Keski-Pasilassa sijaitseva Veturitien silta suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä perjantaina 28. huhtikuuta 2023 kello 20.00 alkaen. Sulku kestää maanantaihin 1. toukokuuta 2023 kello 6.00 asti.

Sulun aikana Veturitien sillalla ei pääse ajamaan, ja moottoriajoneuvoliikenne ohjataan kiertämään Ratapihantien kautta. Kiertoreitti merkitään maastoon opasteiden avulla. Sulku ei vaikuta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitteihin. 

Silta suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä betonivalujen vuoksi, jotta betonivaluihin ei tule tärinää alun lujuuden kehittymisen aikana. 

Kyseessä on Veturitien uuden sillan päällysrakenteiden viimeinen valu hankkeen aikana.  Sen jälkeen sillalla käynnistyy siirtymälaattojen valaminen maatukiin sekä sääsuojan pystyttäminen kannella tehtävää vesieristystä varten.  

Veturitien silta rakentuu vaiheittain

Keski-Pasilan rakentamisen myötä asukasmäärät ja liikennemäärät kasvavat, mikä lisää tarvetta myös liikenneyhteyksien kehittämiselle. 

Veturitien siltaa rakennetaan vaiheittain kolmessa eri osassa. Veturitien uuden sillan  ensimmäinen osa avattiin liikenteelle heinäkuussa 2022 , minkä jälkeen vanhaa siltaa alettiin purkaa sille rakennetun purkusillan päälle. Puretun osuuden tilalle aloitettiin sillan toisen lohkon rakentaminen. Sillan toinen osa avautuu liikenteelle kesällä 2023. Tämän jälkeen alkaa viimeistelyvaihe.  

Veturitien uusi silta on kolmeaukkoinen jatkuva liittopalkkisilta, jossa on valmistuessaan seitsemän ajokaistaa sekä molemmissa reunoissa väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Silta valmistuu kokonaisuudessaan syksyn 2023 aikana. 

Hankkeen etenemistä voi seurata myös Uusi Pasila -sivulla Facebookissa.

Veturitien silta kuuluu Helsingin kaupungin Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeeseen, jossa levennetään Veturitietä Höyrykadun ja Hakamäentien välillä liikenteen sujuvoittamiseksi sekä rakennetaan Ratapihakortteleiden alueelle uusia tontti- ja kokoojakatuja. Urakassa uusitaan Veturitien ylikulkusilta ja rakennetaan Radioportin alikulkusilta. Vähäpäästöinen työmaa on osa Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaa. 

Mittava Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke on vähäpäästöinen työmaa, jossa Kreate rakentaa kestävästi ja raaka-aineita viisaasti käyttäen. Vähäpäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut näkyvät monella tavalla silta- ja väyläosaajiemme ammattitaitoa yhdistävässä urakassa, joka toteutetaan osana Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaa.  

Paalulaatat vähähiilisestä betonista  

Kreaten aloitteesta Ratapihakortteleiden paalulaattavaluissa käytettiin huomattavasti perinteistä betonia ympäristöystävällisempää vähähiilistä betonia. Näin vähensimme yli 1 000 kuution betonierässä liki 200 000 kg hiilidioksidipäästöjä tavalliseen betoniin verrattuna.   

Lue lisää vähähiilisen betonimassan käytöstä Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeella.

Sillan vanha betoni hyötykäyttöön teiden rakenteissa  

Veturitien sillasta purkamamme betoni jatkojalostettiin hankkeella. Betonia sillasta kertyi 2 500 tonnia ja terästä kymmeniätuhansia kiloja. Betoni murskattiin ja teräs toimitettiin sille tarkoitettuun kierrätykseen. Betonimurske käytetään hankkeessa levennettävän Veturitien tukirakenteena ja pengertäyttöinä neitseellisten rakennusmateriaalien sijaan.   

Tutustu tarkemmin Veturitien sillan purkamiseen ja purkubetonin hyödyntämiseen Pasilan valtaväylän tukirakenteissa ja pengertäytöissä.

Naapurityömaidemme hukka hyödyksi tehokkailla kuljetuksilla   

Pasilan merkittävimpiin kuuluvalla infrahankkeella hyödynnämme tehokkaasti myös lähellä sijaitsevissa urakoissamme syntyviä materiaalivirtoja, jolloin hukka minimoidaan ja kiertotalouden ympyrä sulkeutuu, mutta myös kuljetukset lyhenevät ja tehostuvat. Tulevan leveämmän Veturitien rakenteista löytyy maa-aineksia muun muassa Kulttuurikasarmi- ja Katajanokan Laituri -nimisiltä hankkeiltamme.    

Koneet ja laitteet toimivat uusiutuvalla dieselillä ja sähköllä    

Monivuotisella ja monipuolisella työmaalla ahkeroidaan käyttäen laajaa valikoimaa koneita ja laitteita. Ne ovat tiukkojen päästöluokkavaatimusten mukaisia ja toimivat pelkästään uusiutuvalla dieselillä ja sähköllä. Työmaan säännöllisellä energiankulutuksen ja päästöjen seurannalla saamme kerättyä paitsi tietoa meneillään olevan hankkeen ympäristövaikutuksista myös tärkeää tietoa tulevien hankkeiden vähäpäästöisyyden kehittämiseen.  

Meluhaitat pienemmiksi fiksuilla järjestelyillä   

Tunnemme ja tiedämme vastuumme rakentamisen vaikutuksista lähiympäristölle. Sen lisäksi, että parannamme lähialueiden ilmanlaatua käyttämällä tiukkojen päästöluokkavaatimusten työkoneita, pyrimme ehkäisemään työmaallamme syntyviä meluhaittoja. Kun sijoittelemme varastokasat fiksusti ja rajoitamme eniten melua päästävien koneiden toiminta-aikoja, pystymme vähentämään työmaaltamme kantautuvaa melua.   

Lue lisää Helsingistä, joka tähtää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä.

Veturitien sillan kolmevaiheinen rakentaminen on edennyt toisen vaiheen puoliväliin – onhan suurin osa pääkannatinpalkkien nostoista saatu onnistuneesti tehtyä. Uusi ylikulkusilta on osa Helsingin kaupungin mittavaa Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanketta ja valmistuttuaan se tulee viemään Veturitiellä liikkujat junaratojen yli seitsemällä kaistalla.

Rakenteilla oleva silta on tyypiltään liittopalkkisilta. Työmaapäällikkö Kalle Tevaniemi Kreaten sillanrakentamisen ja -korjauksen yksiköstä kertoo, että nimitys kuvaa sillan kantavaa rakennetta: massiiviset teräspalkit toimivat yhdessä teräsbetonisten kansilaattojen kanssa muodostaen liittorakenteen.

– Samalla yhdistyvät kahden erilaisen materiaalin sillanrakentamisen kannalta olennaisimmat ominaisuudet, betonin puristuskestävyys ja teräksen vetolujuus. Teräksisistä pääkannatinpalkeista muodostuu Veturitien sillan tärkein päällysrakenteen osa, joka kantaa sillalla kulkevan liikenteen kuorman ja siirtää sen alusrakenteelle, hän kuvailee.

Pääkannatinpalkit koko hankkeen pisimmät ja painavimmat elementit

Veturitie on Pasilan tuleva pääväylä, jolla liikenne on kulkenut uuden sillan ensimmäistä osaa pitkin viime heinäkuusta lähtien.

Sillan ensimmäinen osan kannen alla on 18 pääkannatinpalkkia, kuusi jokaisen välitukien väliin jäävän aukon yläpuolella. Tevaniemi kertoo, että rakenteilla oleva toisen osan kansi hieman ensimmäistä suurempi ja samalla asennetaan myös kolmannen osan teräspalkit.

– Pisimmät teräksisistä palkeista ovat jopa 43 metriä pitkiä ja painoa niillä on lähes 40 tonnia. Ne ovat ehdottomasti tämän siltatyömaan ja koko mittavan Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen pisimmät ja painavimmat yksittäiset elementit. Niiden asentaminen sillan välitukien varaan on työvaiheena erittäin haastava, koska se tehdään vilkkaan auto- ja junaliikenteen ehdoilla.

Nostot vain lyhyiden ratakatkojen aikana

Massiiviset teräspalkit valmistetaan Ylivieskassa, josta niiden kuljetus työmaalle Pasilaan ajoitetaan mahdollisimman sujuvasti varsinaisten nostojen toteuttamisen kanssa.

– Jo pelkästään erikoisnosto-operaatioihin suunniteltujen nostureiden sijoittelu Veturitien sillalla vaatii tarkkaa suunnittelua. Nostojen aikana sillan toinen ajokaista suljetaan tarvittaessa, jotta teräspalkit saadaan kahden nosturin yhteisnostona tehokkaasti ja turvallisesti paikoilleen.

Helmikuun alkuun mennessä sillan toisen vaiheen pääkannatinpalkkeja on nostettu kahtena viikonloppuna sekä yksittäisinä arkiöinä.

– Meillä on aikaa varsinaisiin nostoihin vain muutama tunti per yö, koska silloin työmaan alapuolella olevissa junaratojen ajolangoissa ei virtaa 25 000 voltin jännite ja työskentely niiden yläpuolella on turvallista. Jännitekatkot neuvotellaan useita viikkoja etukäteen ja lisäksi aikatauluihin vaikuttavat rataverkoston muut katkot ja huoltotyöt, Tevaniemi kertoo.

Varsinaisten nosto-operaatioiden lisäksi minuutit käytetään muun muassa nostojen huolelliseen valmisteluun, massiivisten palkkien siirtämiseen työmaan sisällä sekä sillalla suojausten ja kulkutasojen rakentamiseen.

Nostoista kuorilaattojen asentamiseen ja kannen valuun

Pääkannatinpalkkien asentamisen jälkeen palkkien alapuolelle rakennetaan vaneritasot, jotka suojaavat Suomen vilkkaimman junaliikenteen käyttämiä ratoja.

– Teemme ratojen päällä palkkien jatkosten hitsaamisen. Hyödynnämme vuosi sitten sillan ensimmäisen vaiheen palkinnostoista saamaamme tietoa ja taitoa muun muassa siten, että hitsauksessa tarvittavat telineet ja kopit ovat nyt yksinkertaisemmat mutta tilavammat.

Hitsausten jälkeen on vuorossa sillan kannen kuorilaattojen asentaminen. Toisen vaiheen kansi on itäpäässä noin 25 metriä leveä ja länsipäässä yhdessä kolmannen vaiheen kannen kanssa noin 60 metriä leveä. Neljän neliön kokoisia kuorilaattoja asennetaan yli 300 kappaletta.

