hiilidioksidipäästöjä yli 2,5 miljoonaa kiloa normaaliin betoniin verrattuna. Vastaava päästö syntyy, jos ajaa Suomessa 2021 ensirekisteröidyllä autolla 31 miljoonaa kilometriä, Ojala avaa.
Pohja- ja betonirakentamisen ympäristöystävällisyyttä vahvistettiin myös betoniaseman sijainnilla: kaikki betoni toimitettiin alle 7 kilometrin päästä työmaalta. Tämä lyhentää ja tehostaa merkittävästi kuljetuksia ja näin vähentää kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.
Onnistunut toteutus lähtee huolellisesta suunnittelusta
Logistiikkakeskuksen päärakennuksen kaikki betonityöt saatiin valmiiksi lokakuun lopulla. Piharakennuksen sokkelit ja runko asennetaan talven 2023–2024 aikana, joten betonityöt jatkuvat keväällä siirtymälaattojen valamisella.
Nyt päättyneet valutyöt etenivät alkuperäistä aikatauluaan muutaman kuukauden etuajassa. Pasi Kinnunen peräänkuuluttaa onnistuneen toteutuksen lisäksi erittäin huolellista suunnittelua.
Yksi merkittävä asia suunnittelun onnistumisessa oli logistiikkakeskuksen tahtituotantona rakennettu aikataulutus, josta päätoteuttajana toimivalla Haahtelalla oli hyviä kokemuksia aikaisemmissa projekteissaan.
– Tahtiaikataulussa kapillaarikatkokerros, salaojat, paaluhatut, anturat, eristykset, raudoitukset, liikuntasaumojen asennukset ja laattojen valut suunniteltiin jatkumoksi, joka etenee samaa tahtia viimeiseen valuun asti. Tämän onnistuminen edellytti kaiken toteutuksen tarkkaa suunnittelua niin hankinnoista ja resursseista aina nosturin sijainteihin ja tarvittaviin aputöihin asti. Kymmenen kuukauden tiukka onnistuminen vaati jokaiselta työmaajohdosta yksittäiseen työntekijään erityistä omistautumista sekä yhteishenkeä hanketta kohtaan. Hyvän tekemisen meiningin takasi hedelmällinen yhteistyö niin Keskon kuin Haahtelan kanssa, Kinnunen summaa.
Keskon logistiikkakeskuksen paalulaattavalut lukuina:
- 85 paalulaattaa, yhteensä 73 500 m²
- betonia 50 000 m³, joista paalulaattoihin 35 000 m³
- paalulaattojen paksuus 400–900 mm
- terästä raudoituksissa 4,4 miljoonaa kg
- suurin paalulaatta automaattivaraston paalulaatta 4 400 m², johon vähähiilistä betonia 3 650 m³
- betonin toimittaja Rudus Oy
- Kreaten betonitöissä parhaimmillaan 86 työntekijää
- Kreate toimii logistiikkakeskuksen maarakennus- ja perustusurakoitsijana, Kesko toteuttaa logistiikkakeskuksen rakennushankkeen projektinjohtopalveluna yhdessä Haahtelan kanssa