– Kuorilaattojen jälkeen pääsemme kannen raudoitus- ja muottitöihin ja seuraava isompi etappi meillä on kannen valu. Tavoitteena on saada kansivalut valettua toukokuun alkupuolella. Kokonaisuudessaan Veturitien uusi silta on valmis syksyllä 2023, kertaa Kalle Tevaniemi.

Lue lisää mielenkiintoisesta Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeestamme

Teräspaalut vahvistavat Veturitien uuden sillan perustukset Pasilassa

Veturitien vanha silta purettiin pois – purkubetoni hyödynnetään Pasilan valtaväylän tukirakenteissa ja pengertöissä

Radioportin uusi alikulkukäytävä saa lujuutensa jännitetystä betonirakenteesta ja loisteensa yli sadasta ledistä

Keski-Pasilan uudet kadut rakennetaan ammattitaidolla vanhan ratapihan päälle

Pasilan haastavimmalla siltatyömaalla rakennetaan purkusiltaa öisin ratakatkojen aikana

Veturitien uusi silta rakennetaan kolmessa vaiheessa erityisosaamisella ja tarkalla aikatauluttamisella

Veturitien tukimuurit mahdollistavat eritasoisen katurakentamisen

Vähähiilinen betonimassa vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä

Keski-Pasilassa sijaitseva Veturitien silta suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä lauantaina 21. tammikuuta 2023 kello 18 alkaen. Sulku kestää sunnuntaihin 22. tammikuuta 2023 kello 12.00 asti.

Sulun aikana Veturitien sillalla ei pääse ajamaan, ja moottoriajoneuvoliikenne ohjataan kiertämään Ratapihantien kautta. Kiertoreitti merkitään maastoon opasteiden avulla. Sulku ei vaikuta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitteihin. Katso kartta liikennejärjestelyistä.
 
Silta suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä betonivalujen vuoksi, jotta betonivaluihin ei tule tärinää alun lujuuden kehittymisen aikana. 

Betonivaluja kevään aikana kolmeen otteeseen 

Veturitien uutta siltaa valetaan kevään 2023 aikana kolmessa osassa, joista ensimmäinen on tammikuussa. Loput valut tehdään tämänhetkisen arvion mukaan helmikuussa ja huhti-toukokuun vaihteessa. 

Valuista tulee pientä liikennehaittaa, sillä silta on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä jokaisen valun aikana. Jokaisesta valusta viestitään erikseen. 

Veturitien uusi silta rakentuu vaiheittain 

Keski-Pasilan rakentamisen myötä asukasmäärät ja liikennemäärät kasvavat, mikä lisää tarvetta myös liikenneyhteyksien kehittämiselle. 
 
Veturitien siltaa rakennetaan vaiheittain kolmessa eri osassa. Veturitien uuden sillan ensimmäinen osa avattiin liikenteelle heinäkuussa 2022, minkä jälkeen vanhaa siltaa alettiin purkaa sille rakennetun purkusillan päälle. Puretun osuuden tilalle aloitettiin sillan toisen lohkon rakentaminen. Sillan toinen osa avautuu liikenteelle keväällä 2023. Tämän jälkeen alkaa siltatyön kolmas vaihe, jossa viimeistellään ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen sillan kannen eteläinen pääty. 

Veturitien uusi silta on kolmeaukkoinen jatkuva liittopalkkisilta, jossa on valmistuessaan seitsemän ajokaistaa sekä molemmissa reunoissa väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Silta valmistuu kokonaisuudessaan kesän 2023 aikana. 

”Alkukesällä teimme ensimmäisen osan kannen pintarakenteita ja päätyjen otsamuurit. Nyt ovat liikenteen siirtämistä varten valmiit myös sillan siirtymälaatat ja maatäytöt. Olemme hyvin alkuperäisessä aikataulussa sekä rakentamisen että liikennejärjestelyjen suhteen”, kertoo projektipäällikkö Jyrki Perokorpi Kreatelta.

Veturitie on Pasilan pääkatu, joka sillan kohdalla rakennetaan nykyistä noin kolme kertaa leveämmäksi osana Veturitien kokonaisvaltaisempaa uudistamista.

”Vastaamalla Veturitien kasvavaan liikennemäärään teemme kulkemisesta sujuvampaa kaikille Keski-Pasilassa liikkuville. Ensimmäisen osan käyttöön ottaminen on merkittävä etappi koko urakassa”, toteaa projektinjohtaja Juuso Luoto Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Veturitien silta rakennetaan kolmessa vaiheessa

Kun Veturitiellä liikenne ohjataan uuden sillan ensimmäiselle osalle, alkaa nykyisen sillan purkaminen kevään ja kesän aikana rakennetun purkusillan päälle.

”Vanhan sillan purkaminen ja uuden rakentaminen tehdään kaikkiaan kolmessa vaiheessa, mikä mahdollistaa liikenteen kulkemisen sillalla koko kahden ja puolen vuoden työmaan ajan. Lisähaastetta tuo työskenteleminen Suomen vilkkaimman junaliikenteen päällä”, sanoo Perokorpi.

Siltatyön toinen vaihe etenee niin, että puretun sillan paikalle rakennetaan uusi, neljän kaistan levyinen osa. Tämä Veturitien uuden sillan toinen osa valmistuu kevään 2023 aikana.

”Kolmannen vaiheen aikana viimeistelemme ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen sillan kannen eteläisen päädyn. Sen pystymme tekemään vasta sitten, kun sillan molemmat osat ovat liikennöitävässä kunnossa”, Perokorpi jatkaa.

Vähäpäästöisellä työmaalla huomioidaan kiertotalous

Veturitien uusi silta on kolmeaukkoinen jatkuva liittopalkkisilta, jossa on seitsemän ajokaistaa sekä molemmissa reunoissa väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Uusi silta valmistuu kokonaisuudessaan kesällä 2023.

Siltatyömaa kuuluu Helsingin kaupungin Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeeseen, joka on osa Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaa. Vähäpäästöisyys ja ympäristöystävällisyys toteutuu Keski-Pasilan merkittävimpiin kuuluvalla infrahankkeella muun muassa tiukkojen päästöluokkavaatimusten työkoneiden sekä hiilivapaan energian ja sähkön käyttämisenä.

Nykyisen Veturitien sillan purkamisessa syntyvä betonimurska hyödynnetään puolestaan Veturitien leventämisessä tukirakenteena ja pengertäyttöinä, mikä neitseellisten rakennusmateriaalien käyttämisen sijaan pienentää työmaan hiilijalanjälkeä.

Veturitien uuden sillan rakentaminen Pasilassa on edennyt toiseen vaiheeseen. Sillan perustukset syntyivät yli 7 metriä pitkillä teräsputkipaaluilla, jotka porattiin neljän metrin syvyyteen kallioon. Työt etenivät haastavassa ympäristössä ja aikataulussa suunnitelmien mukaan.

Lue lisää Veturitien mielenkiintoisesta siltaurakasta:

Veturitien vanha silta purettiin pois – purkubetoni hyödynnetään Pasilan valtaväylän tukirakenteissa ja pengertäytöissä

Pasilan haastavimmalla siltatyömaalla rakennetaan purkusiltaa öisin ratakatkojen aikana

Veturitien uuden sillan ensimmäisen vaiheen loppusuora alkaa – kannen työt etenevät aikataulussa

Vanha tukimuuri antaa tilaa uudelle – reilut 1 000 tonnia betonia väistyy osana Veturitien uuden sillan kokonaisuutta

Veturitien uusi silta rakennetaan kolmessa vaiheessa erityisosaamisella ja tarkalla aikatauluttamisella

Kun Veturitien uuden sillan ensimmäinen osa avautui heinäkuun alussa liikenteelle, työmaa-aidan toisella puolella käynnistyi saman tien uusi haastava urakka: Kreaten silta-ammattilaiset alkoivat purkaa vanhaa siltaa ja sen alle rakennettua väliaikaista purkusiltaa. Kuvat kertovat kahden kuukauden lähes ympärivuorokautisesta projektista Suomen vilkkaimman junaliikenteen yläpuolella.

Pasilan yksi uusista silloista on Radioportin alikulkukäytävä, joka rakennetaan osaksi pohjoisia ratapihakortteleita. Syyskuussa valmistuva laattakehäsilta sujuvoittaa huomattavasti liikennettä Ison Pajan kulmilla ja mahdollistaa kävelijöille ja pyöräilijöille turvallisen kulkuväylän myös uuden Radioportti-nimisen kadun ali.

Viime syksystä lähtien Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen työmaa-aitojen sisäpuolella on rakennettu siltaa. Kreaten siltakonkareiden työn tuloksena syntyy Radioportin alikulkukäytävä, joka tulee alittamaan samannimisen kadun, Ratapihakortteleiden uuden kokoojakadun.

– Veturitien uusi linjaus menee lähellä junaratoja, joten sieltä autoilijoiden kulku Televisiokadulle, Radiokadulle ja Pasilankadulle tulee Radioportin siltaa pitkin. Alikulkukäytävä mahdollistaa alueella myös sujuvamman ja turvallisemman kevyen liikenteen, kertoo työnjohtaja Tatu Saharinen Kreatelta.

Perinteistä kaarevampi laattakehäsilta

Alikulkukäytävään rakennetaan jännitetty betoninen laattakehäsilta. Laattakehäsillat ovat Suomen rakennetuimpia ja suomalaisille teillä kulkijoille tutuimpia siltoja.

– Perinteiseen laattakehäsiltaan verrattuna Radioportissa sillan betonirakenne on jännitetty. Alikulku on sisäkulmista ja pohjoispuolen reunasta hieman normaalia kaarevampi, Saharinen kuvailee.

– Lisäksi kannen alapintaan ja kehäjalkoihin asennetaan kuuteen riviin ohjattavissa olevia ja ajastettavia LED-valoja, jotka tuovat siltaan erityistä ilmettä, hän jatkaa.

Valetut kehäjalat, viuhkamaiset muottilaudat

Siltatyöt Radioportissa alkoivat syyskuussa 2021, jolloin sillan itäpuoli perustettiin maanvaraisena ja länsipuolella perustukset tehtiin porapaalujen varaan. Sillan seininä toimii neljä kehäjalkaa, jotka valettiin kahdessa lohkossa.

– Sillan ensimmäisen lohkon kansi valettiin toukokuussa ja toinen kesäkuun puolivälissä. Valujen jälkeen kansien jänneteräkset jännitetään lohko kerrallaan ja muotit puretaan, kun betoni on saavuttanut purkulujuuden, selittää Saharinen.

Kannen muotitus hoidettiin työmaalla hieman poikkeavalla tavalla: suoraan aseteltujen lautojen sijaan sijaan muotti syntyi tasaisen viuhkamaisesti asetelluista laudoista. Näin syntyi arkkitehdin haluama lopputulos, jossa hieman kiilamaisen muotoinen sillan kansi muodostuu alapinnaltaan symmetriseksi.

Syyskuusta lähtien sujuvampaa liikennöintiä

Kun silta on saanut päälleen sääsuojan, ovat vuorossa kannen vesieristäminen ja suojabetonointi. Kaiteiden asentamisen sekä putki- ja kivitöiden jälkeen siirrytään varmoihin valmistumisen merkkeihin: Kreatella ryhdytään asfaltoimaan, maalaamaan ajoratoja ja asentamaan liikennemerkkejä.

Vaikka Radioportin alikulkukäytävää on rakennettu ”piilossa” työmaa-alueen sisällä, on sillä suuri merkitys työmaata ympäröivälle liikenteelle.    

–  Radioportti valmistuu syyskuussa, jolloin se mahdollistaa huomattavasti sujuvamman liikennöinnin Pasilankadulta, Radiokadulta ja Televisiokadulta Veturitielle ja sieltä isoille ulosmenoväylille yhdessä samalla uudistuvan Veturitien sillan kanssa, työnjohtaja Tatu Saharinen summaa.

Veturitien uuden sillan rakentaminen Pasilan ja Ilmalan juna-asemien välissä etenee, kun liikenne siirtyi nykyisen sillan pohjoispuolella sijaitsevalle uuden sillan ensimmäiselle osalle maanantaina 4. heinäkuuta 2022.

”Alkukesällä teimme ensimmäisen osan kannen pintarakenteita ja päätyjen otsamuurit. Nyt ovat liikenteen siirtämistä varten valmiit myös sillan siirtymälaatat ja maatäytöt. Olemme hyvin alkuperäisessä aikataulussa sekä rakentamisen että liikennejärjestelyjen suhteen”, kertoo projektipäällikkö Jyrki Perokorpi Kreatelta.

Veturitie on Pasilan pääkatu, joka sillan kohdalla rakennetaan nykyistä noin kolme kertaa leveämmäksi osana Veturitien kokonaisvaltaisempaa uudistamista.

”Vastaamalla Veturitien kasvavaan liikennemäärään teemme kulkemisesta sujuvampaa kaikille Keski-Pasilassa liikkuville. Ensimmäisen osan käyttöön ottaminen on merkittävä etappi koko urakassa”, toteaa projektinjohtaja Juuso Luoto Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Veturitien silta rakennetaan kolmessa vaiheessa

Kun Veturitiellä liikenne ohjataan uuden sillan ensimmäiselle osalle, alkaa nykyisen sillan purkaminen kevään ja kesän aikana rakennetun purkusillan päälle.

”Vanhan sillan purkaminen ja uuden rakentaminen tehdään kaikkiaan kolmessa vaiheessa, mikä mahdollistaa liikenteen kulkemisen sillalla koko kahden ja puolen vuoden työmaan ajan. Lisähaastetta tuo työskenteleminen Suomen vilkkaimman junaliikenteen päällä”, sanoo Perokorpi.

Siltatyön toinen vaihe etenee niin, että puretun sillan paikalle rakennetaan uusi, neljän kaistan levyinen osa. Tämä Veturitien uuden sillan toinen osa valmistuu kevään 2023 aikana.

”Kolmannen vaiheen aikana viimeistelemme ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen sillan kannen eteläisen päädyn. Sen pystymme tekemään vasta sitten, kun sillan molemmat osat ovat liikennöitävässä kunnossa”, Perokorpi jatkaa.

Kesä 2022 toi Kreaten Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeelle rakennusinsinööriopiskelija Aku Vääriskosken, jolla on meneillään opintojen viimeisen vuoden harjoittelu. Sen aikana tulevat tutuksi niin työnjohdon kuin koko mittavan työmaan monipuolinen arki. Lähdetään seuraavaksi paikan päälle Helsingin Pasilaan.

Moi Aku, olet melkein valmis rakennusinsinööri. Miten päädyit juuri infrarakentamiseen? Entä miksi harjoittelupaikaksi Kreaten toteuttama ja Helsingin kaupungin tilaama Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke?

Opiskelujen edetessä infrarakentamisen laaja-alaisuus ja erilaiset mahdollisuudet alkoivat kiinnostaa minua. Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeessa mielenkiintoa herättivät sen haasteellisuus ja monipuolisuus, joita tuovat tiiviissä kaupunkiympäristössä työskentely, radan läheisyys, monenlaiset työvaiheet maanrakennuksesta taitorakentamiseen. Tietenkin kiinnosti myös työskentely kasvavassa ja innostavassa Kreatessa.

Millä mielellä tulit Pasilaan?

Lähdin innokkaana ottamaan selvää, mitä työnjohdon tehtävät ovat käytännössä ja miltä työmaa näyttää itselle entuudestaan hieman vieraammasta näkökulmasta.

Haluan oppia tietenkin hyvän työnjohdon periaatteita, mutta myös mahdollisimman paljon käytännön kenttätyöskentelystä, joka luonnollisesti tukee toimivaa työnjohtoa. Tavoitteenani on pystyä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti minulle annetuissa tehtävissä, jotta voin aidosti vähentää muiden työtaakkaa.

Harjoittelusi alkoi huhtikuun alussa ja tätä kirjoittaessa olet ollut työmaalla lähes kaksi kuukautta. Mitä olet päässyt työnjohtoharjoittelijana tekemään?

Olen ollut mukana betonirakentamisessa sekä ohjannut ja valvonut toimia muottien rakentamisessa, raudoituksessa ja valuissa. Myös aikatauluttaminen, työsuoritusten suunnittelu ja laadunvalvonta ovat osa työnkuvaani. Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa infrapuolta eli sekä väylät että sillat kuuluvat opintoihini. Veturitiellä olen kuitenkin pääsääntöisesti ollut mukana siltarakentamisessa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Päivät alkavat yleensä aamuseitsemältä ja päättyvät noin klo 15.30. Usein valupäivinä aloitamme jo klo 6.30 ja päivät saattavat venyä normaalia työaikaa pidemmiksi.

Töihin kuuluu myös jonkin verran ilta- ja yötöitä tilanteen vaatiessa. Olen tehnyt yötöitä Veturitien sillan kannen valussa sekä liikennejärjestelyiden muuttamisessa. Omalle kohdalle osuneet yötyöt ovat olleet mielenkiintoisia senkin takia, että silloin yleensä tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa. Säännöllisiä yötöitä työmaallamme tehdään vanhan sillan purkusillan kanssa, mutta siinä en ole ollut mukana.


Onko jotain, mikä on jäänyt erityisesti mieleesi näiden viikkojen varrelta?

Kiinnostavaa on ollut seurata työmaan päivittäistä kehitystä, mikä saattaa sivustakatsojalta jäädä helposti huomaamatta. Työmaalla päivittäin työskennellessä huomaa konkreettisesti, miten joka päivä asiat etenevät ja jotakin valmistuu.

Veturitien sillan kannen valu on varmasti jäänyt vahvimpana mieleen sen tiukan suunnittelun sekä aikataulutuksen tärkeyden johdosta. Siinä kaikki työskentelivät tiiviisti yhdessä ja kaiken täytyi sujua tarkasti suunnitelmien mukaan.

Ovatko ajatuksesi työnjohtajan tehtävistä muuttuneet harjoittelun edetessä?

Kyllä ovat, sillä en osannut odottaa, miten myös näennäisen pienistä asioista työvaiheiden johtaminen koostuu. Käytännöllisin oppi tähän mennessä onkin ollut, että meidän työjohtajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu pitää huoli, että kenttätyöntekijöillä on edellytykset tehdä omat työnsä. Tähän kuuluu muun muassa eri tekijöiden töiden yhteensovittaminen, rakennustarvikkeiden toimitus työskentelypaikalle oikea-aikaisesti ja riittävä opastus työhön.

Mikä tekee Aku Vääriskoskesta tulevaisuudessa hyvän työnjohtajan?

Minulla on halua ymmärtää työmaan suurempaa kuvaa. Lisäksi minulta löytyy yhteistyötaitoja sekä teknistä osaamista eri osa-alueilta. Pyrin myös toteuttamaan johtamista ihmislähtöisesti, jota mielestäni tarvitaan myös tällä alalla.

Mitä olit tekemässä ennen tätä haastattelua ja minne lähdet seuraavaksi?

Kävin äsken opastamassa purkumiehiä Radioportin alikulkukäytävän tukimuuri kakkosella, jossa puretaan kolmannen lohkon anturan muottia kaapelinsuojaputkien tieltä. Samalla katsottiin timpureiden kanssa tukimuurin seinän läpi menevien vedenpoistoputkien asennusta, koska joudumme poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta.

Seuraavaksi lähden tekemään Radioporttiin raudoitustarkastusta. Katson, onko tukimuuri kakkosen toisen ja kolmannen lohkon seinien raudoituksissa teräksiä oikea määrä ja että niiden keskinäinen sijainti on oikea. Samalla tarkastan raudoituksen suojaetäisyyden valmiista betonipinnasta.


Kiitos haastattelusta Aku sekä intoa ja paloa harjoitteluusi myös tästä eteenpäin!

Samaan aikaan kun Keski-Pasilaan kohoaa uusia kerrostaloja, alueelle tehdään useita tontti- ja kokoojakatuja. Haastavaan infrarakentamiseen erikoistunut Kreate toteuttaa uudet väylät osana Helsingin kaupungin mittavaa Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanketta.

– Aloitimme korttelikatujen rakentamisen toukokuussa 2021 ja Ratapihankortteleiden alueella työt ovat pääosin valmiit syksyllä 2022. Veturitien sillan päätyjen maatyöt ja Hakamäentien rampin muutostyöt tehdään syksyyn 2023 mennessä. Olemme edenneet suunnitelmien mukaan ja aikataulujen yhteensovittaminen saman alueen talonrakentajien kanssa on sujunut jouhevasti, kertoo väylärakentamisen työmaapäällikkö Jari Rutanen Kreatelta.

Noin 14 hehtaarin alue jaetaan eteläisiin Ratapihakortteleihin, joihin kuuluvat Tenderinlenkki, Höyrykatu, Tulistimenkatu, Laskumäki ja osittain myös Veturitie sekä lähempänä Isoa Pajaa sijaitseviin pohjoisiin Ratapihakortteleihin, joiden uusia katuja ovat Radioportti, Televisiokatu ja Tulistimenkuja.

Asuinrakennusten lisäksi Ratapihakortteleihin nousee Keski-Pasilan peruskoulu, joka valmistuu vuonna 2024.

– Alueen keskelle tulee pohjois-eteläsuuntaisesti Höyrypuisto, joka on Ratapihakortteleiden viheralue ja sitä täydentää luoteiskulman Halkopiipunkallion puisto, Rutanen lisää.

Etelässä kaiteita ja kiveyksiä, pohjoisessa putkituksia ja hulevesitöitä

Ratapihakortteleiden uusien katujen rakentaminen noudattaa väylärakentamiselle tuttuja työvaiheita. Ensiksi katujen rakennekerrosten alle rakennetaan hule- ja jätevesiputkistot sekä vesijohdot. Seuraavaksi kadut pengerretään haluttuun korkoon, minkä jälkeen tehdään jakavat ja kantavat rakennekerrokset.

Ennen asfaltointia katujen pohjat profiloidaan, millä varmistetaan esimerkiksi pintavesien kulkeutuminen sadevesiviemäreihin.

– Katujen useilla rakennekerroksilla varmistetaan, etteivät liikenteen kuormitus ja routa vaurioita päällysteitä. Katuja rakennetaan kaikkiaan noin 3 kilometriä ja asfalttia niihin tulee lähes 60 000 neliötä.

Eteläisten Ratapihakortteleiden katujen reunoille on kevään aikana tehty putkikaivantoja, joihin tulevat mm. valaistuksen, sähköverkon, liikennevalojen ja eri operaattoreiden putket. Samalla on asennettu valo- ja liikennevalopylväitä sekä liikennemerkkejä ja parhaillaan asennetaan kaiteita ja kiveyksiä.

Jari Rutanen kertoo, että ajoratamaalaukset tehdään Ratapihankortteleiden alueelle syksyllä sen jälkeen, kun viimeisetkin asfalttikerrokset on levitetty.

– Televisiokadulla tehdään parhaillaan viimeisiä raitioliikenteeseen liittyviä putkituksia ja hulevesitöitä. Kun Radioportin alikulkusilta on valettu ja jännitetty, pääsemme tekemään sinne vierustäytöt ja niiden jälkeen ovat vuorossa kadun rakennekerrokset. Radioportti otetaan käyttöön syksyn aikana, hän selittää.

Entisellä ratapihalla massanvaihtoa ja paalulaattoja  

Viime kesän ja syksyn aikana korkeat maavallit ja syvät kaivannot kertoivat laajoista massanvaihdoista. Vanhaa ratapihaa kaivaessa Kreatella varauduttiin siihen, että maasta ja pumpattavasta vedestä saattaa löytyä metallia, öljyä tai muita ympäristölle haitallisia yhdisteitä.

– Otimme alueelta kymmeniä näytteitä varmistaaksemme maa-ainesten puhtauden. Puhtaat maat käytimme uudestaan työmaalla pengertäyttöihin ja yli 27 000 tonnia pilaantunutta maata vietiin pois sille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin.

Maaperän pohjaolosuhteiden vuoksi Tulistimenkadun ja Laskumäen alle valettiin kuusi paalulaattaa.

– Paalulaatoilla varmistamme, että uusien katujen rakenteet eivät painu. Vähäpäästöisenä työmaana tavoitteenamme on vähentää hankkeellamme syntyviä hiilidioksidipäästöjä, joten paalulaattavaluissa käytimme ympäristöystävällistä vähähiilibetonia, kertoo Jari Rutanen.

Ammattitaidolla parhaaseen lopputulokseen

Pasila on erittäin tärkeä joukkoliikenteen risteyspaikka, josta lisärakentamisen ansiosta on kehittynyt entistä merkittävämpi ja koko ajan laajeneva keskus.

Oman haasteensa tuo työmaata ympäröivä vilkas liikenne. Autoilijat, jalankulkijat ja pyöräilijät sekä Ratapihakortteleiden nykyiset ja tulevat asukkaat huomioidaan Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen työvaiheissa suunnittelusta aina lopulliseen toteutukseen.

Suunnitelmien mukainen rakentaminen edellyttää kuitenkin liikennejärjestelyitä, joita joudutaan muuttamaan toisinaan nopeallakin aikataululla.

– Teemme Ratapihakortteleiden kaikki vaiheet niin laadukkaasti, että tulevaisuudessa ei tarvitse palata korjaamaan. Lopputuloksen kannalta olennaisinta on, että työmaalla ovat ammattitaitoiset ja ammattiylpeät työnjohtajat ja työntekijät toteuttamassa kohdetta. Silloin pääsemme parhaaseen lopputulokseen, tietää väylärakentamisen työmaapäällikkö Jari Rutanen Kreatelta.

Mistä Ratapihakortteleiden kadut ja puistot ovat saaneet nimensä?

Tutustu Keski-Pasilan korttelikatujen ja puistojen nimiin, jotka henkivät sekä rautatiehistoriaa että radio- ja televisiotoimintaa:

Tulistimenkatu ja Tulistimenkuja >
Pasilan historia on myös rautateiden historiaa, mikä näkyy alueen nimissä. Tulistin on höyryveturin höyrykattilan komponentti, jolla märkä, noin 190-asteinen höyry keitetään kuivaksi ja kuumennetaan edelleen noin 350 asteeseen. Tällöin höyryn paisunta sylinterissä on taloudellisempaa kuin märän höyryn.

Laskumäki >
Laskumäki on ratapihalle rakennettu raiteellinen kohouma, jonka avulla vaunuja vaihdettiin. Vaunujono työnnetään veturilla laskumäen harjalle ja vaunumies irrottaa vaunujen väliset kytkennät ennen kuin kytkentäkohta on mäen laella. Tämän jälkeen vaunu tai vaunuryhmä vierii omalla painollaan sille tarkoitetulle raiteelle. Laskumäki-niminen katu sijaitsee lähellä Pasilan entistä laskumäkeä.

Höyrykatu ja Höyrypuisto >
Alueella on paljon höyryvetureihin liittyvää nimistöä, joita Höyrykatu- ja Höyrypuisto-nimet mukavasti täydentävät.

Tenderinlenkki >
Höyryveturin polttoaine- ja vesivaunua kutsutaan tenderiksi. Pitkään linja-ajoon tarkoitettujen höyryvetureiden perään kytkettiin kiinteästi vaunu, jossa kuljetettiin veturin tarvitsema vesi sekä polttoaine eli yleisimmin halot tai hiili. Vetureiden, vaunujen ja myös tendereiden ruuvikytkimiin kuuluu mm. vetokoukku ja lenkki, joten tendereistä löytyy konkreettinen tenderin lenkki. Lisäksi Ratapihakortteleiden Tenderinlenkki rakennetaan lenkin muotoon.

Radioportti ja Televisiokatu >
Pasila on tunnettu monipuolisesta radio- ja televisiotoiminnasta. Lukuisten studioiden lisäksi siellä sijaitsee 146 metriin kohoava Pasilan linkkitorni. Ei siis ihme, että radio ja televisio näkyvät myös Pasilan nimistössä.

Halkopiipunkallio (puisto) >
Halkopiippu on höyryvetureille kehitetyn leveämallisen savutorven arkikielinen nimitys. Savutorven sisällä olevien siivekkeiden ansiosta kuumaa lentotuhkaa ja kipinöitä päätyi vähemmän radan varteen, joten maastopalojen vaara väheni. Paikallisten asukkaiden keskuudessa paikka on tunnettu aiemmin epävirallisella nimellä Junakallio tai Junis. 

Lisätietoa Helsingin erilaisista paikannimistä löydät kaupungin karttapalvelusta.

Lue lisää mielenkiintoisesta Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeesta:

Pasilan haastavimmalla siltatyömaalla rakennetaan purkusiltaa öisin ratakatkojen aikana

Vanha tukimuuri antaa tilaa uudelle – reilut 1 000 tonnia betonia väistyy osana Veturitien uuden sillan kokonaisuutta

Veturitien uusi silta rakennetaan kolmessa vaiheessa erityisosaamisella ja tarkalla aikatauluttamisella

Veturitien tukimuurit mahdollistavat eritasoisen katurakentamisen

Uuden Veturitien louhiminen vaatii tarkkuutta ja toteutusta lyhyissä aikaikkunoissa

Vähähiilinen betonimassa vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä

Veturitien uuden ylikulkusillan rakentaminen etenee suunnitellusti ja samalla nykyisen sillan alle valmistuu väliaikainen silta, jolle olemassa oleva silta ensi kesänä puretaan. Työmaan sijainti Suomen vilkkaimman junaliikenteen yläpuolella vaatii paitsi erityisosaamista myös tarkkaa aikataulutusta, sillä Kreaten silta-ammattilaisten on mahdollista rakentaa purkusiltaa ainoastaan lyhyissä ratakatkoissa yöaikaan.

Veturitien kolmessa osassa valmistuva uusi silta haastaa rakentajansa, mutta niin tekee myös nykyisen sillan purkamiseen käytettävän purkutelineen rakentaminen.

– Purkusilta on olemassa olevan sillan alla ja samalla kahdeksan vilkkaan junaraiteen päällä sijaitseva väliaikainen siltarakenne, jonka olemme Kreatessa suunnitelleet. Sen tarkoituksena on ottaa vastaan purettavan sillan betoniset purkujätteet niin, ettei mitään pääse putoamaan junaraiteille, selittää siltayksikön työnjohtaja Marko Rantala Kreatelta.

Teräspaalujen varaan rakentuvan teräsrunkoisen purkusillan rakentaminen alkoi lokakuussa 2021. Kansimateriaalina 90 metriä pitkään ja 14 metriä leveään siltaan käytetään puupelkkoja, vaneria ja suodatinkangasta.

– Pelkkojen päälle asennettavalla suodatinkankaalla varmistetaan, ettei radalle pääse hienoainesta. Vaneri puolestaan tasaa kuormitusta ja erottaa purettavan betonin suodatinkankaasta ja pelkoista, hän selittää.

Ratakatkot rytmittävät rakentamista

Purkusiltaa rakennetaan samanaikaisesti vaiheittain valmistuvan Veturitien uuden sillan kanssa. Rakentaminen vilkkaan junaliikenteen ehdoilla tarkoittaa työskentelyä ainoastaan lyhyiden ratakatkojen aikana.

– Siltaa tehdään neljänä yönä viikossa ratakatkojen sallimissa 2–6 tunnin aikaikkunoissa. Kaikki kahdeksan raidetta ei ole kerralla pois käytöstä, vaan ratakatkojen alkamis- ja päättymisajat vaihtelevat radoittain, mikä vaikuttaa merkittävästi rakentamiseen.

Veturitien nykyiselle sillalla oleva nosturi tuo pelkkapuut teräspalkeista ja putkista tehdylle työtelineelle, josta ne traktorikaivuri- ja miesvoimin asennetaan paikoilleen.

Kierrätys osana purkusillan rakentamista ja purkamista

Monipuolisesti silta-, väylä- ja ratarakentamista sisältävä Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke kuuluu Kreaten kiertotaloudelle leimallisiin kärkihankkeisiin. Siltatyömaalla kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttäminen on merkittävä osa jokapäiväistä – ja purkusillan osalta jokaöistä – tekemistä.

Esimerkiksi purkusillan rakentamisessa käytetyt pelkat ja teräsosat ovat tulleet Pasilaan Kreaten muilta työmailta.

– Eivätkä ne vielä tämänkään jälkeen päädy kaatopaikalle. Kun purkusilta on purettu, pelkat ja teräspaalut ovat käypiä osia seuraavaan purkusiltaan tai siirrettävien ratasiltojen työmaalla tai muihin väliaikaisiin rakenteisiin työmaillamme, valottaa Rantala.

Myös Veturitien sillan purkamisesta syntyvä betonimurske tullaan hyödyntämään paikan päällä Veturitien ja Ratapihakortteleiden työmaalla.

– Kaikki betonimurska käytetään tukirakenteena ja pengertäyttöinä, kun levennämme Veturitietä Pasilan uudeksi 4-kaistaiseksi pääväyläksi.

Purkusilta käyttöön heinäkuussa

Purkusilta valmistuu toukokuun aikana ja käyttöön se tulee heinäkuussa 2022. Nykyisen Veturitien sillan purkaminen alkaa sen jälkeen, kun liikenne on siirtynyt nykyiseltä sillalta uuden sillan ensimmäiselle osalle.

Kreaten työnjohtaja Marko Rantala kertoo, että vanhasta sillasta puretaan purkusillan päälle ensimmäiseksi sillan kansi kaivinkoneella pulveroimalla ja rammeroimalla. Työvaihe tehdään päivätyönä junaliikenteen jatkuessa normaalisti. Sen jälkeen ovat vuorossa sillan välitukien purkaminen vaijerisahaamalla ja lopuksi välitukien anturat sekä maatuet, jotka puretaan uuden linjauksen mukaisen Veturitien rakennekerrosten alaosaan saakka.

Purkusillan purkaminen koittaa ennen uuden sillan toisen osan välitukien porapaalutuksen aloittamista. Purkaminen tapahtuu kokonaan yötyönä, mutta noin puolet nopeammin kuin rakentaminen.

– Kaikki siltamateriaalit kasataan nippuun ja hyödynnetään Kreaten muilla työmailla. Kasaamisessa niin kuin muissakin työvaiheissa on erittäin tärkeää, ettei mitään pääse radalle. Äärimmäisellä huolellisuudella ja vankalla kokemuksella myös tämä vaativa siltaprojekti hoidetaan onnistuneesti loppuun asti.

Lue lisää mielenkiintoisesta ja monipuolisesta Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeestamme:

Vanha tukimuuri antaa tilaa uudelle – reilut 1 000 tonnia betonia väistyy osana Veturitien uuden sillan kokonaisuutta

Veturitien uusi silta rakennetaan kolmessa vaiheessa erityisosaamisella ja tarkalla aikatauluttamisella

Veturitien tukimuurit mahdollistavat eritasoisen katurakentamisen

Uuden Veturitien louhiminen vaatii tarkkuutta ja toteutusta lyhyissä aikaikkunoissa

Vähähiilinen betonimassa vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä

Meneillään olevassa ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan nykyisen sillan pohjoispuolelle kolmen ajokaistan sekä kävely- ja pyöräilyväylän levyinen silta, jonne liikenne siirtyy kesän 2022 aikana.

Kokonaisuudessaan Veturitien uusi silta tulee olemaan noin 95 metriä pitkä ja keskimäärin 42 metriä leveä teräksinen jatkuva palkkisilta. Betonisen kannen eri työvaiheita on tehty Suomen vilkkaimman junaliikenteen yläpuolella, mikä on tuonut haasteita vaativaan urakkaan.

Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen työnjohtaja Jalmari Järventaus Kreatelta kertoo, että kesäkuussa alkanut sillanrakentaminen on kuitenkin edennyt hyvin aikataulussa.

– Ensimmäisen osan maatuen ja välitukien valun jälkeen asensimme teräksiset pääkannatinpalkit. Asentamisen jälkeen maa- ja välituille valettiin tukipalkit teräspalkkien kiinnittämiseksi lopulliseksi rakenteeksi, kertaa hän kannen rakentamisen alkuvaiheita.

Työtasot mahdollistavat eri työvaiheet junaradan yläpuolella

Sillan kannen rakentaminen kahdeksan vilkasliikenteisen junaraiteen päällä vaati vaiheittaisia rakentamis- ja suojaustöitä, joita tehdään sekä päivällä että yöaikaan.

Eri työvaiheet on ollut helpompi ja turvallisempi suorittaa erillisiltä työtasoilta. Puiset työtasot asennettiin teräspalkkien alapaarteiden päälle.

– Työtasojen avulla voitiin tehdä töitä 25 kV jännitteisten ajolankojen päällä katkaisematta alapuolella kulkevaa junaliikennettä. Työtasoilta teimme myös nostoja sillalle, palkkien hitsaukset ja maalaukset, muotitimme ja valoimme välipalkit sekä käytimme niitä apuna kuorilaattojen asentamisessa.

Tarkkaan tehty suunnittelu näkyy monissa Veturitien sillan työvaiheissa, mikä tuo rakentamiseen paitsi tehokkuutta myös turvallisuutta.

– Teräspalkkien yhteydessä rakensimme reunimmaisiin palkkeihin kansiulokkeen muotin maassa ennen palkkien nostoa paikoilleen. Huomattavasti helpompi näin ja samalla se vähensi radalla tehtäviä töitä, selittää Järventaus.

Jokainen työvaihe poikkeuksellisen haastava

Veturitien sillan pääkannatinpalkit ovat 1,3 metriä korkeita ja painavat yhteensä 754 tonnia. Pelkästään niiden nostaminen vaati erittäin huolellista ja pitkäjänteistä suunnittelua eri osapuolten kesken.

– Vaikka nostojen ajan junaradalla oli jännitekatkot, pelkkä teräspalkkien toimitus nostopaikoille ja nostureiden nostopaikkojen järjestäminen junaradan kupeesta vaativat huolellista suunnittelua etukäteen.

– Jokainen sillan työvaihe kannen valuun asti on ollut poikkeuksellisen haastava juuri vilkkaan raideliikenteen ja vaarallisten sähkölankojen takia. Jo paalukoneen vienti ratojen väliin porapaaluja poraamaan oli kovan työn ja selvityksen takana. Jokainen vaihe tuli toteuttaa ja toteutimmekin ilman ongelmia siten, että niillä oli mahdollisimman vähän vaikutusta junaliikenteeseen.

Kuorilaatat valun muottina sekä työtasona

Alkuvuoden aikana teräksiset palkit ovat saaneet päälleen yli 300 noin neljän neliön kokoista kuorilaattaa.

– Kuorilaatat toimivat kansivalun alapuolisena muottina, joten sähköradan sekaan ei tarvitse muottia mennä tekemään kannen valua varten. Kuorilaatat toimivat samalla myös betonisena työtasona, joten liikkuminen ja työnteko on siten huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa.

Kuorilaattojen asentamisen jälkeen vanhan sillan kannatinorret siirretään uuden sillan pohjaan. Sen jälkeen ovat vuorossa kannen muotti- ja raudoitustyöt.

– Näin isoa, lähes 2 000 neliömetrin kokoista junaratojen yläpuolella olevaa siltaa, ei kannata eikä pysty lämmittämään kustannustehokkaasti. Laaja lämpöä haihduttava pinta sekä valun paksuus huomioiden valaminen ja vesieristys on paras tehdä lämpimämmissä olosuhteissa, aikaisintaan huhti–toukokuussa.

Sillan ensimmäisen vaiheen viimeistelytyöt vuorossa kesällä

Suomen talvi on näyttänyt lumisen puolensa myös Kreaten sillanrakentajille. Vaikka suuri lumimäärä on aiheuttanut ylimääräistä työtä, ovat työt edenneet hyvin aikataulussa – kuorilaattojen asentaminen on sujunut jopa hieman suunniteltua ripeämmin.

Keväällä tehtävän valun jälkeen ovat vuorossa Veturitien sillan ensimmäisen vaiheen loppukiri, johon kuuluvat muun muassa suoja- ja pohjatyöt, putki- ja kaapeliasennukset sekä asfaltointi ja kivityöt.

– Viimeistelytyöt eli kaiteiden asentaminen, valaisimet, tiemerkinnät ja uusista kaistoista kertovat liikennemerkit ovat vuorossa kesä–heinäkuussa. Sen jälkeen päivitämme liikennejärjestelyt sillan molemmissa päissä ja olemme valmiita avaamaan Veturitien ensimmäisen osan liikenteelle, toteaa Kreaten työnjohtaja Jalmari Järventaus.

Pasilan tuleva pääkatu Veturitie saa uuden, nykyistä siltaa yli kaksi kertaa leveämmän sillan. Samalla myös Hakamäentieltä Veturitielle johtava ajoramppi uudistuu.  

Kreaten Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen työmaalla se on tarkoittanut sitä, että kaivinkoneet ovat joulukuun alusta lähtien kaivaneet esiin kalliota ja vanhan tukimuurin taustaa. Töitä tehdään aivan Hartwall Arenan pysäköintihallin sisäänmenon ja pääradan välissä Veturitien sillan työmaan kupeessa. 

– Purettava tukimuuri on aikoinaan mahdollistanut Hakamäentien ramppien rakentamisen näin lähelle rataa. Ison korkeuseron takia luiskien rakentaminen ilman tukimuuria olisi vaatinut leveän tilan tien ja radan välistä, mutta tukimuurin avulla tien täyttö- ja rakennekerrokset on saatu tuotua mahdollisimman lähelle rataa korkeuserosta huolimatta, kertoo Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen projekti-insinööri Sakari Leino Kreatelta.

Rampin purettava tukimuuri on noin 125 metriä pitkä ja sen korkeus vaihtelee kolmesta metristä aina kymmeneen metriin. Todennäköisesti jykevä betoninen muuri on rakennettu samoihin aikoihin Veturitien nykyisen sillan kanssa 1960-luvun alussa.

Vanhaa muuria pois 90 metriä, uutta tilalle 75 metriä

Mittava Veturitien uudistaminen ja uuden Veturitien sillan rakentaminen ovat edenneet vaiheeseen, jossa Hakamäentien ramppia tukeva betonimuuri saa antaa tilaa uudelle.

– Vanhaa tukimuuri puretaan, koska tilalle rakennettavan tukimuurin linjaus muuttuu uuden ja leveämmän Veturitien sillan sekä Hakamäentien ramppien takia. Muurilla on myös jonkin verran ikää ja uusiminen on helpointa tehdä tässä vaiheessa muiden töiden yhteydessä, Leino selittää.

Tukimuuri puretaan, murskataan ja hyödynnetään työmaalla

Työmaalla kalliota on kaivettu esille myös tulevan tukimuurin suunnittelun lähtötietoja varten. Vanhan tukimuurin tausta ja antura ovat kokonaan esillä.

– Auki kaivamisen jälkeen teimme muurin taakse kallion päälle pedin, josta purkukoneet ylettyvät muurille. Petiä hyödynnetään myös myöhemmin, kun iso osa muurista kaadetaan pedille pienentämistä varten varten.

Tammikuun loppupuolella vanhasta muurista sahataan reilun kahden neliön kokoisia ruutuja ja betoniosat pienennetään palasiksi kaivinkoneen hydraulisella vasaralla, rammerilla. Sen jälkeen palaset lastataan kuorma-auton kyytiin ja siirretään välivarastoon työmaalle.

– Huomioimme tässäkin työssä kiertotalouden siten, että kaikki murskattu betonijäte käytetään hyödyksi työmaalla muun muassa uuden Veturitien ja kevyenliikenteenväylän rakennekerroksiin Helsingin kaupungin ohjeiden mukaisesti, kertoo Leino.

Lue lisää vähähiilisestä betonista, joka vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Vilkas autoliikenne ja junarata tuovat haasteita  

Pasilasta junalla länteen päin matkustavat voivat huomata muutoksen maisemassa, kun massiivinen muuri häviää radan oikealta puolelta hieman ennen Ilmalan seisakkia. Tukimuurin purkaminen Suomen vilkkaimman junaradan läheisyydessä vaatii tekijöiltä vankkaa kokemusta ja äärimmäistä huolellisuutta.

– Suurimman haasteen tuo se, että töitä tehdään vain noin 10 metrin päässä lähimmästä junaraiteesta. Maasto viettää jyrkästi radalle päin ja minkäänlaisia betoninpaloja ei saa vieriä radalle tai sen läheisyyteen. Työmaalla suojaukset tehdään erittäin huolellisesti, Leino sanoo.  

Purkutyömaa sijaitsee myös aivan vilkasliikenteisten Hakamäentien rampin ja Veturitien ääressä. Autoliikenteelle voi ilmetä hetkellisiä häiriöitä tammikuun lopusta helmikuun alkuun, kun puretun muurin betonijäte kuljetetaan välivarastoon.

Kun tukimuuri on kokonaan purettu, kallion pinta puhdistetaan. Sen jälkeen siltatyömaalla ryhdytään rakentamaan uuden tukimuuria osaksi Veturitien tulevan sillan maatukea ja Hakamäentien uudistuvaa ramppia.

– Uusi ei juuri erotu vanhasta, vain värisävy on hieman tuoreempi. Tulevan muurin rakennusvaihe sen sijaan näkyy selvästi länteen päin lähteville junamatkustajille, kun muotti- raudoitus-, valu- ja jännitystyöt alkavat helmikuussa ja jatkuvat seuraavien kuukausien ajan, tietää Leino.

Veturitien ja Ratapihakorttelit -hankkeessa Kreate rakentaa Veturitien uuden ylikulkusillan. Nykyisen viisiaukkoisen teräsbetonisen kotelopalkkisillan korvaa kolmeaukkoinen jatkuva liittopalkkisilta.

Kolmen ajokaistan sijaan uudessa sillassa on seitsemän kaistaa sekä molempiin reunoihin tulevat väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

– Suurin haaste näin ison sillan rakentamisessa on tehdä se ajoneuvoliikenteen ja Suomen vilkkaimman raideliikenteen ehdoilla. Jokainen työvaihe vaatii erittäin huolellista suunnittelua ja toteuttamisessa vaaditaan vankkaa kokemusta niin sillanrakentamisesta kuin ratatyöskentelystä, kertoo kohteen työmaapäällikkö Kalle Tevaniemi Kreaten sillanrakentamisen ja -korjaamisen yksiköstä.

Mittava siltaurakka pohjautuu Kreaten, tilaajan ja suunnittelijan yhteisesti luomaan suunnitelmaan, joka syntyi rakentamista edeltäneen kehitysvaiheen aikana. 

– Hioimme yhdessä suunnitelman vastaamaan parhaiten vaativan siltaurakan tavoitteita ja toki näin rakentamisen aikana jalostamme suunnitelmaa edelleen.

Rakentamisen vaiheistuksen ansiosta Veturitien nykyisen 100 metriä pitkän sillan purkutyöt ja uuden saman pituisen sillan rakentamistyöt voidaan toteuttaa joustavasti ja kustannustehokkaasti.

– Se mahdollistaa liikennöinnin sillalla koko kahden ja puolen vuoden kestävän urakan ajan, Tevaniemi lisää.

Uusi silta valmistuu kolmessa osassa, vanha silta puretaan purkutelineelle

Tarkan ennakkosuunnittelun jälkeen siltatyöt alkoivat kesäkuussa 2021. Vanhan sillan purkaminen ja uuden rakentaminen tehdään poikkeuksellisesti kolmessa vaiheessa.

– Nyt on meneillään ensimmäinen vaihe, jossa rakennamme nykyisen sillan pohjoispuolelle uuden, kolmen kaistan levyisen sillan. Kun se valmistuu alkukesällä 2022, liikenne siirretään kokonaan uudelle sillalle ja nykyinen Veturitien silta puretaan pois, Tevaniemi valottaa.

Siltahankkeesta tekee erityisen myös se, että nykyisen sillan alle on tämän syksyn ja alkutalven aikana rakennettu erillistä purkutelinettä, jonka päälle vanha silta puretaan osissa. Vanhasta sillasta syntyvä betonimurske hyödynnetään Veturitien ja Ratapihakortteleiden työmaalla.

Toisen vaiheen aikana puretun sillan paikalle rakennetaan uusi 4-kaistainen silta. Keväällä 2023 valmistuva ”toinen” silta on uuden sillan eteläinen puolisko.

– Kolmannen vaiheen aikana viimeistelemme ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen sillan kannen eteläisen päädyn. Sen pystymme tekemään vasta kun silta on ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen liikennöitävässä kunnossa.

Haasteena vilkas raideliikenne ja suuri sähköjännite

Radan välittömässä läheisyydessä purkaminen ja rakentaminen vaativat erityistä huolellisuutta ja tarkkaa aikatauluttamista. Pasilassa sillanrakentamisen haastavuus korostuu, koska Veturitien sillan alla kahdeksalla raiteella kulkee noin kolmasosa koko Helsingin junaliikenteestä sekä huoltoliikenne.

Radan päällä kulkevissa ajolangoissa on jatkuvasti 25 000 voltin jännite. Kaikki sähköjännitteen läheisyydessä tehtävät työvaiheet on toteutettava siten, että suojaetäisyydet ja maadoitukset on huomioitu ja pääsy jännitteisiin osiin ei ole missään tilanteessa mahdollista.   

– Teemme jännitteisten osien yläpuolella kaikki työt, kuten välitukien poikkipalkkien muotti- ja raudoitustyöt, kansilaatan muotti- ja raudoitustyöt sekä kansilaatan betonointityöt 2,5 metriä korkeiden vaneristen suojaseinien sisällä, Tevaniemi kuvailee.

Sillan purkaminen ja rakentaminen vaativat jännite- ja ratakatkoja, jotka eivät ole vilkkaan raideliikenteen takia mahdollisia päivällä. Huomattava osa siltatöistä tehdään siis yöaikaan.

– Osassa raiteissa pääsemme tekemään töitä kaksi tuntia yössä, joissakin kuusi tuntia yössä. Jännitekatkot on neuvoteltava useita viikkoja etukäteen ja aikatauluihin vaikuttavat myös rataverkoston muut katkot ja huoltotyöt. Käymmekin tiivistä keskustelua viikoittain Fintrafficin liikennesuunnittelun kanssa, Tevaniemi kertoo.

Pasilan rataympäristö on monella tavalla haastava myös työkoneille. Työmaapäällikkö muistelee viime kesänä tehtyjä välituen paalutuksia, joissa tarvittiin isoa paalutuskonetta. 

– Jouduimme lopulta purkamaan yhden raiteen, jotta saimme paalutuskoneen tarvittavaan paikkaan ratojen väliin. Paalut olivat pituudeltaan 8–10 metriä ja halkaisijaltaan metrin ja niiden poraaminen vaati kaikkiaan kolmen raiteen sulkemisen.

Mittavalla siltatyömaalla työt ovat edenneet hienosti aikataulussa. Kokonaisuudessaan Veturitien uusi silta on valmis kesällä 2023.

Lue lisää mielenkiintoisesta ja monipuolisesta Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeestamme:

Veturitien tukimuurit mahdollistavat eritasoisen katurakentamisen

Uuden Veturitien louhiminen vaatii tarkkuutta ja toteutusta lyhyissä aikaikkunoissa

Vähähiilinen betonimassa vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä

Tutustu mittavalla Tampereen Kansi -hankkeellakin työskennelleeseen Kalle Tevaniemeen täällä.

Uusi Veturitie tulee kulkemaan Pasilankadulta ja rautatietä seuraten se nousee uudelle sillalle. Alueen liikenneyhteydet paranevat merkittävästi, kun Veturitie levenee 4-kaistaiseksi ja sillalla 7-kaistaiseksi. Samalla kadun molemmille reunoille erotellaan jalkakäytävät ja pyörätiet.

Junalla matkustavat ja työmaalla vierailevat voivat päätellä puisista rakennelmista, että tulevan Veturitien ja rautatien väliin tulee jotain suurta, tukevaa ja korkeaa.

Jykevät, jopa yhdeksään metriin kohoavat valumuotit rakennetaan Veturitien tukimuureja varten. Kreaten väylärakentamisen työmaapäällikkö Jari Rutanen kertoo, että nyt rakennettavilla tukimuureilla on useita merkittäviä tehtäviä.

– Tukimuurit erottavat kävely- ja pyörätiet ja rautatien, mutta samalla ne tukevat tiepengertä ja eri tasossa kulkevia Veturitien rakenteita. Tukimuurit mahdollistavat lisätilan tiiviiseen kaupunkirakentamiseen.

Kahden tukimuurin Veturitie

Veturitiellä tukimuureja tulee olemaan kaksi. Pidempi, noin 300 metrin pituinen ja 600 – 800 mm paksuinen muuri rakennetaan junaradan ja Veturitien väliin. Kun Veturitie nousee sillalle, kävely- ja pyörätiet haarautuvat sillalle kohti Hartwall Arenaa ja sillan alle vieden Ilmalan suuntaan. 

Lyhyempi, noin 70 metriä pitkä ja 600 mm paksu tukimuuri rakennetaan kohtaan, jossa Veturitien ajoradat ja kävely- ja pyörätiet nousevat ylös sillalle. Ilmalan suuntaan menevä kävely- ja pyörätie jatkuu lyhyen tukimuurin verran molempien tukimuurien välissä.

32 lohkoa ja 3 000 kuutiota betonia

Radan viereinen tukimuuri rakennetaan vaiheittain 32 lohkossa. Urakan mittavuudesta kertoo se, että pelkästään muurien maanalaiset anturat nielevät betonia noin 1 600 kuutiota. Varsinaisiin tukimuureihin betonia tulee noin 1 400 kuutiota. Kaikkiaan tukimuureissa on siis noin 3 000 kuutiota eli noin 350 betoniautollisen verran betonia.

Kunkin lohkon valmistumisen ja valumuottien purkamisen jälkeen muurin viereen ajetaan maata ja tien rakennekerrokset. Niiden päälle tulevat Veturien kaistat autoilijoille ja väylät kevyelle liikenteelle.

– Radan varren tukimuuri on 4–9 metriä korkea, mutta tieltä päin katsottuna siitä jää penkereen päälle näkyviin 20 – 30 senttiä. Näkyvän osan päälle asennetaan kaiteet. Pidempi muuri näkyy junamatkustajille ja lyhyempi muuri kävelijöille ja pyöräilijöille lähes kokonaan, kuvailee Rutanen.  

Väribetoni tuo tumman sävyn

Joidenkin Veturitien tukimuurien maanpäälliset osat eivät ole tuttua vaaleaa harmaata, vaan yksi niistä saa värikseen hyvin tumman sävyn.

Viitisen vuotta sitten muurit olivat vielä suunnittelijoiden työpöydällä. FCG:n projektipäällikkö Riikka Ger vastasi Veturitien katuympäristösuunnittelusta. Hän kertoo, että ensin Pasilan Triplakeskuksen läheisyyteen oli suunniteltu pieni tukimuuri. Jotta se sopi ilmeeltään lähelle rakennettavaan rakennukseen, käytettiin tukimuurissa mahdollisimman tummaa väribetonia.

– Veturitien pitkän tukimuurin visuaalisen ilmeen suunnittelussa tuli mieleen, josko väribetonia ja samaa väriä voisi käyttää myös tässä muurissa, Ger muistelee.

– Sovimme tilaajan kanssa, että väribetonia voisi käyttää kevyen liikenteen väylän vieressä olevassa muurissa. Siellä ihmisillä olisi aikaa tarkastella sitä läheltä.

Väri rautaoksideista  

Väribetoni saa tumman sävynsä värjätystä betonipastasta. Väri on peräisin raudan oksideista.

– Mitä suurempi määrä pastassa on rautaoksideja, sitä tummempi on lopputulos, selittää Lujabetonin aluepäällikkö Miro Harjumäki.

Ominaisuuksiltaan väribetoni on samaa lujaa ja kestävää P-lukubetonia kuin tukimuurin normaali, vaaleanharmaa betoni.

Veturitien vähähiiliset paalulaatat

Kreaten urakoima Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke on monipuolinen työmaa betonirakentamisen näkökulmasta. Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä, joten hanke toteutetaan vähäpäästöisenä työmaana osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa.

Mittavan hankkeen paalulaattavaluissa käytetään Lujabetonin kehittämää vähähiilibetonia, joka on tavallista betonia ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

– Kun käytämme paalulaattavaluissa vähähiilibetonia, vähennämme yli 1 000 kuution betonierässä liki 200 000 kg hiilidioksidipäästöjä tavalliseen betoniin verrattuna. Vastaava päästö syntyy, kun ajaa Suomessa 2020 keskimäärin käytössä olevalla autolla 1,25 miljoonaa kilometriä, tietää Kreaten projektipäällikkö Jyrki Perokorpi.

Lue lisää, miten vähähiilinen betonimassa vähentää merkittävästi Veturitien rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Helsingin Keski-Pasilassa sijaitsevassa Veturitie ja Ratapihakortteli -hankkeessa levennetään Veturitietä Höyrykadun ja Hakamäentien välillä liikenteen sujuvoittamiseksi sekä rakennetaan Ratapihakortteleiden alueelle uusia tontti- ja kokoojakatuja. Urakassa uusitaan myös Veturitien ylikulkusilta sekä rakennetaan Radioportin alikulkusilta. Purku- ja rakennustöitä tehdään vuoden 2023 loppuun asti.

Paalutukset jatkuvat Veturitien ja kulku autojuna-asemalle muuttuu

Paalutukset jatkuvat viikolla 38. Työmaalla paalutetaan tulevan Radioportin ja Veturitien sillan
kohdilla sekä Tulistimenkadun kohdalla. Paalutustyöt tehdään arkisin meluluvan puitteissa.
Kaikkiaan paalutukset kestävät arviolta marraskuun puoleen väliin. Myös loput louhinnat tehdään tänä aikana.

Kulku autojuna-asemalle muuttuu

Reitti autojuna-asemalle siirretään 15.–16.9. kulkemaan uuden Veturitien kautta alla olevan kartan mukaisesti. Ainoastaan työmaaliikenne kulkee vanhan Veturitien reittiä. Kevyenliikenteenväylän reittiin ei tule muutoksia.
Hankkeen työt tulevat jatkossa aiheuttamaan hetkellisiä liikennehäiriöitä. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa häiriötä.

Uusi Veturitie avataan liikenteelle välillä Höyrykatu-Veturitien silta 

Ajoneuvoliikenne siirtyy kulkemaan Veturitien uudelle linjalle maanantaina 6.9.2021. Nopeusrajoitus alueella on 40 km/h. Jalankulku- ja pyöräilyväylä siirtyy samalla kulkemaan uudelle väylälle ajoradan viereen. 

Ainoastaan ajoneuvoliikenne autojuna-asemalle ja työmaaliikenne kulkee vanhaa reittiä. Kulku autojuna-asemalle nykyistä reittiä noin kahden viikon ajan, jonka jälkeen tiedotamme uuden reitin.

Liikenteen sujuvoittamiseksi Veturitielle tehdään työnaikainen liikenneympyrä Veturitien sillan eteläpuolelle, vanhan ja uuden Veturitien liittymäkohtaan. Liikenneympyrä otetaan käyttöön liikenteensiirron yhteydessä.  

Hankkeen työt tulevat jatkossa aiheuttamaan hetkellisiä liikennehäiriöitä. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa häiriötä. 

Keski-Pasilassa parhaillaan rakennettava Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke toteutetaan vähäpäästöisenä työmaana osana Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa. Kaupungin tavoitteena on vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä, joihin olemme vastanneet Helsingin kaupungin kanssa käyttämällä osittain Veturitien rakentamisessa uutta merkittävästi CO2-päästöjä vähentävää vähähiilibetonia.

”Kaupunkiympäristön toimialan kaikki kilpailutetut hankkeet ovat vähäpäästöisiä ja pyrimme ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Veturitienkin työmaalla käytämme vain uusiutuvaa dieseliä ja sähköä. Lähialueiden ilmanlaatua parannamme käyttämällä tiukkojen päästöluokkavaatimusten työkoneita. Lisäksi käytämme ainoastaan hiilivapaata energiaa ja sähköä”, projektinjohtaja Juuso Luoto avaa rakentamiseen liittyviä ilmastotekoja.

Veturitien työmaalla käytetään vähähiilibetonia. Vähähiilibetoni on Lujabetonin kehittämä tavallista betonia ympäristöystävällisempi vaihtoehto, ja sen avulla pystytään vähentämään rakentamisen hiilidioksidipäästöjä huomattavasti.

”Olemme hyödyntäneet vähähiilibetonia myös aiemmissa kohteissamme, joten päätimme ehdottaa sen käyttöä myös Veturitien kohteessa. On hienoa, että Helsingin kaupunki suhtautui vähähiilibetonin käyttöön positiivisesti”, kertoo urakoitsijan projektipäällikkö Jyrki Perokorpi Kreatesta.

Vähähiilibetoni Veturitien paalulaatoissa

Kaiken kotimaisen betonituotannon CO2-päästöjen osuus on kaksi prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, mutta edetessä kohti hiilineutraalisuuden tavoitteita on jokaisella valinnalla merkitystä. Vähähiilibetonin käytöllä onkin mahdollista puolittaa rakennuskohteen hiilidioksidipäästöt.

”Kun käytämme Veturitien hankkeen paalulaattavaluissa vähähiilibetonia, vähennämme yli 1 000 kuution betonierässä liki 200 000 kg hiilidioksidipäästöjä tavalliseen betoniin verrattuna. Vastaava päästö syntyy, kun ajaa Suomessa 2020 keskimäärin käytössä olevalla autolla 1,25 miljoonaa kilometriä”, Perokorpi avaa.

Vähäpäästöisellä työmaalla huomioidaan myös kiertotalous

Vähäpäästöisyys tarkoittaa myös paljon muuta kuin vähähiilisen betonimassan käyttöä rakentamisessa. Työmaan säännöllisellä energiankulutuksen ja päästöjen seurannalla saadaan kerättyä paitsi tietoa meneillään olevan hankkeen ympäristövaikutuksista myös tärkeää tietoa tulevien hankkeiden vähäpäästöisyyden kehittämiseen.

Rakentamisen ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään myös rakentamisen materiaalivalinnoilla. Veturitien työmaalla käytetään betonimursketta, joka kierrätysmateriaalina vähentää neitseellisten rakennusmateriaalien käyttöä pienentäen samalla työmaan hiilijalanjälkeä.

Helsingin Keski-Pasilassa sijaitsevassa Veturitie ja Ratapihakortteli -hankkeessa levennetään Veturitietä Höyrykadun ja Hakamäentien välillä liikenteen sujuvoittamiseksi sekä rakennetaan Ratapihakortteleiden alueelle uusia tontti- ja kokoojakatuja. Urakassa uusitaan myös Veturitien ylikulkusilta sekä rakennetaan Radioportin alikulkusilta.

Lue lisää Helsingin kaupungin ilmastotavoitteista ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmasta 👇

Tutustu Helsingin ilmastotavoitteisiin ja niiden seurantaan

Tutustu Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan

Lisätiedot:

Kreate Oy
Jyrki Perokorpi
Projektipäällikkö
p. 040 765 3563
jyrki.perokorpi@kreate.fi

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
Juuso Luoto
Projektinjohtaja
p. 09 3103 9954
juuso.luoto@hel.fi

Veturitien hankkeessa on aloitettu työt Hartwall Arenan edustalla. Alueelle rakennetaan väliaikainen liikenneympyrä, minkä myötä saadaan työtilaa tukimuurin ja Hartwall Arenan ajoluiskan rakentamiselle.  

Tällä hetkellä liikennejärjestelyt ovat ennallaan, ja työmaa-alue on merkitty liikennemerkein. Nopeusrajoitus alueella on 40 km/h. Liikennemerkit sijaitsevat Veturitien yläpäässä, rampissa sekä Veturitien silloilla. 

Liikennejärjestelyt Hartwall Arenan kohdalla muuttuvat 28.7. alkaen, kun väliaikainen liikenneympyrä valmistuu. Liikenneympyrä on käytössä loppukevääseen 2022 asti, minkä jälkeen tiedotetaan lopullisista liikennejärjestelyistä alueella. Koska liikenneympyrä on käytössä lähes vuoden, se rakennetaan asianmukaisesti kolmella asfalttikerroksella. Asfaltointityöt alueella alkavat 26.7. ja liikenneympyrä otetaan käyttöön 28.7.

Katso muut työmaa-alueen liikennejärjestelyt tästä.

Osana Veturitien ja Ratapihakortteleiden urakkaa Kreate tekee louhintaa Veturitien varressa. Läheltä Veturitien ylikulkusiltaa louhitaan kallio pois uuden Veturitien linjauksen kohdalta. Ympäristö on louhinnalle haastava, sillä monipuolinen liikenne on vilkasta ja lähellä on toimistorakennuksia, joissa on tärinäherkkiä tiloja.  

– Veturitien kohteessa louhinta vaatii erityisen huolellista ja tarkkaa ennakkosuunnittelua. Meidän täytyy huomioida ajoneuvo- ja raideliikenne, jalankulkijat ja pyöräilijät sekä toimistorakennukset ja radalla sijaitsevat tärinäherkät laitteet. Vilkkaan raideliikenteen takia työraot ovat lyhyitä, mikä tarkoittaa louhintojen ajoittamista muutaman minuutin aikaikkunoihin ja liikenteen pysäytyksiä kallion läheisyydessä, kertoo kohteen työpäällikkö Jyrki Perokorpi Kreatesta.  

Veturitien urakoitava alue sijaitsee Suomen vilkkaimmalla rataosalla, missä junien liikennöintiväli päivällä on keskimäärin kahdeksan minuuttia. 

Rataympäristössä louhiminen edellyttää valtavasti ennakkosuunnittelua 

Radan läheisyydessä louhiminen vaatii aina suuren määrän ennakkosuunnittelua. Kaikissa suunnitelmissa tulee huomioida radalla sijaitsevat erilaiset rakenteet, joita tulee varoa.   

– Veturitien sillan alittaa kahdeksan raidetta ja pohjoispuolella raiteita on vieläkin enemmän. Alueella on vaihteita, sähköratarakenteita ja turvalaitteita sekä muita varottavia rakenteita. Veturitien sillan toisen maatuen läheisyydessä raide on vain noin kahden metrin päässä louhittavasta kalliosta, Perokorpi listaa. 

Räjäytykset onkin suunniteltu toteutettavan pieninä riskien minimoimiseksi. Veturitien louhinnoissa louhintalupa haetaan Väylävirastolta ja liikennesuunnittelun kanssa käydään läpi työraot, jolloin räjäytyksen mahdollista suorittaa. Väyläviraston kanssa on määritelty työmaalla alueet, joilla louhinnat on suoritettava ratatyömenettelyllä. 

– Ratatyömenettelyssä louhiminen tarkoittaa sitä, että kyseisten alueiden ohi kulkevilla raiteilla ei saa liikkua minkäänlaista kalustoa. Ratatyövastaava ja räjäytystöiden johtaja ovat yhteydessä keskenään ja ratatyövastaava ilmoittaa, kun on lupa räjäyttää. Kun toimimme yhdellä Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä alueella ja neljällä eri liikenteenohjausalueella samanaikaisesti, vaaditaan ratatyövastaavalta vankkaa kokemusta, Perokorpi valottaa. 

Koska Pasilassa on erittäin vilkas raideliikenne, on alueella mahdollista suorittaa louhintoja ainoastaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, arkipäivisin klo 9–14 välisenä aikana. Kerran tunnissa saadaan kahden minuutin mittainen työlupa, jonka aikana räjäytykset pitää suorittaa. Myös öisin ja viikonloppuisin on mahdollisuus suorittaa räjäytystöitä mahdollisesti pidemmillä aikaikkunoilla meluluvan puitteissa.  

Veturitie ja Ratapihakorttelit -hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että louhinnat Veturitien ja radan välisellä alueella käynnistyvät.

Melua aiheuttavia työvaiheita kesällä

Viikko 27: louhinta
Avo- ja kanaalilouhinta aloitetaan Veturitien ja radan välisellä alueella. Työt tehdään päiväsaikaan ja kestää arviolta kuukauden. Aiheuttaa hetkellisiä liikenteenpysäytyksiä.
Viikko 27 loppupuolella: porapaalutus yötöinä radalla, Veturitien sillan kohdalla
Radalla, Veturitien sillan kohdalla aloitetaan porapaalutus yötyönä 10.7. ratakatkojen
sallimissa raoissa. Työ kestää arviolta reilun viikon.
Viikko 28: paalutus, paalulaatat
Paalulaattojen paalutus aloitetaan Höyrykadun pohjoispuolella heinäkuun puolivälissä, viikolla 28. Työ kestää noin kuukauden.
Alla olevaan karttaan on merkittynä merkittynä louhinta- ja paalutusalueet.

Olemme pyrkineet suunnittelemaan työt siten, että rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä syntyy mahdollisimman vähän haittaa alueella liikkuville. Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Kreate toteuttaa Veturitien liikennettä parantavan uudistuksen ja Ratapihakorttelien katujen rakentamisen. Hankkeessa levennämme Veturitietä Höyrykadun ja Hakamäentien välillä sekä rakennamme Ratapihakortteleiden alueelle uusia tontti- ja kokoojakatuja. Lisäksi uusimme Veturitien ylikulkusillan ja rakennamme Radioportin alikulkusillan.

Olemme edistäneet töitä Veturitien ja Ratapaihakortteleiden urakassa hyvään tahtiin. Käynnissä on töitä niin Höyrykadulla, Tenderinlenkillä, Tulistimenkadulla kuin Veturitielläkin.

Töitä olemme tehneet työmaa-alueen sisäpuolella liikennettä häiritsemättä. Ainoat liikennejärjestelyt teimme aivan hankkeen alkumertreillä, kun radanvarren reitti suljettiin pyöräilijöiltä ja jalankulkijoilta.

Kurkista työmaan tunnelmiin kuvien siivittämänä.

Kunhan saamme louhintaluvan, jatkamme louhintoja Veturitien ja radan välisellä kallioalueella. Taitorakenteiden tekemisen aloitamme radan varteen tulevan tukimuurin rakennustöillä heinäkuun puolivälin paikkeilla.

Pysy kanavillamme, sillä seuraavaksi kerromme siitä, kuinka radan läheisyys vaikuttaa avolouhintoihimme.

Teemme Tenderinlenkillä ja Höyrykadulla putkitustöitä. Alue on suljettu ja se on työmaa-aluetta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on varattu turvalliset reitit oheisen kartan mukaisesti. Liikennejärjestelyt ovat voimassa 11.6.-30.9.2021.

Veturitie ja Ratapihakorttelit -hankkeen katutyöt vaikuttavat alueella kaikkeen liikkumiseen parin vuoden ajan. Kerromme yhdessä tilaajan kanssa urakan etenemisestä ja sen vaikutuksista kerrotaan aktiivisesti eri kanavissa.

Liikennejärjestelyiden muutoksista kerrotaan, ennen kuin kulkeminen kadulla muuttuu. Samoin työmaan alueellinen aikataulu, työajat sekä mahdolliset yötyöt kerrotaan heti, kun ne ovat tiedossa.

Näitä kanavia seuraamalla tiedät, mitä alueella tapahtuu.

• Facebook-sivu: www.facebook.com/pasilauudistuu
• Urakoitsijan verkkosivu: https://kreate.fi/veturitie
• Joukkoliikenteen poikkeukset: HSL, www.hsl.fi ja www.reittiopas.fi, p. 09 4766 4000
• Yötöistä ja mahdollisista lyhyistä vesi- ja sähkökatkoista kerrotaan rappukohtaisilla tiedotteilla.

Lisätiedot:

Jyrki Perokorpi, projektipäällikkö, Kreate Oy
jyrki.perokorpi@kreate.fi tai p. 040 765 3563

Juuso Luoto, projektinjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
p. 09 310 39954, juuso.luoto@hel.fi

Pasilan pääkadun Veturitien liikennettä parantava uudistus ja Ratapihakorttelien katujen rakentaminen käynnistyy viikolla 19. Veturitietä levennetään ja se linjataan kulkemaan junaradan vierestä. Kreate on pyrkinyt suunnittelemaan työt siten, että rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä syntyy mahdollisimman vähän haittaa alueella liikkuville. Katutöillä on kuitenkin vaikutuksia liikkumiseen noin kahden vuoden ajan.

Työt alkavat hankkeen alueella maanantaina 10.5. puustonkaadoilla ja pilaantuneiden maiden kunnostuksella. Samalla jalankulku- ja pyöräilyreitit siirtyvät Radanvarsiraitilta Veturitien ja Televisiontien olemassa oleville reiteille. Alla olevan kartan mukaiset järjestelyt ovat voimassa 30.9.2021 asti.